Uutiset

Tutkimus kumoaa myyttejä perheyrityksistä: kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa

Uusi tutkimus piirtää tarkan kuvan suomalaisista perheyrityksistä ja niiden omistajista. Sen perusteella perheyritykset ovat merkittävämpiä koko Suomen taloudelle kuin yleisesti ajatellaan – ja niiden vaikutus korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Työpaja, jossa kaksi ihmistä työskentelee. Toinen on pöydän ääressä, toinen järjestelee tavaroita keltaisissa ja sinisissä laatikoissa.
Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston tuore tutkimus kumoaa useita sitkeässä eläviä myyttejä suomalaisista perheyrityksistä. Omistajuuden professori Samuli Knüpfer on tehnyt laajan, rekisteriaineistoihin perustuvan kartoituksen vuosilta 2006–2022. Tutkimuksen perusteella perheyritykset eivät ainoastaan ole keskimäärin kannattavampia ja vakavaraisempia kuin muut yritykset, vaan myös investoivat niihin verrattuna enemmän.

Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista yritysten taseesta. Kun tarkastelusta rajataan pois ulkomaalais- ja julkishallinnon omistamat yritykset, perheyritysten rooli korostuu entisestään.

”Kun puhumme suomalaisesta yrityskentästä, keskustelu keskittyy usein suuriin pörssiyhtiöihin. Ne ovat tietenkin tärkeitä, mutta edustavat vain jäävuoren huippua. Valtaosa Suomen yrityksistä on perheyrityksiä, ja iso osa koko maan taloudellisesta toiminnasta tapahtuu juuri niissä”, Knüpfer muistuttaa.

Kaavio yritysten, henkilöstön, liikevaihdon ja taseen osuuksista omistajatyypeittäin vuonna 2022. Perheomistus on hallitseva.
Samuli Knüpfer: Anatomy of family firms in Finland

Pienistä yrityksistä syntyy suuri vaikutus 

Yksi perheyrityksiin liitetty uskomus on, että ne ovat merkityksettömiä, koska suuri osa niistä on pieniä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että vaikka monet perheyritykset työllistävät vain muutamia henkilöitä, niiden yhteenlaskettu vaikutus esimerkiksi työllisyyteen tai alueelliseen elinvoimaan on huomattava.

Lisäksi perheyrityksiä on runsaasti myös suurten yritysten joukossa: esimerkiksi yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin viidesosa on perheyrityksiä.

Perheyritykset ovat erityisen merkittäviä työllistäjiä alkutuotannossa (83 % henkilöstöstä), rakentamisessa (65 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (52 %), kaupassa (49 %) ja muilla palvelualoilla (69 %). 

Pylväsdiagrammi perheyritysten työllisyysosuudesta toimialoittain 2022. Maatalous johtaa 83%, sähkö alhaisin 2%.
Samuli Knüpfer: Anatomy of family firms in Finland

Niiden merkitys on suurinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella: muualla Suomessa perheyritysten työllisyysosuus on lähes puolet. Perheyritykset ovat erityisen tärkeitä Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Kaavio perheyritysten työllisyysosuudesta maakunnittain 2022. Ahvenanmaa korkein 54%, pääkaupunkiseutu matalin 31%.
Samuli Knüpfer: Anatomy of family firms in Finland

Kannattavia, vakaita ja halukkaita investoimaan

Yksi yleinen harhaluulo on, että perheyritykset olisivat tehottomia ja huonosti johdettuja, mutta Knüpferin tutkimus ei tue tätä käsitystä. Päinvastoin: perheyritykset ovat keskimäärin kannattavampia kuin muut yritykset. Korkeampaa kannattavuutta selittävät erityisesti kevyempi tase ja alhaisemmat henkilöstökustannukset.

Perheyritysten myös ajatellaan pelaavan varman päälle ja välttelevän investointeja. Knüpferin tutkimuksen mukaan perheyritykset käyttävät vähemmän velkarahoitusta, mutta pystyvät silti investoimaan muita yrityksiä enemmän.

”Yleensä perheyritysten omistajat kantavat huolta yritystensä selviytymisestä seuraavaan sukupolveen. On ajateltu, että tämä johtaa riskien välttelyyn ja investointien kaihtamiseen. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Perheyritykset investoivat enemmän ehkä juuri siksi, että niiden omistajien aikajänne on muita pidempi”, Knüpfer pohtii.

