Uutiset

Huippujohtaja on yritystä varten eikä toisinpäin: ’One man show’ on ohi

Kysyimme Future CEO 2018-tutkimuksessa vastaajilta, mistä syntyy pieni mutta merkittävä ero hyvän ja loistavan toimitusjohtajan välille, ja mitkä ominaisuudet olisivat hyviä kuvaamaan tulevaisuuden toimitusjohtajia.

Vastaajat näyttävät uskovan sankarijohtajaa korostavan, ’one man show’ -aikakauden olevan ohi. Tulevaisuuden toimitusjohtajaksi ei kaivata supermiestä tai -naista, vaan ihmistä, jolta löytyy tasapuolisesti tunnetta ja älyä. Toimitusjohtajan tulee kyetä kokonaisvaltaisesti näkemään, mitä organisaatio tarvitsee, mistä tulee tulosta ja miten yrityksen kulttuuri rakentuu. 

Vastausten perusteella johtamisen perusidea on auttaa henkilöstöä ja koko työyhteisöä onnistumaan työssään. Tutkimuksessa korostettiin tietynlaista nöyryyttä, kykyä kunnioittaa muiden työpanosta, sekä kykyä saada henkilöstö yhdessä osallistumaan yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

’One man show’ -aikakauden loppua perusteltiin myös brändikysymyksillä. Yrityksen brändin rakentaminen nähtiin johtajan oman brändin rakentamista tärkeämpänä tavoitteena: Huippujohtaja on yritystä varten eikä toisinpäin. 

Toimitusjohtajan karismaattisuutta korostavaan mantran sijaan painotettiin, kuinka loistavan toimitusjohtajan tulee tulla tunnetuksi johtamastaan organisaatiosta, ei persoonastaan. Huippujohtajan uskottiin olevan menestyksenkin keskellä nöyrä, niin ettei hän luule tehneensä asioita yksin ja itse.

Tulevaisuuden huippujohtajan toivotaan ymmärtävän, että eri sukupolvea edustavilla työntekijöillä on erilaiset odotukset työstään ja työn tekemisen luonteesta. Toimitusjohtajien tulee kyetä tukemaan keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa hedelmällistä yhteistyötä. 
Loistava johtaja osaa aidosti ottaa erilaiset ihmiset mukaan. Pelkkä kuunteleminen ei riitä, vaan toimitusjohtajan pitää kyetä päätöksenteossa huomioimaan yrityksen todelliset osaajat. Huippujohtaja osaa täydentää tiimiä niillä henkilöillä, joita tiimi tarvitsee. Huippujohtaja nauttii laajaa aitoa arvostusta organisaatiossaan.

Tulevaisuuden toimitusjohtajan osaamisprofiilin ytimen muodostavat kyky johtaa ihmisiä, kokonaisuuksien hahmottaminen, kyky selkeään strategiseen ajatteluun sekä hyvät kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot.

Lisäksi vastaajien mukaan toimitusjohtajan on tärkeää ymmärtää, millaisia liiketoiminnan mahdollisuuksia teknologia sisältää. Sen avulla vauhditetaan kasvua, lasketaan kustannuksia, ilahdutetaan asiakkaita, ja tehdään työntekijöistä tehokkaampia omissa tehtävissään. Tulevaisuuden toimitusjohtajia haastettiin ajattelemaan, miten miltei kaikkia toimintoja voidaan virtaviivaistaa, automatisoida tai digitalisoida.

Vastaajat uskoivat, että toimitusjohtajalta täytyy löytyä kykyä aktiivisesti kuunnella sekä kestää stressiä, keskeneräisyyttä ja tekemättömiä asioita. Tulevaisuuden toimitusjohtajan toivotaan olevan kannustava, luotettava, erilaiset ihmiset huomioonottava ja helposti lähestyttävä.
Kaikkien yllämainittujen, ihmisten ja asioiden johtamiseen liittyvien kykyjen ohella mainittiin, että hyvän ja loistavan johtajan hiuksen hieno ero löytynee johtajan omasta innostuksesta ja heittäytymiskyvystä. Sillä innostuneisuus tarttuu!

Rita Järventie-Thesleff
Aalto CEMS Academic Director 
 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on maailman johtavien kauppakorkeakoulujen ja suuryritysten muodostaman CEMS-koulutusyhteisön jäsen. Yhteisön kauppakorkeakoulut tarjoavat vuoden mittaisen kansainvälisen CEMS Master’s in International Management (MIM) -ohjelman. Ohjelma koostuu tarkasti valikoiduista kursseista, seminaareista ja yritysprojekteista, jotka tukevat maisteritason opiskelijoiden kasvua tulevaisuuden vastuullisiksi johtajiksi. Aallossa CEMS MIM sisältyy Global Management -maisteriohjelmaan tai siihen voi hakea muista Aalto-yliopiston maisteriohjelmista.

Lue lisää:

Future CEO 2018 -tutkimus

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.
Helsingin kauppakorkeakoulun edesmennyt emerituskansleri Fedi Vaivio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kansleri Fedi Vaivio in memoriam

Helsingin kauppakorkeakoulun emerituskansleri Fedi Vaivio kuoli Helsingissä 27.2.2021.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kuva: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erittäin laadukkaiden kansainvälisten hakemusten määrä Kauppakorkeakoulun professuureihin on kasvussa

Erinomaiset ranking-sijoituksemme kertovat tutkimustyömme korkeasta laadusta.
Henrika Yliriskun väitös taidekasvatuksen alalta tarkastettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2021.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

”Ympäristötaidekasvatuksessa pitäisi pureutua ihmiskeskeisyyden ongelmallisuuteen”

Minä väitän -sarjassamme Henrika Ylirisku tutkii ympäristötaidekasvatuksen lähtökohtia.