Base Styles/Icons/Some/Linkedin/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/Menu/Burger Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/Close/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/lock/open Created with Sketch.

Jenni Haukion puku kertoo uuden vuosisadan tarinaa

Emma Saarnio ja Helmi Liikanen suunnittelivat rouva Haukiolle puvun, joka kunnioittaa luontoa ainutlaatuisella materiaalilla ja minimalistisella linjalla.
Emma Saarnio ja Helmi Liikanen

Emma Saarnio ja Helmi Liikanen. Kuva: Eeva Suorlahti

Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Aalto-yliopistossa tehtyyn iltapukuun. Puvun materiaalina on 100-prosenttisesta koivusta tehty Ioncell-kangas.

Puvun suunnitteli Aalto-yliopiston muoti- ja vaatetussuunnittelun opiskelija Emma Saarnio, ja kankaan suunnittelusta vastasi hänen työparinaan tekstiilisuunnittelun opintoihin keskittynyt Helmi Liikanen.

”Puvun konseptin lähtökohtana oli Suomen itsenäisyyden toinen vuosisata, joka tuo mukanaan uuden ympäristötietoisemman ajattelutavan, uudet materiaalit ja uuden suunnittelijasukupolven. Halusin suunnitella asun, joka korostaa kantajansa persoonaa ja samalla viestii materiaalin alkuperästä. Puvun muodossa pyrin yhdistämään suomalaisen perinteen ja futurismin. Inspiraationa toimivat myös vahvat suomalaiset naiset, joita halusin kuvastaa mekon minimalistisella ilmeellä sekä konstailemattomalla muodolla. Puku edustaa lupausta puhtaammasta ja selkeämmästä tulevaisuudesta”, kertoo Saarnio.

”Halusin tuoda Ioncell-materiaalin esille elegantisti ja juhlavasti. Kudottuun kankaaseen suunnittelemani struktuurinen, elävä pinta tekee myös ainutlaatuisen materiaalin näkyväksi. Tässä projektissa on kyse perinteiden ja innovaatioiden kohtaamisesta”, kuvailee Liikanen.

Tiede ja muotoilu kohtaavat

Tieteen ja muotoilun kohtaaminen on Ioncellin kehittämisen kulmakivi, joka kiteytyy myös rouva Haukion puvussa. Puvun kangas on valmistettu osana tutkimusprojektia alusta loppuun asti käsin, eikä sitä ole myöskään viimeistelty teollisin menetelmin. Saarnio ja Liikanen muokkasivat suunnitelmia ja konseptia projektin edetessä ja tiedon karttuessa ja tekivät kymmeniä värjäyskokeiluja.

”Päämääränämme oli luoda mahdollisimman hieno, iltapukuun sopiva kangas ja osoittaa puvulla myös kunnioituksemme ainutlaatuisen materiaalin kehittäjiä kohtaan.”

Ioncell-kankaan kudontaa
Kangas kudottiin käsin värjäämättömästä langasta. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Kankaan kutoi Päivi Kokko-Vuori, joka työskenteli pitkään Aallon työpajamestarina. Iltapuvussa se saa rinnalleen keveää ja ylellistä silkkiorganzaa.  

Iltapuvun kuidut valmisti suurilta osin tutkimusteknikko Sami Rantasalo. Langan valmistuksesta ja kankaan viimeistelyistä vastasi tekstiili-insinööri Marja Rissanen. Puvun kaavoitti Aallon tekstiilityöpajoja vetävä mallimestari Sari Kivioja ja ompeli Aallon ompelustudiossa malliompelija Reetta Myllymäki. Kankaan suunnitteluun tukea antoi professori Maarit Salolainen, ja puvun suunnitteluun ja valmistukseen professori Pirjo Hirvonen.

Projektia koordinoi professori Pirjo Kääriäinen, ja Ioncell-menetelmän kehityksestä on vastannut professori Herbert Sixta tiimeineen.

