Uutiset

Kansanedustajien käyttämää kieltä, toimintaa ja verkostoja sekä suomalaisia elokuvia tutkitaan data-analyysin menetelmin

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa tutkitaan poliittista ja elokuvadataa vuodesta 1907 lähtien.
Eduskunta koolla VPK:n talossa 1907.
Eduskunta koolla VPK:n talossa 1907.

Suomen Akatemian rahoittamat digitaalisten ihmistieteiden hankkeet käynnistyvät tammikuussa 2020. Aalto-yliopiston kahdessa hankkeessa tarkastellaan parlamentaarista politiikkaa ja poliittista kulttuuria sekä analysoidaan suomalaista elokuvaa.

Parlamenttisampo

Semanttiseksi parlamentiksi tai Parlamenttisammoksi nimettyä hanketta johtaa Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen johtaja ja Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen. Aallon osuudesta vastaa tutkija Jouni Tuominen.

”Tutkimme poliittisen kielen käyttöä sekä kansaedustajien verkostoja ja toimintaa semanttisen laskennan menetelmin. Keskusteluista voi hakea erilaisia teemoja, kuten ilmastonmuutokseen liittyvää käsittelyä eri puolueiden ja kansanedustajien välillä. Voimme myös tutkia, puhuvatko kansanedustajat samalla tavoin istuntosalissa ja sosiaalisessa mediassa, tai miten eduskuntakeskustelu näkyy tiedotusvälineissä”, kertoo Jouni Tuominen.

Hankkeen tavoitteena on helpottaa valtavien tietoaineistojen käytettävyyttä vuodesta 1907 alkaen. Parlamenttisampo on osa ”Sampo”-portaalien sarjaa, johon on aikaisemmin lanseerattu muun muassa Sotasampo, Biografiasampo ja viimeisimpänä Sotasurmasampo koskien vuosia 1914-1922.

”Parlamenttisammossa hyödynnetään myös eduskunnan uutta kansanedustajatietokantaa ja Biografiasammon elämäkertoja kansanedustajien toiminnan ja verkostojen tutkimiseksi”, Eero Hyvönen sanoo.

Aalto-yliopisto vastaa hankkeessa linkitetyn datan mallintamisesta ja julkaisusta sekä käyttöliittymien kehittämisestä. HELDIG-keskus vastaa tarvittavasta kieliteknologiasta ja -analyysistä, ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erityisosaaminen on poliittisessa kulttuurissa.

”Hankkeessa saatetaan tieto paremmin tutkijoiden, sovelluskehittäjien ja tavallisten kansalaisten ulottuville. Aineistoa tullaan myös linkittämään muualle, esimerkiksi hallituksen esityksiin. Valmistuneet lait linkitetään semanttiseen Finlexiin ja Lakisampoon, jota taotaan oikeusministeriön kanssa erillisessä hankkeessa”, lisää Jouni Tuominen.

Elokuvien muovaama Suomi

Aallon ja Turun yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan ja analysoidaan vuosina 1907–2017 valmistuneita suomalaisia näytelmäelokuvia ja pitkiä dokumenttielokuvia, jotka ovat saaneet teatteriensi-illan. Määrällisesti näitä elokuvia on noin 1500. Projektissa yhdistetään puheen- ja kuvantunnistusta sekä kieliteknologiaa elokuvahistoriallisen tutkimuksen osaksi.

”Pyrimme kieliteknologian avulla saamaan selvää mitä elokuvissa sanotaan. Muunnamme puheen tekstiksi, jotta voimme analysoida, miten elokuva heijastelee yhteiskunnallista muutosta ja modernisaatiota. Kieli ja äänitystekniikka ovat erilaisia vanhoissa elokuvissa, mikä tekee automaattisesta puheentunnistuksesta vaikeaa”, kertoo professori Mikko Kurimo.

Hanketta vetävässä Turun yliopistossa kerätään elokuvadataa Aalto-yliopistossa suoritettavaa puheentunnistuksen tutkimusta varten ja myös analysoidaan puheentunnistuksen avulla saadut tekstitykset.

”Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi ulkona käyty keskustelu, jossa kuuluu liikenteen taustamelua.”

Vanhempi yliopistonlehtori Jorma Laaksonen vastaa elokuvien kuvallisen sisällön analyysistä.

”Hankkeen eri osa-alueet täydentävät toisiaan. Etsimme kuvallisesti asioita, jotka kertovat elokuvien sisällöstä ja maailman muuttumisesta vuosien saatossa.”

Hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Samples of dyer’s woad (värimorsinko) non-toxic blue dye textiles. Photo: Valeria Azovskaya
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pikamuodin hinta: 92 miljoonaa tonnia jätettä ja 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa sekä 10 % maailmanlaajuisista päästöistä

Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii koko järjestelmän muutosta, sanoo Kirsi Niinimäen työryhmä.
reppukeilain
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lisättyä todellisuutta, startupeja ja täsmämetsänhoitoa

Laserkeilauksen huippuyksikkö on edistänyt tieteen ja taiteen kohtaamisia ja luonut yhteiskuntaa ja taloutta kehittävää teknologiaa.
BIZ public artworks (photo: Mikko Raskinen)
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE perustaa talouden tilannehuoneen – tavoitteena tukea nopeaa päätöksentekoa koronaviruskriisissä

Tilannehuone tekee myös yhteistyötä Vesa Vihriälän vetämän, pidemmän aikavälin talousvaikutuksiin keskittyvän ryhmän kanssa.
Kuvakaappaus Biografiasammosta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eero Hyvönen tuo datamassat humanistien – ja kaikkien muidenkin – ulottuville

Hyvösen ja hänen kollegoidensa kehittämien ”sampojen” data on kaikille avointa. Sammot helpottavat esimerkiksi historioitsijoiden työtä, sillä he voivat hyödyntää ja analysoida niissä olevaa dataa ilman ohjelmointitaitoja.