Uutiset

Ihoa silittävä laite voi auttaa hillitsemään alkoholin himoa

Kosketus yhdistyy hermoratojen avulla aivoalueille, jotka ovat tiiviisti tekemisissä alkoholin himon ja muiden riippuvuuksien kanssa.
A device attachable to the forearm is one of the possibilities the hentoTouch team is currently exploring. Photo: Juliana Harkki.
Laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla. Kyynärvarteen kiinnitettävä laite on yksi mahdollisuuksista, joita tiimi parhaillaan tutkii. Kuva: Juliana Harkki.

Alkoholismista aiheutuu valtavat kustannukset ja inhimillistä kärsimystä. WHO:n mukaan alkoholi aiheuttaa joka vuosi noin kolmen miljoonan ihmisen kuoleman. 

Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät laitetta, joka tukee raittiutta yhdessä muiden hoitojen, kuten psykososiaalisen ja lääkehoidon rinnalla. Hanke on saanut Research to Business -rahoituksen Business Finlandilta. 

Laitteen alkoholin himoa mahdollisesti hillitsevä vaikutus perustuu ihon miellyttävään kosketukseen, joka aktivoi ihossa olevia hermoratoja, joita kutsutaan C-taktiileiksi. Niiden kautta kosketus yhdistyy aivoalueille, jotka ovat tiiviisti tekemisissä alkoholin himon ja muiden riippuvuuksien kanssa.  

Hankkeessa lääketieteestä vastaava Juliana Harkki kertoo, että aivot käsittelevät kosketusta tuntoaivokuorella, ja pehmeää silittämistä myös aivosaarekkeessa. 

”Parasympaattinen hermosto aktivoituu hellästä, miellyttävästä kosketuksesta, ja samalla erittyy muun muassa dopamiinia ja oksitosiinia. Kosketus nostaa samalla stressinsietokykyä – stressi on alkoholihimossa iso laukaiseva tekijä. Tarkoitus ei ole korvata toisten ihmisten läheisyyttä vaan täydentää sitä aktivoimalla mekaanisesti tiettyjä hermoratoja”, Harkki selventää. 

HentoTouch team is also exploring the possibility of a back-mounted device. Photo: Juliana Harkki.
Tiimi tutkii myös selkään kiinnitettävän laitteen mahdollisuutta. Kuva: Juliana Harkki.

Ainutlaatuinen ratkaisu  

Maailmanlaajuisesti noin kolme neljästä alkoholiongelmaisesta jää hoitamatta, osin hoitoihin liittyvän stigman vuoksi ja osin pitkien hoitojonojen takia. Kansainvälisiltä markkinoilta löytyy jo alkoholin kulutusta monitoroivia sovelluksia ja käyttäytymisterapian kaltaista tukea.  

”Kehittämämme laite olisi ensimmäinen teknologiaan perustuva lääkinnällinen ratkaisu”, sanoo kaupallistamisesta vastaava Jukka Planman.  

Tutkijoiden tavoite on, että hentoTouch-hankkeessa kehitettävän laitteen saisi hankittua apteekista myös ilman reseptiä.  Näin se soveltuu ihmisille, jotka ovat itsenäisesti jo tehneet päätöksen raitistumisesta.  

Laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla.  

”Tutkimme myös, kuinka usein aktivaatiota täytyy tehdä ja minkälaisina annoksina. On mahdollista, että laitetta ei tarvitsekaan kuljettaa mukana, vaan aktivointi voi tapahtua vaikkapa kotona”, sanoo teknologiasta vastaava Pauli Tuovinen

Tiimin jäsenistä Harkki on translationaaliseen neurotieteeseen keskittyvä väitöskirjatutkija, Tuovinen tutkii väitöskirjassaan C-taktiilien aktivointia lääketieteellisen tekniikan keinoin, ja Planman on muotoilun maisteri ja startup-yrittäjä.  Hankkeen neuvonantajina toimivat Aallossa vieraileva, kosketuksen vaikutuksia tutkiva professori Francis McGlone Liverpoolista, päihdelääketieteen emeritusprofessori Hannu Alho Helsingin yliopistolta ja riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapeli HUSista. Hankkeen johtavana tutkijana toimii Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan apulaisprofessori Heikki Nieminen.  

”Tutkimustiimi on identifioinut merkittävän tarpeen, johon heillä on tieteelliseen tutkimukseen perustuva ratkaisu. Hankkeen ja sitä seuraavan kaupallistamisen onnistuessa hyvin ratkaisulla voisi olla maailmanlaajuinen positiivinen vaikutus alkoholiriippuvuuden hoidossa”, Nieminen sanoo.  

Laitetta tullaan testaamaan myös muihin riippuvuuksiin, kuten peliriippuvuuteen ja stressinhallintaan. Laitteelle on haettu patenttia. 

Sosiaalista kosketusta ovat tutkineet muun muassa Aallon professori Mikko Sams ja tutkija Ilkka Nissilä, sekä Turun yliopiston professori Lauri Nummenmaa. Sams on hankkeessa neuvonantajan roolissa, ja tutkimustiimi hyödyntää myös Nissilän ja Nummenmaan tutkimustuloksia. 

HentoTouch sai alkunsa vuonna 2021 NeuroBiodesign-hankkeesta. NeuroBiodesign on Helsinki Brain &Mind -verkoston ja Biodesign Finland –innovaatio-ohjelman yhdessä luoma neuropainotteinen hanke. Siinä tutkijat havainnoivat sairaaloiden arkea löytääkseen ongelmia, jotka voidaan ratkaista lääketieteellisen teknologian avulla.

Tuovinen (from left), Harkki and Planman will be at the Aalto University stand at Slush on 18 November. Photo: Otto Olavinen
Harkin (keskellä), Planmanin (oikealla) ja Tuovisen (vasemmalla) löytää Slushista Aalto-yliopiston standilta 18. marraskuuta. Kuva: Otto Olavinen.

Lisätietoja:

HentoTouch sai alkunsa osana Uudenmaan liiton rahoittamaa Helsinki Network Brain & Mind –EAKR-hanketta

Aalto at Slush 2021

Aalto Slushissa 2022: tehokkuutta, kestävyyttä, hyvinvointia ja muotoilua

Esittelemme Slushissa 13 kunnianhimoista tutkimusprojekteja, jotka edistävät vaikuttavia kestävän kehityksen tavoitteita.

Impact
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Feedback controlled hydrogels. Picture: Ikkala lab / Aalto University and Priimägi lab / Tampere University
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat loivat itsesäätyvän materiaalin mimosan ja kärpäsloukkukasvin innoittamina

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään homeostaattisen järjestelmän, joka reagoi ympäristön muutoksiin dynaamisesti samaan tapaan kuin elävät organismit. Saavutus voi mahdollistaa uudenlaisia älykkäitä materiaaleja ja interaktiivista pehmeää robotiikkaa.
Aalto-yliopiston opiskelijat Joensuun torilla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto Road Show valloitti Itä-Suomen!

Aalto-yliopisto jalkautui viikon kestävälle lukiokiertueelle, Aalto Road Showlle, Itä-Suomeen viikolla 44.
Opiskelijat tutkimassa aurinkopaneelia.
Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:
Andrea Sand
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Piille löytyy elektroniikassa lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyys on arvoitus – tutkimusprojekti kehittää tehokasta tapaa säteilyvaurioiden ennustamiseen

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Andrea Sand sai Euroopan tutkimusneuvostolta merkittävän rahoituksen puolijohteiden säteilyvaurioiden ennustamiseen. Uusi menetelmä voi avata ovia seuraavan sukupolven materiaalien käyttöönotolle.