Joker-elokuvan outo instrumentti syntyi Suomessa
”Halldorophone on ehdottomasti puoliksi islantilainen, puoliksi suomalainen soitin”, sanoo soittimen kehittänyt Halldór Úlfarsson sujuvalla suomen kielellä. Kosmopoliitti islantilainen vastaa puhelimeen Kreikan Ateenassa, jonne hän siirtyy talvikausiksi pimeyttä ja kaamosta pakoon.
Suomeen mies päätyi aikoinaan vähän sattumankin kautta. Hän etsi opiskelupaikkaa ulkomailta, ja muut Skandinavian maat olivat jo tuttuja.
”Suomi oli minulta eksoottinen veto. Toki tunsin jonkin verran maan vahvaa muotoilutraditiota.”
Jo pikkupoikana vaikutuksen oli tehnyt Reykjavikissa sijaitseva, Alvar Aallon suunnittelema Nordic House, Pohjolan talo. Myöhemmin Úlfarsson kävi usein ihastelemassa rakennuksen erikoisia materiaaleja ja suunnittelun yksityiskohtaisuutta. Arkkitehdin urasta haaveillut nuori mies ei ollut nähnyt mitään vastaavaa.
Tie johti opiskelemaan tila-aikataidetta Helsinkiin, silloiseen Kuvataideakatemiaan. Opiskelu äänitaiteen ja installaatioiden parissa taas johti kohti soitinten maailmaa. Syntyi ajatus omasta soittimesta, halldorophonesta.
”Sain vuonna 2005 Suomen Kulttuurirahastolta apurahan soittimen kehittämiseen. Apuraha sekä pääsy seuraavana vuonna tekemään maisterinopintoja Taideteolliseen korkeakouluun saivat minut keskittymään halldorophone-projektiin tosissani.”
Soitin alkaa rakentua
Yhä, vuosia myöhemmin Halldór Úlfarsson muistaa kehua silloisen Taideteollisen korkeakoulun studiomestareita:
”Se avulias osaaminen, josta sain korkeakoulussa nauttia muun muassa metalli- ja puustudioilla, oli sekä soittimen kehittelyn että koko projektin jatkon kannalta äärimmäisen tärkeää.”
Merkittävä vaikutus soittimen kehittämiseen oli myös puolivuotisella opintojaksolla, jolloin Úlfarssonin ohjaajana toimi legendaarinen kitarasuunnittelija ja teollinen muotoilija Kari Nieminen.
”Versoul-kitarayrityksen perustajan henkilökohtainen tutorointi oli ratkaisevaa urani jatkon kannalta.”
Myös yliopiston ilmapiiri oli islantilaiselle jotain aivan uutta:
”Taideteollisen muotoilun koulutusohjelmassa ei työskennelty taiteilijoiden kesken, vaan koulutus oli yhteydessä sekä tuotantoon että yhteiskuntaan. Tuolloin opin ajattelemaan käyttäjälähtöisesti.”
Oscar-palkinto ensi kertaa Islantiin
Vuosien saatossa halldorophone-projekti on jatkunut siten, että valmiita soittimia on maailmalla viisi kappaletta. Tänä keväänä valmistuu kolme lisää – Halldór Úlfarssonin ensimmäiset tilaustyöt.
Jokainen soitin on uniikki. Esimerkiksi varhainen instumentti, joka on islantilaisen popyhtye múmin hallussa, on aivan omanlaisensa kokeellinen versio.
On kiinnostavaa, ettei soitinrakentajalla itsellään ole musiikillista koulutustaustaa.
”Kuuntelen paljon musiikkia. Ja todella arvostan sitä.”
Yksi ylpeydentäyteinen kuunteluhetki oli, kun Halldór Úlfarsson näki Todd Phillipsin ohjaaman Joker-elokuvan (2019). Elokuvan musiikista vastaa Úlfarssonin pitkäaikainen ystävä ja yhteistyökumppani Hildur Guðnadóttir. Sellisti-säveltäjä valitsi elokuvan ääniraidalle soimaan halldorophonen.