Tulevaisuuden materiaali

Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämä, ympäristöystävällinen menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista. Kestävän kehityksen huomioiminen on nuorille suunnittelijoille itsestäänselvyys.

”Minulle on tärkeää suunnitella laadukkaista materiaaleista tehtyjä tekstiilituotteita, jotka kestävät käytössä pitkään. Näen Ioncellissä paljon potentiaalia sen ympäristöystävällisyyden vuoksi, ja oli ilo päästä työskentelemään tulevaisuuden materiaalin kanssa osana monialaista tiimiä”, Helmi Liikanen sanoo.

”Kestävyys syntyy paitsi laadukkaista materiaaleista myös siitä, että suunnittelu tehdään niin, että se kestää aikaa. Nuorina suunnittelijoina ja ihmisinä meillä on huoli ympäristön tilasta, ja siksi oli upeaa päästä mukaan projektiin, jossa kestävä kehitys on isossa roolissa. On myös hienoa, että rouva Haukio nostaa näitä asioita esille”, Emma Saarnio sanoo.

”On hienoa, että materiaalipuolella tapahtuu paljon kehitystä ja saamme pian käyttöömme uusia, kestäviä materiaaleja, jotka ovat myös kauniita ja haluttavia. Nuoret lahjakkaat suunnittelijat ja suomalaisesta raaka-aineesta Suomessa valmistettu materiaali ovat hieno yhdistelmä ja avaus uuteen aiempaa vastuullisempaan aikakauteen”, sanoo professori Pirjo Hirvonen.

Iltapukua täydentävät nuoren korusuunnittelijan Ildar Wafinin uniikkikorut.

”Ildar Wafinin koruissa yhdistyvät ne samat periaatteet, jotka ovat olleet juhlapukumme muodon ja kankaan suunnittelun johtoajatuksena”, Saarnio sanoo.

Yhteyshenkilö:

Tiedetoimittaja Minna Hölttä, Aalto-yliopiston viestintä
p. 050 539 6229
[email protected]

Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä Ioncell on?

Ioncell on Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä niin sanottujen selluloosamuuntokuitujen valmistukseen. Markkinoilla olevista selluloosamuuntokuiduista yleisin on viskoosi.

Ioncell-kuitujen valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen kehittämää myrkytöntä ja turvallista ionista liuotinta. Kuidun raaka-aineena voidaan käyttää puusta valmistettavaa liukosellua, kierrätyspaperia tai -pahvia sekä tekstiilijätettä. Rouva Haukion puvun raaka-aine on koivusta tehty liukosellu, joka on peräisin Stora Enson Joensuun tehtaalta.

Tekstiilikuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Valmiit kuidut karstataan ja kehrätään langaksi muiden tekstiilikuitujen tapaan.


Mikä tekee Ioncell-kuiduista ekologisen vaihtoehdon?

Tekstiilikuitujen kysyntä lisääntyy maailmassa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Samalla puuvillan viljelyala supistuu ja tieto öljypohjaisten tekokuitujen ympäristöhaitoista, kuten mikromuoveista, lisääntyy.

Puu kasvaa etenkin Suomessa ilman kastelua ja torjunta-aineita. Puun vuotuinen kasvu Suomessa ylittää tällä hetkellä selvästi hakkuut ja luonnollisen poistuman. Puusta tehty tekstiilikuitu myös sitoo puuhun varastoituneen hiilen itseensä koko kuidun käyttöiän ajan, joka kierrätysmahdollisuuden ansiosta voi olla hyvinkin pitkä.

Tekstiilien vieminen kaatopaikalle kiellettiin Suomessa vuonna 2016. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kierrätetyistä tekstiileistä kuitenkin poltetaan energiaksi, jolloin myös niiden sitoma hiili vapautuu ilmakehään. Tämä vältetään, jos tekstiilijäte jalostetaan uudestaan tekstiilikuiduksi – esimerkiksi Ioncell-menetelmällä.

Selluloosapohjaisena kuituna Ioncell on myös biohajoava, eikä siitä luonnollisesti irtoa mikromuoveja.

