Kansanedustajien käyttämää kieltä, toimintaa ja verkostoja sekä suomalaisia elokuvia tutkitaan data-analyysin menetelmin
Suomen Akatemian rahoittamat digitaalisten ihmistieteiden hankkeet käynnistyvät tammikuussa 2020. Aalto-yliopiston kahdessa hankkeessa tarkastellaan parlamentaarista politiikkaa ja poliittista kulttuuria sekä analysoidaan suomalaista elokuvaa.
Parlamenttisampo
Semanttiseksi parlamentiksi tai Parlamenttisammoksi nimettyä hanketta johtaa Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen johtaja ja Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen. Aallon osuudesta vastaa tutkija Jouni Tuominen.
”Tutkimme poliittisen kielen käyttöä sekä kansaedustajien verkostoja ja toimintaa semanttisen laskennan menetelmin. Keskusteluista voi hakea erilaisia teemoja, kuten ilmastonmuutokseen liittyvää käsittelyä eri puolueiden ja kansanedustajien välillä. Voimme myös tutkia, puhuvatko kansanedustajat samalla tavoin istuntosalissa ja sosiaalisessa mediassa, tai miten eduskuntakeskustelu näkyy tiedotusvälineissä”, kertoo Jouni Tuominen.
Hankkeen tavoitteena on helpottaa valtavien tietoaineistojen käytettävyyttä vuodesta 1907 alkaen. Parlamenttisampo on osa ”Sampo”-portaalien sarjaa, johon on aikaisemmin lanseerattu muun muassa Sotasampo, Biografiasampo ja viimeisimpänä Sotasurmasampo koskien vuosia 1914-1922.
”Parlamenttisammossa hyödynnetään myös eduskunnan uutta kansanedustajatietokantaa ja Biografiasammon elämäkertoja kansanedustajien toiminnan ja verkostojen tutkimiseksi”, Eero Hyvönen sanoo.
Aalto-yliopisto vastaa hankkeessa linkitetyn datan mallintamisesta ja julkaisusta sekä käyttöliittymien kehittämisestä. HELDIG-keskus vastaa tarvittavasta kieliteknologiasta ja -analyysistä, ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erityisosaaminen on poliittisessa kulttuurissa.
”Hankkeessa saatetaan tieto paremmin tutkijoiden, sovelluskehittäjien ja tavallisten kansalaisten ulottuville. Aineistoa tullaan myös linkittämään muualle, esimerkiksi hallituksen esityksiin. Valmistuneet lait linkitetään semanttiseen Finlexiin ja Lakisampoon, jota taotaan oikeusministeriön kanssa erillisessä hankkeessa”, lisää Jouni Tuominen.
Elokuvien muovaama Suomi
Aallon ja Turun yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan ja analysoidaan vuosina 1907–2017 valmistuneita suomalaisia näytelmäelokuvia ja pitkiä dokumenttielokuvia, jotka ovat saaneet teatteriensi-illan. Määrällisesti näitä elokuvia on noin 1500. Projektissa yhdistetään puheen- ja kuvantunnistusta sekä kieliteknologiaa elokuvahistoriallisen tutkimuksen osaksi.
”Pyrimme kieliteknologian avulla saamaan selvää mitä elokuvissa sanotaan. Muunnamme puheen tekstiksi, jotta voimme analysoida, miten elokuva heijastelee yhteiskunnallista muutosta ja modernisaatiota. Kieli ja äänitystekniikka ovat erilaisia vanhoissa elokuvissa, mikä tekee automaattisesta puheentunnistuksesta vaikeaa”, kertoo professori Mikko Kurimo.
Hanketta vetävässä Turun yliopistossa kerätään elokuvadataa Aalto-yliopistossa suoritettavaa puheentunnistuksen tutkimusta varten ja myös analysoidaan puheentunnistuksen avulla saadut tekstitykset.
”Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi ulkona käyty keskustelu, jossa kuuluu liikenteen taustamelua.”
Vanhempi yliopistonlehtori Jorma Laaksonen vastaa elokuvien kuvallisen sisällön analyysistä.
”Hankkeen eri osa-alueet täydentävät toisiaan. Etsimme kuvallisesti asioita, jotka kertovat elokuvien sisällöstä ja maailman muuttumisesta vuosien saatossa.”
Hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa.
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeessa kehitetään uudenlaisia entsyymejä
Hankkeessa tutkitaan tekoälyn avulla entsyymien ja proteiinien toimintamekanismia, joka on biologian ja biotekniikan merkittävä perustutkimuksellinen kysymys.
Taide herättää kehon tuntemaan
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että taide vaikuttaa voimakkaasti ihmisten kehoon ja tunteisiin.
Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”
Vakinaistetut professorit esittäytyvät: visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.