Uutiset

Jouni Punkki betonitekniikan Professor of Practice -tehtävään

Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun viisivuotiseen betonitekniikan (concrete technology) Professor of Practice -tehtävään on kutsuttu TkT Jouni Punkki ajalle 15.8.2016–14.8.2021. Tehtävä sijoittuu rakennustekniikan laitokselle.

Professor of Practice on määräaikainen tehtävä, joka antaa mahdollisuuden palkata erityistarkoituksia varten päteviä akateemisen maailman, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia, joilla on ollut huomattava vaikutus Aalto-yliopiston kannalta merkittävillä aloilla.

Jouni Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka. Hänen tutkimuksessaan korostuvat muun muassa betonin kestävä käyttö, betoni esteettisenä materiaalina sekä digitalisaation ja automaation liittäminen betonitekniikkaan

Ekologisuutta, esteettisyyttä ja robotiikkaa

Jouni Punkki (s.1963) valmistui tohtoriksi Norjan teknillisestä yliopistosta vuonna 1995 sekä Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000, jonka jälkeen hän on toiminut betoniteollisuudessa eri tehtävissä. Punkki työskenteli kymmenen vuoden ajan kehitysinsinööriä Parma Oy:ssä, josta hän siirtyi johtajaksi Euroopan suurimpaan betonialan konserniin Consolis Groupiin. Vuonna 2015 Punkki perusti Betoniviidakko Oy -konsulttiyrityksen, joka tarjoaa erityisesti betonirakentamisen asiantuntijapalveluja. 

– Vaikka betoni on hyvin perinteinen rakennusmateriaali, siinä on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimuksen osalta näen tärkeänä betonin ja betonirakentamisen uudistumisen. Betonin ekologisuus ja esteettisyys tulevat olemaan tärkeitä tutkimusalueita. Myös automaatio ja robotiikka haastavat perinteisen betonirakentamisen ja edellyttävät siten betoniteknistä tutkimusta. Odotan innolla yhteistyötä teollisuuden sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa, Jouni Punkki sanoo.

– Jouni Punkin laaja betoniteollisuuden tuntemus ja hyvät verkostot edistävät vuoropuhelua ja tutkimusyhteistyötä yliopiston ja teollisuuden välillä. Lisäksi hän vahvistaa betonialan materiaalitekniikan opetusta laitoksella, toteaa Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Gary Marquis.

Aalto-yliopisto ja betonialan toimijat solmivat 15.6.2016 yhteistyösopimuksen betonitekniikan tutkimuksen edistämiseksi. Betonialan toimijat ovat koonneet 1 000 000 euron suuruisen apurahan käytettäväksi betonitekniikan tutkimukseen Aalto-yliopistossa. Apurahan rahoittajien joukkoon kuuluvat Suomen Betoniyhdistys ry:n lisäksi joukko betonialan yrityksiä, Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry, SBK-säätiö ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiö. 

Lisätietoja:

Jouni Punkki
[email protected]
[email protected] (15.8.2016 alkaen)
Aalto-yliopisto
Insinööritieteiden korkeakoulu, rakennustekniikan laitos

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lähikuva Helsingin päärautatieasemasta, jossa kaksi kivipatsasta pitelevät pyöreitä lamppuja ja kyltti 'RAUTA'.
Mediatiedotteet Julkaistu:

15 vuotta täyttävä Aalto-yliopisto käynnistää varainhankintakampanjan – tavoitteena 30 miljoonaa euroa

Lahjoituksilla Aalto pystyy vastaamaan entistä paremmin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvaviin tarpeisiin.
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.