Onko Ioncell luksustuote vai tuleeko se kaikkien saataville?

Tavoitteena on kehittää Ioncellistä materiaali kaikkien saataville, arjen tuotteisiin. Rouva Haukion puvun materiaali on osa tutkimusprojektia. Se on valmistettu laboratoriomittakaavassa ja siten vielä hyvin kokeellinen.

Miten Ioncell-materiaali kestää pesua ja käyttöä? Mitkä ovat ovat Ioncellin ominaisuudet?

Ioncell-tekstiilikuitu on vasta tuotteiden raaka-aine, ja suurin osa esimerkiksi vaatteen tunnusta ja käyttö-ominaisuuksista syntyy tekstiilin valmistusprosessissa; langan ja kankaan valmistuksen ja viimeistelyjen avulla.

Ioncell-lankoja
Aiempien projektien Ioncell-lankoja ja kangasnäytteitä. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Milloin Ioncell-tuotteita voi ostaa kaupoista?

Tällä hetkellä Ioncell on vielä tutkimusvaiheessa. Siitä on valmistettu lukuisia uniikkituotteita, kuten mekkoja, huiveja, takki ja iPad-kotelo.

Valmistelut pilottilinjaston rakentamiseksi on jo aloitettu, ja tämänhetkisen arvion mukaan se olisi käytössä vuonna 2020. Pilottilinjastolla kuitua voidaan valmistaa selvästi isompia määriä kuin laboratoriossa. Jos pilotointi onnistuu hyvin, menetelmä voi olla valmis teollisen mittakaavan tuotantoon vuonna 2025.

Puupohjaisista tekstiilikuiduista ja tekstiilien kierrätyksestä uutisoidaan Suomessa lähes viikoittain. Mikä on Ioncellin suhde muihin teknologioihin?

Suomessa tutkitaan ja kaupallistetaan tällä hetkellä useita eri menetelmiä, jotka tähtäävät tekstiilikuitujen valmistamiseen puusta, teollisuuden ja maanviljelyksen sivuvirroista tai kierrätystekstiileistä. Nämä teknologiat soveltuvat eri raaka-aineiden käyttöön, ja niiden avulla syntyy tekstiilikuituja hieman erilaisilla ominaisuuksilla, eri käyttötarkoituksiin. Ioncell- menetelmällä valmistetut tekstiilikuidut ovat laadukkaita ja lujia, joten niitä voidaan tulevaisuudessa käyttää myös korkealaatuisiin vaatetus- ja sisustustuotteisiin. Useiden menetelmien kaupallistaminen on tärkeää, sillä ympäristöystävällisille tekstiileille on kova tarve ja kysyntä.

 

Lisää tästä aiheesta

Suomi 100 ensimmäiset kuvat
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti otti jo ensimmäiset kuvansa

Tulevaisuudessa satelliitin kamera oppii tekoälyn avulla poimimaan kuvavirrasta automaattisesti esimerkiksi revontulista otetut kuvat.
ML Materials diagram
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koneoppimisen avulla voidaan ennustaa ja optimoida materiaalien muodonmuutosta

Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat opettivat koneoppimisalgoritmeja ennustamaan, miten materiaalit venyvät. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä. Koneoppimisen soveltaminen avaa uusia uria fysiikassa. Mahdollisia sovelluksia löytyy myös uusien, optimaalisten materiaalien kehityksestä.
Ioncell-lankoja
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto vauhdittaa ekologisten tekstiilikuitujen kehittämistä uudella pilottilaitteistolla

Uudella laitteistolla Ioncell-kuitua voidaan valmistaa jopa satakertainen määrä nykyiseen verrattuna, mikä mahdollistaa yhteistyön entistä useampien yritysten kanssa.
Suomi 100 signaali
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avaruudessa kaikki hyvin – Suomi 100 -satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys

Satelliitin sijaintia voi seurata Suomi 100 -satelliitin verkkosivulla.