Uutiset

Jaana Vapaavuori: Tanssijasta tutkijaksi

Funktionaalisten nanomateriaalien professori haluaisi yhdistää tutkimuksessaan tekniikkaa ja taidetta.
Jaana Vapaavuori, kuva: Helena Seppälä / Aalto-yliopisto
Kuva: Helena Seppälä / Aalto-yliopisto

Professori Jaana Vapaavuori, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin funktionaalisia eli toiminnallisia materiaaleja. Tällaiset materiaalit reagoivat johonkin ulkoiseen ärsykkeeseen. Olen eniten perehtynyt valoon reagoiviin materiaaleihin. Fysiikan ja kemian perustutkimus on minusta kiinnostavinta, mutta jos ajatellaan toiminnallisten materiaalien mahdollisia sovelluksia, niin valossa liikkuvista materiaaleista voitaisiin tehdä esimerkiksi kauko-ohjattavia, patterittomia robotteja.

Valossa liikkuvien materiaalien lisäksi olen viime aikoina kehittänyt myös muita valoon reagoivia materiaaleja, kuten uusia komponentteja aurinkokennoihin. Mutta eniten minua kiehtovat materiaalitieteen peruskysymykset.

Miten sinusta tuli tutkija?

En nuorena ajatellut lainkaan tähtääväni tutkijaksi. Olin pitkään keskittynyt nykytanssiin ja ajattelin siitä jopa ammattia itselleni. Lukion jälkeen piti kuitenkin tehdä valinta tanssin ja luonnontieteiden välillä, jotka minua myös kiinnostivat. Olin kiinnostunut kaikista luonnontieteistä ja etenkin kemian ja fysiikan välimaastossa olevista aiheista. Järkisyistä ja vanhempien ihmisten neuvojen perusteella valitsin luonnontieteet, mutta tanssi on kulkenut aina vahvasti mukanani. Opiskeluaikoina vedin kahdeksan miesfyysikon tanssiryhmää ja tanssin itse edelleen. Minusta olisi mahtavaa voida yhdistää nämä kaksi asiaa ja esimerkiksi suunnitella jonkinlaisia aktiivisia ja toiminnallisia komponentteja tanssijoiden pukuihin tai esityksiin.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

En osaa nimetä mitään yksittäistä kohokohtaa. Olen tietysti tyytyväinen tietyistä julkaisuista tai jonkin uuden näkökulman tuomisesta tieteen kentälle. Mutta kyllä urani suurimpia kohokohtia ovat olleet hetket, jolloin olen oivaltanut jotakin uutta.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tietynlainen sitkeys. Pitää myös kestää keskeneräisyyttä ja turhautumista, sillä tutkimustyö ei synnytä oivalluksia ja tuloksia joka päivä. Epävarmuuden kestoa tarvitaan urarakenteen ja tutkimusrahoituksen suhteen. Epävarmuudesta huolimatta pitää pystyä keskittymään tutkimustyöhön.

Tutkimusmaailmassa tarvitaan diversiteettiä. En itse koe olevani stereotyyppinen tutkija ja toivonkin olevani hyvä roolimalli nuoremmille tutkijoille. Erilaisille persoonille on tilaa ja tarvetta.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olisi hienoa, jos pystyisin vaikuttamaan suuriin yhteiskunnalliseen haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Tähän ei kukaan pysty yksin, mutta haluaisin omalla työlläni olla mukana kehittämässä asioita parempaan suuntaan.

Aalto-yliopisto on monialaisuutensa vuoksi todella kiinnostava työyhteisö, ja odotankin, että pääsisin tekemään yhteistyötä eri alojen tutkijoiden kanssa. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista suunnitella yhdessä taiteilijoiden kanssa pukuja tanssijoille liikkeeseen reagoivista materiaaleista, vaikkapa kankaasta, joka venyessään vaihtaisi väriä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!