Aalto Slushissa: 12 ratkaisua, joilla muutamme maailmaa
Esittelemme Slushissa 12 kunnianhimoista tutkimusprojekteja, jotka edistävät vaikuttavia kestävän kehityksen tavoitteita.
Ihoa silittävä laite voi auttaa hillitsemään alkoholin himoa
Kosketus yhdistyy hermoratojen avulla aivoalueille, jotka ovat tiiviisti tekemisissä alkoholin himon ja muiden riippuvuuksien kanssa.
Alkoholismista aiheutuu valtavat kustannukset ja inhimillistä kärsimystä. WHO:n mukaan alkoholi aiheuttaa joka vuosi noin kolmen miljoonan ihmisen kuoleman.
Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät laitetta, joka tukee raittiutta yhdessä muiden hoitojen, kuten psykososiaalisen ja lääkehoidon rinnalla. Hanke on saanut Research to Business -rahoituksen Business Finlandilta.
Laitteen alkoholin himoa mahdollisesti hillitsevä vaikutus perustuu ihon miellyttävään kosketukseen, joka aktivoi ihossa olevia hermoratoja, joita kutsutaan C-taktiileiksi. Niiden kautta kosketus yhdistyy aivoalueille, jotka ovat tiiviisti tekemisissä alkoholin himon ja muiden riippuvuuksien kanssa.
Hankkeessa lääketieteestä vastaava Juliana Harkki kertoo, että aivot käsittelevät kosketusta tuntoaivokuorella, ja pehmeää silittämistä myös aivosaarekkeessa.
”Parasympaattinen hermosto aktivoituu hellästä, miellyttävästä kosketuksesta, ja samalla erittyy muun muassa dopamiinia ja oksitosiinia. Kosketus nostaa samalla stressinsietokykyä – stressi on alkoholihimossa iso laukaiseva tekijä. Tarkoitus ei ole korvata toisten ihmisten läheisyyttä vaan täydentää sitä aktivoimalla mekaanisesti tiettyjä hermoratoja”, Harkki selventää.
Ainutlaatuinen ratkaisu
Maailmanlaajuisesti noin kolme neljästä alkoholiongelmaisesta jää hoitamatta, osin hoitoihin liittyvän stigman vuoksi ja osin pitkien hoitojonojen takia. Kansainvälisiltä markkinoilta löytyy jo alkoholin kulutusta monitoroivia sovelluksia ja käyttäytymisterapian kaltaista tukea.
”Kehittämämme laite olisi ensimmäinen teknologiaan perustuva lääkinnällinen ratkaisu”, sanoo kaupallistamisesta vastaava Jukka Planman.
Tutkijoiden tavoite on, että hentoTouch-hankkeessa kehitettävän laitteen saisi hankittua apteekista myös ilman reseptiä. Näin se soveltuu ihmisille, jotka ovat itsenäisesti jo tehneet päätöksen raitistumisesta.
Laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla.
”Tutkimme myös, kuinka usein aktivaatiota täytyy tehdä ja minkälaisina annoksina. On mahdollista, että laitetta ei tarvitsekaan kuljettaa mukana, vaan aktivointi voi tapahtua vaikkapa kotona”, sanoo teknologiasta vastaava Pauli Tuovinen.
Tiimin jäsenistä Harkki on translationaaliseen neurotieteeseen keskittyvä väitöskirjatutkija, Tuovinen tutkii väitöskirjassaan C-taktiilien aktivointia lääketieteellisen tekniikan keinoin, ja Planman on muotoilun maisteri ja startup-yrittäjä. Hankkeen neuvonantajina toimivat Aallossa vieraileva, kosketuksen vaikutuksia tutkiva professori Francis McGlone Liverpoolista, päihdelääketieteen emeritusprofessori Hannu Alho Helsingin yliopistolta ja riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapeli HUSista. Hankkeen johtavana tutkijana toimii Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan apulaisprofessori Heikki Nieminen.
”Tutkimustiimi on identifioinut merkittävän tarpeen, johon heillä on tieteelliseen tutkimukseen perustuva ratkaisu. Hankkeen ja sitä seuraavan kaupallistamisen onnistuessa hyvin ratkaisulla voisi olla maailmanlaajuinen positiivinen vaikutus alkoholiriippuvuuden hoidossa”, Nieminen sanoo.
Laitetta tullaan testaamaan myös muihin riippuvuuksiin, kuten peliriippuvuuteen ja stressinhallintaan. Laitteelle on haettu patenttia.
Sosiaalista kosketusta ovat tutkineet muun muassa Aallon professori Mikko Sams ja tutkija Ilkka Nissilä, sekä Turun yliopiston professori Lauri Nummenmaa. Sams on hankkeessa neuvonantajan roolissa, ja tutkimustiimi hyödyntää myös Nissilän ja Nummenmaan tutkimustuloksia.
HentoTouch sai alkunsa vuonna 2021 NeuroBiodesign-hankkeesta. NeuroBiodesign on Helsinki Brain &Mind -verkoston ja Biodesign Finland –innovaatio-ohjelman yhdessä luoma neuropainotteinen hanke. Siinä tutkijat havainnoivat sairaaloiden arkea löytääkseen ongelmia, jotka voidaan ratkaista lääketieteellisen teknologian avulla.
Lisätietoja:
HentoTouch sai alkunsa osana Uudenmaan liiton rahoittamaa Helsinki Network Brain & Mind –EAKR-hanketta
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Perhosen siivet liikkeelle valon voimalla – tutkijoiden kehittämät keinotekoiset lihakset saavat älykankaat mukautumaan muutoksiin ympäristössä
Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Aaltoon saapui täydessä vauhdissa kokonainen ryhmä tutkimaan ääriolosuhteissa viihtyviä bakteereja
Jarno Mäkelä aloitti biofysiikan apulaisprofessorina Aallon neurotieteen ja lääketieteellisen teknologian laitoksella syyskuun alussa. Samalla ovenavauksella Aaltoon siirtyivät hänen kanssaan tutkija Taras Redchuk, tutkijatohtorit Dan Noel ja Eveliny Nery, väitöskirjatutkijat Ada Pajari ja Aakeel Wagay, tutkimusassistentti Chris Hayes, sekä liuta laitteistoja, Suomen Akatemian myöntämä akatemiatutkijan rahoitus sekä Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC starting grant.
Tuotannon ja sisälogistiikan fyysinen ja digitaalinen maailma kohtaavat monitieteisessä TwinFlow -projektissa
Aallon ja Tampereen yliopiston tutkijat yhdessä yritysten kanssa vauhdittavat valmistavan teollisuuden datavetoista liiketoimintaa kolmivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa projektissa.