Uutiset

Ilmastoystävällisen rakentamisen kysyntä kasvaa – voisiko puuarkkitehtuuri olla suomalainen vientituote?

Helsinki-Vantaan lentokentällä 5. helmikuuta aukeava Wood Wonders -näyttely esittelee matkustajille puurakentamisen innovaatioita ja uusia tuulia.
Luukku House was designed to have a low carbon footprint. Photo by Anne Kinnunen
Aalto-yliopiston Luukku-talo suunniteltiin niin, että sen hiilijalanjälki on lähes nolla. Kuva: Anne Kinnunen

Lentokoneessa ei voi olla huomaamatta, miten paljon metsää Suomessa on. Uusimpien tuotantoteknologioiden ja tutkimuksen keinoin puusta, puukuidusta ja kuitujen sideaineesta, ligniinistä, löytyy jatkuvasti uusia hämmästyttäviä ominaisuuksia, joiden avulla voidaan korvata muoveja, liimoja, liuottimia tai muita ympäristölle haitallisia tuotteita.

Aalto-yliopiston Wood Wonders -näyttely esittelee puun ominaisuuksia rakennusmateriaalina sekä uusinta puututkimusta. Näyttely on osa yhteistyötä Finavian kanssa.

Puupohjaisille innovaatioille on suuri tarve rakennusalalla. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman UNEP:in tuoreen raportin mukaan vuonna 2018 rakennukset ja rakentaminen kuluttivat 36 % energiantuotannosta, ja vastasivat 39 %  globaaleista hiilidioksidipäästöistä, joista 11 % aiheutuu rakennusmateriaalien, kuten teräksen, sementin ja lasin valmistuksesta. 

Kokoon is a portable, prefabricated wooden house prototype. Photo: Anne Kinnunen
Kokoon on liikuteltava, esivalmistettu ja kustannustehokas puutalon prototyyppi, joka voidaan pystyttää päivässä. Kuva: Anne Kinnunen

Puu on kestävä rakennusmateriaali 

Puu on elämyksellinen ja luonnollisella tavalla ylellinen materiaali, jonka hyötyihin rakentamisessa on havahduttu uudelleen. 

Kaupungistumisen ensimmäisen aallon aikaan betoni oli ominaisuuksiltaan ylivertainen. Betoni syrjäytti puurakentamisen, ja 1960-luvulta lähtien betonielementtiteknologian avulla rakennettiin nopeasti ja tehokkaasti valtavia rakennuksia ja lähiöitä.  

2000-luvulla puun ominaisuuksia on merkittävästi muokattu kemiallisesti ja mekaanisesti. Puusta voidaan valmistaa lujempia, tasalaatuisempia sekä veden- ja palonkestävämpiä tuotteita. Uusiutuvuus tekee siitä houkuttelevan rakennusmateriaalin.   

Puu on materiaalina kaunis. Rakennuksissa se sitoo kosteutta ja parantaa sisäilman laatua. Puuverhoillut sisätilat tuntuvat lämpimiltä ja vähentävät energiankäytön tarvetta. Ihmiset viihtyvät puusta tehdyissä ympäristöissä ja taloissa.  

Kestävä puun käyttö, esimerkiksi puurakentaminen, varastoi hiilidioksidia ilmakehästä pitkäaikaisesti. Uusien tuotteiden kehittämisen sekä puun ominaisuuksien muokkaamisen lisäksi rakennusten elinkaaren aikaista hiili- ja materiaalijalanjälkeä tulee optimoida. Rakennukset tulee suunnitella ympäristökuormitusta radikaalisti vähentävästä näkökulmasta. 

Käynnissä on puurakentamisen uusi nousu 

Jos puuarkkitehtuuri tuo mieleen rintamamiestalon tai mummonmökin, Wood Wonders-näyttely päivittää näitä käsityksiä. Puusta rakennetaan jatkuvasti enemmän ja suurempia rakennuksia, kun osaaminen lisääntyy, kustannukset laskevat ja puuelementtien tuotanto kehittyy.  Vuonna 2019 valmistui Suomen korkein puurakennus, Joensuussa sijaitseva 14-kerroksinen opiskelija-asuntola. Maailman korkein puurakennus valmistui tänä vuonna Norjassa. 85-metrisessä ja 18-kerroksisessa talossa on hotelli, asuntoja ja toimistotilaa.  

Oodi library in Helsinki. Photo by Aleksi Poutanen
Helsingin keskustakirjasto Oodi on runsaasti tunnustusta saanut puurakentamisen taidonnäyte. Aalto-yliopiston asiantuntijat osallistuivat puuverhouksen rakenteen tutkimukseen. Kuva: Aleksi Poutanen

Suomessa julkinen sektori on puurakentamisen edelläkävijä. Satoja kouluja ja päiväkoteja on tehty puusta, ja Helsingin keskustakirjasto Oodi ja uusittu Olympiastadion ovat hienoja esimerkkejä näyttävästä puun käytöstä. Myös useat globaalit edelläkävijäyritykset ovat alkaneet investoida puuarkkitehtuuriin.  

Jotta puurakentaminen voisi yleistyä nopeammin, tarvitaan osaamista, kehitystyötä ja tutkimusta. Rakentamista pitää kehittää uusilla toimintamalleilla ja tekniikoilla. Puurakentaminen vaatii uutta osaamista ja ennakkoluulottomuutta – rakennuttajista rahoittajiin, rakentajista rakennusvalvojiin ja arkkitehdeistä vakuutusyhtiöihin ja käyttäjiin.  

Puu tekee ihmeitä. Tervetuloa tutustumaan puurakentamisen ihmeelliseen maailmaan. 

Wood Wonders -näyttely esittelee puurakentamisen uusia ideoita ja monipuolisuutta. Sen on suunnitellut monitieteinen ryhmä kolmesta Aallon korkeakoulusta. Näyttely aukeaa 5. helmikuuta 2020 ja on esillä vuoden 2021 alkupuolelle. Ympäristöministeriö on tukenut näyttelyn toteuttamista. 

Näyttelyt Helsinki-Vantaan lentokentällä

Näyttelyt ovat osa Aalto-yliopiston ja lentoasemaoperaattori Finavian pitkäaikaista yhteistyötä. Finavian Art Port -konseptin tavoitteena on yllättää matkustajia positiivisesti.

Chiao-Wen Hsu: Eaten Water Photo Anne Kinnunen

Näyttely esittelee vesitutkimusta kokeellisen designin keinoin

Elintärkeät makean veden varannot ovat rajallisia ja haavoittuvia monissa paikoissa maailmassa. Muotoilun opiskelijat ja vesitutkijat yhdistivät voimansa visualisoimalla vesitutkimuksen kestäviä ratkaisuja Fragile Water -näyttelyyn.

Uutiset
Sushant Passin Evol -teos yhdistää kahta puupohjaista materiaalia: selluloosaa ja luonnonkumia. Kuva: Eeva Suorlahti.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden ekotaidenäyttely avautuu lentokentällä

Näyttely From Nature to Future (Luonnosta tulevaisuuteen) yhdistää materiaalikokeiluja ja taidetta yllättävin tuloksin.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Opiskelija Aallossa lukemassa kirjaa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto lisää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi

Aalto-yliopisto on kartoittanut tärkeimpiä toimenpiteitä ilmastopäästöjen vähentämiseksi kaikilla yliopiston toiminnan alueilla. Suurimmat päästövähennykset saadaan energian hankinnasta ja käytöstä.