Nyt islantilais-suomalaisen kehittelyn tuloksena syntynyt kielisoitin soi läpi soundtrackin, joka voitti parhaan alkuperäismusiikin Oscar-palkinnon. Elokuva-akatemian palkinto meni samalla ensimmäistä kertaa islantilaiselle taiteilijalle – ja ensimmäistä kertaa vuoden 1997 jälkeen naiselle tässä palkintoluokassa.
Soitin tarvitsee soittajansa
Instrumenttia ei ole olemassa, ellei ole musiikkia, jota sillä soittaa. Siksi Halldór Úlfarssonin akateeminen ura jatkuu musiikin parissa: väitöstyötään mies tekee Sussexin yliopistossa musiikin osastolla. Hänen kehittämänsä soitin tarvitsee säveltäjiä, soittajia ja ennen kaikkea ennakkoluulottomia muusikoita.
Suomessa säännöllisesti vieraileva Úlfarsson kehuu vuolaasti yhteistyötä sellisti-säveltäjä Max Liljan sekä Defunensemble-yhtyeen kanssa. Valtava merkitys on ollut myös edesmenneen suomalaisen elektronisen musiikin kehittelijän, säveltäjä Erkki Kurenniemen työllä ja uraauurtavalla ajattelulla.
”Halldorophone ei istu suoraan minkäänlaiseen valmiiseen ohjelmaan. Onhan se outo instrumentti”, tekijä naurahtaa.
”Olen luonut työkalun, joka herättää tietyntyyppisissä muusikoissa uteliaisuuden ja halun kokeilla.”
Kenties outo, uudenlainen instrumentti antaa klassisesti koulutetuille muusikoille mahdollisuuden ilmaista kokeellisesti jotain sellaista, joka ei ole muiden soittimien avulla vielä avautunut.
Teksti: Tiiu Pohjolainen
Artikkelia on päivitetty 10. helmikuuta: vuoden 2020 Oscar-gaala järjestettiin yöllä Suomen aikaa Hollywoodissa.
Äänessä halldorophone
Ääni kiertääOmaperäistä halldorophonea on kuvailtu Jimi Hendrixin selloksi. Sellisti-säveltäjä Hildur Guðnadóttir kuvailee sitä soittimeksi, jolla on täysin oma luonteensa. Soittajan ei juuri auta kuin seurailla elektroakustisen kielisoittimen tahtoa. Halldorophonen kaula on saman mittainen kuin sellon. Ylhäällä kulkee yleensä neljä kieltä, alapuolella 2–4 kieltä. Jokainen soittimen kielistä on mikitetty erikseen. Hendrixmäinen äänen kiertoon perustuva soundi syntyy takaosassa olevan kaiuttimen avulla. Yhden instrumentin valmistuminen kestää 4–5 kuukautta. Jokainen halldorophone on omanlaisensa, sillä soitinkehittäjä kehittää valmistamisen yhteydessä niin elektronista kuin muotoilullistakin puolta. |
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Huoltokatko ACRIS-tutkimustietojärjestelmässä 30.9.2024
Huoltokatko ACRIS-tutkimustietojärjestelmässä 30.9.2024 klo 10-16.
Aallon opiskelijoiden julkisen taiteen projekteja mukana palkitulla ANTI-festivaalilla
Kuopiossa koettiin viime viikolla kiehtova julkisen taiteen projektien kokonaisuus, jonka järjestivät Aalto Yliopiston taiteen ja median laitoksen opiskelijat.
Tuotannon ja sisälogistiikan fyysinen ja digitaalinen maailma kohtaavat monitieteisessä TwinFlow -projektissa
Aallon ja Tampereen yliopiston tutkijat yhdessä yritysten kanssa vauhdittavat valmistavan teollisuuden datavetoista liiketoimintaa kolmivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa projektissa.