Uutiset

Tutkimus kumoaa myyttejä perheyrityksistä: kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa

Uusi tutkimus piirtää tarkan kuvan suomalaisista perheyrityksistä ja niiden omistajista. Sen perusteella perheyritykset ovat merkittävämpiä koko Suomen taloudelle kuin yleisesti ajatellaan – ja niiden vaikutus korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Työpaja, jossa kaksi ihmistä työskentelee. Toinen on pöydän ääressä, toinen järjestelee tavaroita keltaisissa ja sinisissä laatikoissa.
Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston tuore tutkimus kumoaa useita sitkeässä eläviä myyttejä suomalaisista perheyrityksistä. Omistajuuden professori Samuli Knüpfer on tehnyt laajan, rekisteriaineistoihin perustuvan kartoituksen vuosilta 2006–2022. Tutkimuksen perusteella perheyritykset eivät ainoastaan ole keskimäärin kannattavampia ja vakavaraisempia kuin muut yritykset, vaan myös investoivat niihin verrattuna enemmän.

Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista yritysten taseesta. Kun tarkastelusta rajataan pois ulkomaalais- ja julkishallinnon omistamat yritykset, perheyritysten rooli korostuu entisestään.

”Kun puhumme suomalaisesta yrityskentästä, keskustelu keskittyy usein suuriin pörssiyhtiöihin. Ne ovat tietenkin tärkeitä, mutta edustavat vain jäävuoren huippua. Valtaosa Suomen yrityksistä on perheyrityksiä, ja iso osa koko maan taloudellisesta toiminnasta tapahtuu juuri niissä”, Knüpfer muistuttaa.

Kaavio yritysten, henkilöstön, liikevaihdon ja taseen osuuksista omistajatyypeittäin vuonna 2022. Perheomistus on hallitseva.
Samuli Knüpfer: Anatomy of family firms in Finland

Pienistä yrityksistä syntyy suuri vaikutus 

Yksi perheyrityksiin liitetty uskomus on, että ne ovat merkityksettömiä, koska suuri osa niistä on pieniä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että vaikka monet perheyritykset työllistävät vain muutamia henkilöitä, niiden yhteenlaskettu vaikutus esimerkiksi työllisyyteen tai alueelliseen elinvoimaan on huomattava.

Lisäksi perheyrityksiä on runsaasti myös suurten yritysten joukossa: esimerkiksi yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin viidesosa on perheyrityksiä.

Perheyritykset ovat erityisen merkittäviä työllistäjiä alkutuotannossa (83 % henkilöstöstä), rakentamisessa (65 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (52 %), kaupassa (49 %) ja muilla palvelualoilla (69 %). 

Pylväsdiagrammi perheyritysten työllisyysosuudesta toimialoittain 2022. Maatalous johtaa 83%, sähkö alhaisin 2%.
Samuli Knüpfer: Anatomy of family firms in Finland

Niiden merkitys on suurinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella: muualla Suomessa perheyritysten työllisyysosuus on lähes puolet. Perheyritykset ovat erityisen tärkeitä Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Kaavio perheyritysten työllisyysosuudesta maakunnittain 2022. Ahvenanmaa korkein 54%, pääkaupunkiseutu matalin 31%.
Samuli Knüpfer: Anatomy of family firms in Finland

Kannattavia, vakaita ja halukkaita investoimaan

Yksi yleinen harhaluulo on, että perheyritykset olisivat tehottomia ja huonosti johdettuja, mutta Knüpferin tutkimus ei tue tätä käsitystä. Päinvastoin: perheyritykset ovat keskimäärin kannattavampia kuin muut yritykset. Korkeampaa kannattavuutta selittävät erityisesti kevyempi tase ja alhaisemmat henkilöstökustannukset.

Perheyritysten myös ajatellaan pelaavan varman päälle ja välttelevän investointeja. Knüpferin tutkimuksen mukaan perheyritykset käyttävät vähemmän velkarahoitusta, mutta pystyvät silti investoimaan muita yrityksiä enemmän.

”Yleensä perheyritysten omistajat kantavat huolta yritystensä selviytymisestä seuraavaan sukupolveen. On ajateltu, että tämä johtaa riskien välttelyyn ja investointien kaihtamiseen. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Perheyritykset investoivat enemmän ehkä juuri siksi, että niiden omistajien aikajänne on muita pidempi”, Knüpfer pohtii.

