Kaksi valtion virkamiestä ratkoo kvanttimekaniikan tutkimusongelmia vapaa-ajallaan
Kun Jussi Lindgren ja Jukka Liukkonen opiskelivat fysiikkaa, he eivät olleet kaikilta osin tyytyväisiä kvanttimekaniikan luentoihin.
”Fysiikan opetuksessa oli tiettyjä peruselementtejä, joiden kerrottiin olevan tosia, mutta niitä ei kuitenkaan pystytty perustelemaan. Sitä oli hankalaa hyväksyä.”
Lindgren ja Liukkonen ovat kumpikin valtion virkamiehiä, ja Lindgren tekee systeemianalyysin väitöskirjaa Aalto-yliopistolla. He loivat työnsä ohessa uuden lähestymistavan selittämään kvanttimekaniikan lainalaisuuksia. He käyttivät apunaan stokastisia menetelmiä eli matemaattisia todennäköisyyksiä ja sattumanvaraisia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa hyödynnetty stokastinen optimisäätöteoria liittyy satunnaisten ilmiöiden optimointiin dynaamisesti ajassa.
”Stokastisen optimisäätöteorian ja suhteellisuusteorian rajapinnasta kumpuava näkökulma on helpompi ymmärtää kuin kvanttimekaniikan perinteiset oletukset”, sanoo Jussi Lindgren.
Hiljattain Scientific Reports julkaisi heidän artikkelinsa, jossa tutkitaan stokastisten menetelmien käyttöä kvanttimekaniikan erilaisten yhtälöiden päättelemisessä.
”Menetelmä on hyödyllinen opettajille ja opiskelijoille, koska se antaa tarkemman perustelun kvanttimekaniikan yhtälöiden oikeellisuudesta”, Jukka Liukkonen sanoo.
Artikkeli on luettavissa https://doi.org/10.1038/s41598-019-56357-3
Lue lisää uutisia
Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa
Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen
Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön
Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.