Uutiset

Jukka Niskanen tuo Aaltoon polymeeritekniikan osaamista

Filosofian tohtori Jukka Niskanen aloitti alkuvuodesta polymeeritekniikan apulaisprofessuurinsa Kemian tekniikan korkeakoulussa. Aiemmin muun muassa Kanadassa ja Japanissa tutkijana toiminut Niskanen aikoo Aallossa tutkia polymeerien koko elinkaarta, aina synteesistä valmiiden materiaalien luomiseen, sekä näiden ominaisuuksia, mutta myös käytön jälkeen näiden uudelleen hyödyntämiseen
Professori Jukka Niskanen kemian tekniikan korkeakoulun laboratoriotiloissa.
Kuva: Kalle Kataila / Aalto-yliopisto

Jukka Niskanen aloitti tänä vuonna viiden vuoden apulaisprofessuurinsa Kemian tekniikan korkeakoulussa. Niskasen tutkimusala on polymeerisynteesi ja -tekniikka.

”Tutkin polymeerien synteesiä ja valmistamista lähtöaineista alkaen, miten polymeerit käyttäytyvät, mitä ominaisuuksia niillä on, ja selvitän ja keksin niiden mahdollisia käyttökohteita. Aikomuksena on myös hyödyntää muovi- ja polymeerijätteitä uusien polymeerien ja materiaalien valmistuksessa.”, Niskanen kertoo.

Vaikka polymeeritieteen ajatellaan usein olevan öljypohjaisten muovien tutkimusta, tutkii Niskanen myös biopohjaisia materiaaleja, kuten selluloosaa ja polyestereitä, sekä näiden ominaisuuksia.

”Tässä yksikössä, jossa aloitan työni, on vahvat perinteet liittyen mm. polyolefiineihin ja polymeeritekniikkaan, mutta myös biopolymeereihin. Professori Jukka Seppälä on omaa luokkaansa tällä alalla. Hänen luomiaan perinteitä haluan tietysti kunnioittaa ja jatkaa niiden piirissä jossain muodossa.”

Taustalla töitä tohtoritutkijana ja teknisenä asiantuntijana teollisuudessa

Niskanen on aiemmin työskennellyt kahdeksan vuoden ajan Kanadassa. Valtaosa ajasta kului Montrealin yliopistossa tutkijatohtorina ja Suomen Akatemian tutkijatohtorin rahoituksen myötä yhteistyössä Montrealin ja Helsingin välillä. Niskanen toimi myös reilut puoli vuotta vierailevana tutkijana Japanin Tsukubassa, vajaan tunnin matkan päässä Tokiosta.

Montrealin lisäksi Niskanen on ehtinyt myös toimia ontariolaisessa kumiekstruusiotehtaassa ja tutkia Ottawan yliopistossa OLED-näytöissä käytettäviä fotoaktiivisia aineita.

”Yritys valmisti kumiprofiileja rautateille sekä satamiin ja olin ratkaisemassa niiden ekstruusioon liittyviä ongelmia. Oli hyvin opettavaista nähdä, kuinka teoreettinen asia muuttui käytännönläheiseksi. Ottawassa taas pääsin tutustumaan orgaaniseen kemiaan oikein urakalla. Aineita valmistettiin yhteistyökumppanin antamien rakenteiden ja toiveiden mukaan grammoittain heille testattavaksi, aika nopealla tahdilla, keskimäärin kaksi viikossa”, Niskanen kertoo.

Ennen Aaltoon saapumista Niskanen työskenteli reilun vuoden verran VTT:llä kestävien materiaalien ja polymeerien tutkimuksen parissa.

Teollinen mittakaava ja poikkitieteellinen yhteistyö

Niskanen on innoissaan uuden työympäristönsä mahdollisuuksista. Hän odottaa pääsevänsä soveltamaan osaamistaan lähempänä teollista mittakaavaa, jolloin perustutkimuksen lisäksi korostuu työn kaupallinen toteuttamiskelpoisuus.

”Ajatuksenani on, että pääsisin vaikuttamaan polymeerien koko elinkaareen, aina synteesistä käytännön materiaalien luomiseen ja niiden kierrätykseen tai uudelleen hyödyntämiseen. Täällä Aallossa on kuitenkin mielestäni siihen tarvittavat laitteet, välineet ja osaaminen, eli ihan ainutlaatuinen kapasiteetti.”

Niskanen toivoo myös pääsevänsä yhdistämään oman polymeeriosaamisensa esimerkiksi Aallon materiaalitieteen tutkimukseen.

”Polymeereistä voidaan tehdä älykkäitä kuituja, joten tekstiileiden suunnittelu olisi yksi luonnollinen suunta. Toinen on elektroniikkapuoli – olen tehnyt aiemmin jonkin verran puolijohtavia materiaaleja. Siihen täytyisi löytää joku hyvä yhteistyökumppani.”

Tutkimustyön ohella Niskanen on ahkera kestävyyslajien, kuten juoksemisen ja uinnin harrastaja. Osa vapaa-ajasta kuluu myös tietokonepelien parissa.

”Jostain olen kuullut, että liikkuessa ajattelu on tehokkaampaa. Pitkällä lenkillä onkin hyvin aikaa miettiä asioita.”

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.