Kasvun pullonkaulat näkyvät pienissä perheyrityksissä

Tutkimus nostaa esiin myös haasteita. Erityisesti pienemmissä perheyrityksissä kasvu ja kansainvälistyminen ovat keskimäärin muita yrityksiä heikompia. Knüpferin mukaan näyttää siltä, että osalla pienemmistä perheyrityksistä on jonkinlainen kasvua hidastava jarru tai tulppa, ja se kannattaa huomioida myös tulevissa politiikkatoimissa.

”Pienempiä perheyrityksiä tulisi auttaa tekemään kasvuloikka. Politiikkatoimilla on tässä keskeinen rooli”, Knüpfer toteaa.

Tilanne on selvästi erilainen suuremmissa perheyrityksissä. Vähintään 50 henkilöä työllistävät perheyritykset kasvavat nopeammin ja niillä on myös useammin kansainvälistä vientiä kuin muilla samankokoisilla yrityksillä.

“Talouskasvun puute on Suomessa vakava ongelma. Perheyritysten joukosta löytyy pitkä lista upeita kasvutarinoita. Näiltä yrityksiltä meillä olisi paljon opittavaa”, Knüpfer sanoo.

Perheyritysten omistajat: pieni joukko, suuri taloudellinen merkitys

Tutkimus tarjoaa myös harvinaisen yksityiskohtaista tietoa perheyritysten omistajista. Vain noin 135 000 ihmistä, eli noin kaksi prosenttia suomalaisista omistaa osakkeita perheyrityksissä. Huomionarvoista on, että nämä henkilöt eivät ole vain tärkeitä työllistäjiä vaan myös merkittäviä veronmaksajia. Heidän maksamansa tuloverot vastasivat vuonna 2022 noin 11 prosenttia kaikista tuloveroista.

Havainto täydentää Knüpferin aiempaa tutkimusta listaamattomien yritysten omistajista ja tuo uutta, kansainvälisestikin poikkeuksellisen tarkkaa tietoa omistajuudesta.

”Omistajista on tiedetty yllättävän vähän, vaikka heidän taloudellinen merkityksensä on suuri. Aineistollani tämä voidaan nyt osoittaa konkreettisilla luvuilla”, Knüpfer toteaa.

Suomalaisten perheyritysten anatomia -tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon Tilastokeskuksesta, Verohallinnosta, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä Digi- ja väestötietovirastosta, ja se kattaa kaikki suomalaiset osakeyhtiöt, joilla on liikevaihtoa, varoja ja vähintään yksi työntekijä. Tutkimusta ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Perheyritysten liitto.

Tutkimusaineistot löytyvät täältä.

Omistajuuden professori Samuli Knüpfer

Omistajuuden professori Samuli Knüpfer sai OP Ryhmän Tutkimussäätiön kannustuspalkinnon

OP Ryhmän Tutkimussäätiö voi antaa palkintoja henkilöille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet taloustieteellistä tutkimusta säätiön tukemilla aloilla.

Uutiset
Valkoinen kukka edessä, ihmisiä taustalla

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita

Vain 170 000 ihmistä omistaa osakkeita yksityisesti omistetuissa yrityksissä, mikä vastaa vain kolmea prosenttia koko väestöstä.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme miestä älykkään rennossa pukeutumisessa poseeraa eri sisätaustoja vasten
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kolme nousevaa Aalto-yliopiston tutkijaa sai EU:n kilpaillun rahoituksen

Dominik Baumann, Tero Mäkinen ja Owies Wani kehittävät tutkimushankkeissaan tekoälyagenttien kouluttamista vahvistusoppimisessa, materiaalivaurioiden fysiikan malleja ja elektrolyyttirakennetta energian varastointiin.
Professor Jukka Pekola stood in a hallway smiling at the camera
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-professori Jukka Pekolan viesti: Sinnikäs perustutkimus on edistyksen ehto

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professori Jukka Pekola nimitettiin Aalto-professoriksi lukuvuoden avajaisissa 1. syyskuuta 2026.
Kaksi pientä vihreää tainta mullassa, vieressä sana ”unite!” vihreällä taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, Yhteistyö Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026 - Aaltolaisia mukana 8 hankkeessa

Vuoden 2026 Seed Fund -haussa 22 ehdotusta valittiin rahoitettaviksi. Aalto on mukana 8 projektissa ja koordinoi yhtä niistä.
Apulaisprofessori Hadi Ghanbari
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Pelillistetyt palvelunestohyökkäykset pyrkivät psykologiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan

Venäjämielistä NoName057(16)-hakkeriryhmää käsittelevä tutkimus osoittaa, kuinka ‘haktivismi’ on kehittymässä hybridiuhaksi, joka hämärtää propagandan, geopoliittisen sodankäynnin ja taloudellisesti motivoituneen kyberrikollisuuden välistä rajaa.