Uutiset

Kaksi valtion virkamiestä ratkoo kvanttimekaniikan tutkimusongelmia vapaa-ajallaan

Kvanttimekaniikan lainalaisuudet askarruttivat Jussi Lindgreniä ja Jukka Liukkosta opiskeluajoista lähtien.
The study took Jussi Lindgren, left, and Jukka Liukkonen, right, back to year 1941 when Stueckelberg’s wave equation was invented. The equation is the foundation for parameterized relativistic dynamics.
Jussi Lindgren (vasemmalla) ja Jukka Liukkonen (oikealla) palasivat tutkimuksessaan vuoteen 1941, jolloin Stückelbergin aaltoyhtälö keksittiin.

Kun Jussi Lindgren ja Jukka Liukkonen opiskelivat fysiikkaa, he eivät olleet kaikilta osin tyytyväisiä kvanttimekaniikan luentoihin.

”Fysiikan opetuksessa oli tiettyjä peruselementtejä, joiden kerrottiin olevan tosia, mutta niitä ei kuitenkaan pystytty perustelemaan. Sitä oli hankalaa hyväksyä.”

Lindgren ja Liukkonen ovat kumpikin valtion virkamiehiä, ja Lindgren tekee systeemianalyysin väitöskirjaa Aalto-yliopistolla. He loivat työnsä ohessa uuden lähestymistavan selittämään kvanttimekaniikan lainalaisuuksia. He käyttivät apunaan stokastisia menetelmiä eli matemaattisia todennäköisyyksiä ja sattumanvaraisia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa hyödynnetty stokastinen optimisäätöteoria liittyy satunnaisten ilmiöiden optimointiin dynaamisesti ajassa.

”Stokastisen optimisäätöteorian ja suhteellisuusteorian rajapinnasta kumpuava näkökulma on helpompi ymmärtää kuin kvanttimekaniikan perinteiset oletukset”, sanoo Jussi Lindgren.

Hiljattain Scientific Reports julkaisi heidän artikkelinsa, jossa tutkitaan stokastisten menetelmien käyttöä kvanttimekaniikan erilaisten yhtälöiden päättelemisessä.

”Menetelmä on hyödyllinen opettajille ja opiskelijoille, koska se antaa tarkemman perustelun kvanttimekaniikan yhtälöiden oikeellisuudesta”, Jukka Liukkonen sanoo.

Artikkeli on luettavissa https://doi.org/10.1038/s41598-019-56357-3

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.