Uutiset

Innostuksen johtamisen konsortiohanke käynnistyy

Tuotantotalouden laitoksen Work Psychology and Leadersihp -tutkimusryhmä mukana TEKESin rahoittamassa konsortiohankeessa

Tekes on myöntänyt yli 600 000 euron tutkimusrahoituksen HAAGA-HELIAn, Aalto yliopiston ja Filosofian Akatemian yhteiselle hankkeelle, jossa kerätään tutkimusaineistoa innostuksen johtamisen käytännöistä ja z-sukupolven työelämäasenteista. Tutkimustulosten perusteella kehitetään johtajuuden teoriaa ja malleja sekä uusia työvälineitä, joilla voidaan edistää innostuksen työkulttuurin luomista ja ylläpitämistä. PASSION-hanketta ("Leading passion – How to create a culture of engagement") rahoittavat myös Clear Channel Finland Oy, Pipelife Finland Oy, Santander Consumer Finance Oy ja Suomen Ekonomit.

PASSION-hanke paneutuu työn imun, sisäisen motivaation ja työkäytänteiden tutkimiseen. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten innostuksen johtaminen toteutuu organisaatioiden arjessa, millaisina erityisesti nuoret nämä johtajuuskäytännöt kokevat, sekä miten tällaista johtamista voi kehittää. Hanke tuottaa rekrytointi- ja johtajuusosaamista, joka tukee työn muuttuvaa luonnetta, työntekijöiden aktiivisuutta ja innostuneisuutta. Hanke rakentaa mm. sähköisen työkalun rekrytointiin, tuottaa uuden organisaatiokulttuurin arviointityökalun sekä julkaisee käytännönläheisen johtamisoppaan ja case-videoita johtamiskoulutukseen. PASSION-hankkeen kokonaisbudjetti on hivenen yli miljoonaa euroa. 

Työn muuttuvat arvot

- Elämme jälkiteollista murrosta, jossa sekä työ että työntekijät muuttuvat radikaalisti. Työn arvo syntyy yhä enemmän tiedon jalostamisesta, suunnittelusta, palveluista, brändistä ja innovaatioista. Jokaisen työntekijän innostuksella ja yhteistyökyvyllä on entistä suurempi merkitys, toteaa hankkeen projektipäällikkö Johanna Vuori HAAGA-HELIAsta.

Vuonna 2020 jo puolet työväestöstä edustaa vuosina 1980 - 2000 syntyneitä ikäluokkia. Uudet sukupolvet eroavat valmiuksiltaan edellisistä, mutta tutkimustulokset sukupolvien työelämäasenteiden eroista ovat ristiriitaisia. Johtajat ja työnantajat tarvitsevat tietoa siitä, miten nuoria työntekijöitä ja heidän innostustaan voidaan johtaa. Tarvitaan myös uusia työvälineitä siihen, miten innostavia työkulttuureita voidaan rakentaa niin, että uuden sukupolven potentiaali voidaan hyödyntää.  

- PASSION-hankkeen tutkijat ovat todella innostuneita päästessään tutkimaan innostuksen johtamista. Uskomme siihen, että innostuksen työkulttuureilla voidaan edistää yritysten tuottavuutta ja luoda suomalaisten yritysten tulevaisuuden kasvulle tarvittavia edellytyksiä, Johanna Vuori kertoo.
 
Lisätiedot: 
Tuukka Kostamo, Aalto-yliopisto, Tuotantotalouden laitos, puh. 050 340 5460, [email protected]

Lehtori Johanna Vuori, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, puh. 050 310 4011, [email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Book shelves in the library full of books
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kurssikirjojen kirjoittaja ja tiedekirjailija – tiesitkö, että olet oikeutettu lainauskorvaukseen?

Kaikki tekijät, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä teokseen, jota lainataan kirjastoista, ovat oikeutettuja lainauskorvaukseen.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-sähköpostiosoite käyttöön Aalto-Primossa

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat jatkossa käyttää Aalto-Primossa vain Aalto-sähköpostiosoitettaan.
Tilannekuvia siitä, miten hiukkaset muuttavat muotoaan prosessin eri vaiheissa niitten alkuperäisestä jakautumisesta lopputulokseen. Kuva: Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat keksivät, miten jäljitellä veden ja tuulen tapaa siirtää materiaaleja

Hiukkaset siirtyvät tärinälevyllä haluttuun muotoon energiakentän ja älykkään algoritmin avulla. Tulevaisuudessa menetelmää voisi hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa sekä uusissa valmistusteknologioissa.
Frank Martela
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talousmittarit eivät riitä – Suomi tarvitsee koetun hyvinvoinnin kunnianhimoista mittaamista

Bruttokansantuotteen kaltaisten talousmittarien ja hiilidioksidipäästöjen kaltaisten ympäristömittarien rinnalle tarvitaan hyvinvoinnin suorempaa mittaamista, kirjoittaa Frank Martela.