Kasvun pullonkaulat näkyvät pienissä perheyrityksissä

Tutkimus nostaa esiin myös haasteita. Erityisesti pienemmissä perheyrityksissä kasvu ja kansainvälistyminen ovat keskimäärin muita yrityksiä heikompia. Knüpferin mukaan näyttää siltä, että osalla pienemmistä perheyrityksistä on jonkinlainen kasvua hidastava jarru tai tulppa, ja se kannattaa huomioida myös tulevissa politiikkatoimissa.

”Pienempiä perheyrityksiä tulisi auttaa tekemään kasvuloikka. Politiikkatoimilla on tässä keskeinen rooli”, Knüpfer toteaa.

Tilanne on selvästi erilainen suuremmissa perheyrityksissä. Vähintään 50 henkilöä työllistävät perheyritykset kasvavat nopeammin ja niillä on myös useammin kansainvälistä vientiä kuin muilla samankokoisilla yrityksillä.

“Talouskasvun puute on Suomessa vakava ongelma. Perheyritysten joukosta löytyy pitkä lista upeita kasvutarinoita. Näiltä yrityksiltä meillä olisi paljon opittavaa”, Knüpfer sanoo.

Perheyritysten omistajat: pieni joukko, suuri taloudellinen merkitys

Tutkimus tarjoaa myös harvinaisen yksityiskohtaista tietoa perheyritysten omistajista. Vain noin 135 000 ihmistä, eli noin kaksi prosenttia suomalaisista omistaa osakkeita perheyrityksissä. Huomionarvoista on, että nämä henkilöt eivät ole vain tärkeitä työllistäjiä vaan myös merkittäviä veronmaksajia. Heidän maksamansa tuloverot vastasivat vuonna 2022 noin 11 prosenttia kaikista tuloveroista.

Havainto täydentää Knüpferin aiempaa tutkimusta listaamattomien yritysten omistajista ja tuo uutta, kansainvälisestikin poikkeuksellisen tarkkaa tietoa omistajuudesta.

”Omistajista on tiedetty yllättävän vähän, vaikka heidän taloudellinen merkityksensä on suuri. Aineistollani tämä voidaan nyt osoittaa konkreettisilla luvuilla”, Knüpfer toteaa.

Suomalaisten perheyritysten anatomia -tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon Tilastokeskuksesta, Verohallinnosta, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä Digi- ja väestötietovirastosta, ja se kattaa kaikki suomalaiset osakeyhtiöt, joilla on liikevaihtoa, varoja ja vähintään yksi työntekijä. Tutkimusta ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Perheyritysten liitto.

Tutkimusaineistot löytyvät täältä.

Omistajuuden professori Samuli Knüpfer

Omistajuuden professori Samuli Knüpfer sai OP Ryhmän Tutkimussäätiön kannustuspalkinnon

OP Ryhmän Tutkimussäätiö voi antaa palkintoja henkilöille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet taloustieteellistä tutkimusta säätiön tukemilla aloilla.

Uutiset
Valkoinen kukka edessä, ihmisiä taustalla

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita

Vain 170 000 ihmistä omistaa osakkeita yksityisesti omistetuissa yrityksissä, mikä vastaa vain kolmea prosenttia koko väestöstä.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Musta käsi koskettaa tabletin näyttöä, jossa on valkoisia muotoja. Paperit ja kynä ovat vaaleanpunaisella pinnalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, avoin tiede ja paljon muuta

Koulutustarjonnassa on jälleen paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen syksylle 2026 on avattu.
Gloria Mendoza-Franco väitteli ennakkoluuloista Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää

Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.
Suuri valkoinen satelliittiantenni geodeettisen kupolin sisällä, kolmioiksi jaetun vaalean katon alla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metsähovin radio-observatoriossa tehdään musiikkia maailmankaikkeuden kanssa – äänitaide ja radioastronomia yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla

Miltä aurinkokunnan muodostuminen kuulostaa? Aalto-yliopiston tutkijat lyöttäytyivät yhteen äänitaiteilijan kanssa ja päätyivät musisoimaan tuhansien valovuosien päässä olevan molekyylikaasupilven kanssa.