Kauko-ohjattava kopteri auttaa nopeamman verkon suunnittelussa
Tutkijat yhdistivät kauko-ohjattavan kopterin ottamat ilmakuvat ja fotogrammetrian tekniikan ja saivat luotua erittäin yksityiskohtaisia 3D-malleja kaupunkiympäristöstä. Kuva: Vasilii Semkin / Aalto-yliopisto
Mobiililaitteiden kehitys on asettanut entistä suuremmat vaatimukset langattomille verkkoyhteyksille. Aalto-yliopiston tutkijatohtori Vasilii Semkin kokeili yhteistyössä Aallon ja Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkimusryhmien kanssa, miten kauko-ohjattavalla kopterilla otetut ilmakuvat hyödyttäisivät radioantennien ja -linkkien suunnittelussa.
Tutkijat yhdistivät kauko-ohjattavan kopterin ottamat ilmakuvat ja fotogrammetrian tekniikan ja saivat luotua erittäin yksityiskohtaisia 3D-malleja kaupunkiympäristöstä. Fotogrammetria on tekniikka, jossa 3D-objekteja voidaan muodostaa kahdesta tai useammasta valokuvasta. 3D-malleja voidaan käyttää suunniteltaessa radioantenneja ja -linkkejä kaupunkiympäristöihin.
”Kaupunkiympäristössä suoritetut mittaustulokset ja simulaatiot osoittavat, että yksityiskohtaisista 3D-malleista on hyötyä verkon suunnittelussa millimetriaaltotaajuuksilla”, Semkin toteaa.
Kustannustehokkaampaa suunnittelua
Tutkijat kokeilivat nykyisin yleisesti käytössä olevan yksinkertaisen mallinnuksen eroja fotogrammetrialla tehtyyn mallinnukseen.
”Käyttämällämme tekniikalla ympäristön 3D-mallinnus on huomattavasti aikaisempaa yksityiskohtaisempi ja mahdollistaa kustannustehokkaamman suunnittelun. Radiolinkkejä on mahdollista suunnitella kartoitettavassa ympäristössä tasaisemmin kaikkialle, ja suunnittelijoiden on helpompi päättää, miten tukiasemat tulisi sijoittaa optimaalisesti ympäristössä”, Semkin sanoo.
Tekniikkaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi 5G-radioyhteyksien suunnittelussa.
Artikkeli on julkaistu verkossa IEEE Xplore Document ja on luettavissa tästä linkistä.
DOI: 10.1109/TVT.2016.2617919
Lisätietoa:
Tutkijatohtori Vasilii Semkin
Aalto-yliopisto
vasilii.semkin@aalto.fi
puh 045 8044 402
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.