Uutiset

Jouni Punkki betonitekniikan Professor of Practice -tehtävään

Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun viisivuotiseen betonitekniikan (concrete technology) Professor of Practice -tehtävään on kutsuttu TkT Jouni Punkki ajalle 15.8.2016–14.8.2021. Tehtävä sijoittuu rakennustekniikan laitokselle.

Professor of Practice on määräaikainen tehtävä, joka antaa mahdollisuuden palkata erityistarkoituksia varten päteviä akateemisen maailman, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia, joilla on ollut huomattava vaikutus Aalto-yliopiston kannalta merkittävillä aloilla.

Jouni Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka. Hänen tutkimuksessaan korostuvat muun muassa betonin kestävä käyttö, betoni esteettisenä materiaalina sekä digitalisaation ja automaation liittäminen betonitekniikkaan

Ekologisuutta, esteettisyyttä ja robotiikkaa

Jouni Punkki (s.1963) valmistui tohtoriksi Norjan teknillisestä yliopistosta vuonna 1995 sekä Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000, jonka jälkeen hän on toiminut betoniteollisuudessa eri tehtävissä. Punkki työskenteli kymmenen vuoden ajan kehitysinsinööriä Parma Oy:ssä, josta hän siirtyi johtajaksi Euroopan suurimpaan betonialan konserniin Consolis Groupiin. Vuonna 2015 Punkki perusti Betoniviidakko Oy -konsulttiyrityksen, joka tarjoaa erityisesti betonirakentamisen asiantuntijapalveluja. 

– Vaikka betoni on hyvin perinteinen rakennusmateriaali, siinä on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimuksen osalta näen tärkeänä betonin ja betonirakentamisen uudistumisen. Betonin ekologisuus ja esteettisyys tulevat olemaan tärkeitä tutkimusalueita. Myös automaatio ja robotiikka haastavat perinteisen betonirakentamisen ja edellyttävät siten betoniteknistä tutkimusta. Odotan innolla yhteistyötä teollisuuden sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa, Jouni Punkki sanoo.

– Jouni Punkin laaja betoniteollisuuden tuntemus ja hyvät verkostot edistävät vuoropuhelua ja tutkimusyhteistyötä yliopiston ja teollisuuden välillä. Lisäksi hän vahvistaa betonialan materiaalitekniikan opetusta laitoksella, toteaa Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Gary Marquis.

Aalto-yliopisto ja betonialan toimijat solmivat 15.6.2016 yhteistyösopimuksen betonitekniikan tutkimuksen edistämiseksi. Betonialan toimijat ovat koonneet 1 000 000 euron suuruisen apurahan käytettäväksi betonitekniikan tutkimukseen Aalto-yliopistossa. Apurahan rahoittajien joukkoon kuuluvat Suomen Betoniyhdistys ry:n lisäksi joukko betonialan yrityksiä, Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry, SBK-säätiö ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiö. 

Lisätietoja:

Jouni Punkki
[email protected]
[email protected] (15.8.2016 alkaen)
Aalto-yliopisto
Insinööritieteiden korkeakoulu, rakennustekniikan laitos

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.