Lentokoneessa ei voi olla huomaamatta, miten paljon metsää Suomessa on. Uusimpien tuotantoteknologioiden ja tutkimuksen keinoin puusta, puukuidusta ja kuitujen sideaineesta, ligniinistä, löytyy jatkuvasti uusia hämmästyttäviä ominaisuuksia, joiden avulla voidaan korvata muoveja, liimoja, liuottimia tai muita ympäristölle haitallisia tuotteita.
Aalto-yliopiston Wood Wonders -näyttely esittelee puun ominaisuuksia rakennusmateriaalina sekä uusinta puututkimusta. Näyttely on osa yhteistyötä Finavian kanssa.
Puupohjaisille innovaatioille on suuri tarve rakennusalalla. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman UNEP:in tuoreen raportin mukaan vuonna 2018 rakennukset ja rakentaminen kuluttivat 36 % energiantuotannosta, ja vastasivat 39 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä, joista 11 % aiheutuu rakennusmateriaalien, kuten teräksen, sementin ja lasin valmistuksesta.
Puu on elämyksellinen ja luonnollisella tavalla ylellinen materiaali, jonka hyötyihin rakentamisessa on havahduttu uudelleen.
Kaupungistumisen ensimmäisen aallon aikaan betoni oli ominaisuuksiltaan ylivertainen. Betoni syrjäytti puurakentamisen, ja 1960-luvulta lähtien betonielementtiteknologian avulla rakennettiin nopeasti ja tehokkaasti valtavia rakennuksia ja lähiöitä.
2000-luvulla puun ominaisuuksia on merkittävästi muokattu kemiallisesti ja mekaanisesti. Puusta voidaan valmistaa lujempia, tasalaatuisempia sekä veden- ja palonkestävämpiä tuotteita. Uusiutuvuus tekee siitä houkuttelevan rakennusmateriaalin.
Puu on materiaalina kaunis. Rakennuksissa se sitoo kosteutta ja parantaa sisäilman laatua. Puuverhoillut sisätilat tuntuvat lämpimiltä ja vähentävät energiankäytön tarvetta. Ihmiset viihtyvät puusta tehdyissä ympäristöissä ja taloissa.
Kestävä puun käyttö, esimerkiksi puurakentaminen, varastoi hiilidioksidia ilmakehästä pitkäaikaisesti. Uusien tuotteiden kehittämisen sekä puun ominaisuuksien muokkaamisen lisäksi rakennusten elinkaaren aikaista hiili- ja materiaalijalanjälkeä tulee optimoida. Rakennukset tulee suunnitella ympäristökuormitusta radikaalisti vähentävästä näkökulmasta.
Jos puuarkkitehtuuri tuo mieleen rintamamiestalon tai mummonmökin, Wood Wonders-näyttely päivittää näitä käsityksiä. Puusta rakennetaan jatkuvasti enemmän ja suurempia rakennuksia, kun osaaminen lisääntyy, kustannukset laskevat ja puuelementtien tuotanto kehittyy. Vuonna 2019 valmistui Suomen korkein puurakennus, Joensuussa sijaitseva 14-kerroksinen opiskelija-asuntola. Maailman korkein puurakennus valmistui tänä vuonna Norjassa. 85-metrisessä ja 18-kerroksisessa talossa on hotelli, asuntoja ja toimistotilaa.
Suomessa julkinen sektori on puurakentamisen edelläkävijä. Satoja kouluja ja päiväkoteja on tehty puusta, ja Helsingin keskustakirjasto Oodi ja uusittu Olympiastadion ovat hienoja esimerkkejä näyttävästä puun käytöstä. Myös useat globaalit edelläkävijäyritykset ovat alkaneet investoida puuarkkitehtuuriin.
Jotta puurakentaminen voisi yleistyä nopeammin, tarvitaan osaamista, kehitystyötä ja tutkimusta. Rakentamista pitää kehittää uusilla toimintamalleilla ja tekniikoilla. Puurakentaminen vaatii uutta osaamista ja ennakkoluulottomuutta – rakennuttajista rahoittajiin, rakentajista rakennusvalvojiin ja arkkitehdeistä vakuutusyhtiöihin ja käyttäjiin.
Wood Wonders -näyttely esittelee puurakentamisen uusia ideoita ja monipuolisuutta. Sen on suunnitellut monitieteinen ryhmä kolmesta Aallon korkeakoulusta. Näyttely aukeaa 5. helmikuuta 2020 ja on esillä vuoden 2021 alkupuolelle. Ympäristöministeriö on tukenut näyttelyn toteuttamista.
Näyttelyt ovat osa Aalto-yliopiston ja lentoasemaoperaattori Finavian pitkäaikaista yhteistyötä. Finavian Art Port -konseptin tavoitteena on yllättää matkustajia positiivisesti.
Elintärkeät makean veden varannot ovat rajallisia ja haavoittuvia monissa paikoissa maailmassa. Muotoilun opiskelijat ja vesitutkijat yhdistivät voimansa visualisoimalla vesitutkimuksen kestäviä ratkaisuja Fragile Water -näyttelyyn.
Näyttely From Nature to Future (Luonnosta tulevaisuuteen) yhdistää materiaalikokeiluja ja taidetta yllättävin tuloksin.
