Uutiset

Hiukkasten kvanttiominaisuudet onnistuttiin osoittamaan kokeellisesti

Tutkimuksesta voi olla hyötyä kvanttitietokoneiden tutkimuksessa.
Cover image of science magazine
Kannen kuvitus: C. Bickel/Science.

Tuore Science-lehdessä julkaistu tutkimus tarkastelee anioneiksi kutsuttuja hiukkasia, jotka ovat kiinnostavia erityisesti kvanttitietokoneiden ja muiden kvanttiominaisuuksia hyödyntävien laitteiden näkökulmasta. Tutkimuksessa mitattiin ensimmäistä kertaa suoraan anionien kvanttiominaisuuksia. Työryhmää johtaa professori Gwendal Féve Ecole Normale Supérieure –yliopistosta ja tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.

Kolmiulotteisessa maailmassamme on vain kahdenlaisia fysiikassa tunnettuja hiukkasia: toisiaan hylkiviä fermioneja ja toisiaan puoleensa vetäviä bosoneja. Yksi yleisimmin tunnettu fermioni on sähköä kuljettava elektroni, bosoneista tunnetuin on valoa kuljettava fotoni. Kaksiulotteisessa maailmassa tunnetaan kuitenkin vielä anioneja, hiukkasia, jotka eivät käyttäydy fermionien eivätkä bosonien tavoin. Anionien ominaisuudet poikkeavat muiden tunnettujen partikkelien kvanttiominaisuuksista.

Anioneja on tutkittu 1970-luvulta lähtien, mutta hiukkasten kvanttiominaisuuksia ei ole tätä ennen pystytty kokeellisesti osoittamaan. Tutkijat ovat tähän saakka yrittäneet luoda ja mitata anioneja sulkemalla niitä nanokokoisiin säiliöihin ja mittaamalla niiden liikkumista, mutta näiden tutkimusten tulokset ovat toistaiseksi olleet kiistanalaisia.

Uusi tutkimus perustuu hyvin pieneen hiukkastörmäyttimeen.

”Hiukkastörmäyttimen halkaisija on ihmisen hiuksen kokoluokkaa. Törmäyttimessä hajotimme anioneita paljastaaksemme niiden todellisen kvanttiluonteen”, sanoo tohtorikoulutettava Hugo Bartolomei Ecole Normale Supérieure –yliopistosta.

”Kokeemme toimi kuin nelisuuntainen tienristeys, jossa kaksi tietä johti sisään ja kaksi ulos. Jos risteykseen lähetetään fermioneja eri sisäänmenotietä pitkin, ne kohtaavat risteyksessä ja lähtevät pois eri ulosmenoteitä pitkin. Jos risteykseen lähetetään vastaavasti bosoneja, ne kohtaavat risteyksessä ja lähtevät pois samaa tietä. Jos taas risteykseen lähetetään anioneja, ne käyttäytyvät aivan eri tavalla. Joskus ne yhdistyvät ja joskus ne lähtevät eri suuntiin. Yleensä ne kasaantuvat yhteen kuten bosonit, mutta niiden täsmällinen yhteenkuuluvuuden aste vaihtelee jaksollisesti niiden erityisen aaltoluonteen mukaisesti”, Aalto-yliopiston tutkija Manohar Kumar kertoo.

Tuore Science-lehdessä julkaistu tutkimus tarkastelee anioneiksi kutsuttuja hiukkasia, jotka ovat kiinnostavia erityisesti kvanttitietokoneiden ja muiden kvanttiominaisuuksia hyödyntävien laitteiden näkökulmasta. Tutkimuksessa mitattiin ensimmäistä kertaa suoraan anionien kvanttiominaisuuksia. Työryhmää johtaa professori Gwendal Féve Ecole Normale Supérieure –yliopistosta ja tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.

Sample stage showing a close up of how the sample stage works
Yksi tutkimuksessa käytetyistä näytteistä. Kuva: Manohar Kumar.

Tutkimuksessa keskityttiin niin sanottuihin abelialaisiin anioneihin, joita tarkasteltiin kokeellisesti. Teoreettisesti tunnetaan myös eksoottisempi hiukkastyyppi, niin kutsuttu ei-abelialainen anioni. Yleisesti nämä ei-abelialaiset hiukkaset käyttäytyvät matemaattisesti erityisellä tavalla, mikä tekee niistä houkuttelevia tutkimuskohteita kvanttiteknologian näkökulmasta.

”Tutkimuksessamme esitellään menetelmä, jolla abelialaisia anioneja voidaan vaihtaa keskenään. Jos myös ei-abelialaisia anioneja onnistutaan vaihtamaan keskenään, niistä voidaan muodostaa kvanttibitti eli kubitti. Tämä ominaisuus on keskeinen topologisessa kvanttilaskennassa ja kvanttitietokoneiden tutkimuksessa”, Manohar Kumar kertoo.

Tohtori Manohar Kumar tutkii nyt grafeenia ja kaksiulotteisia materiaaleja professori Pertti Hakosen tutkimusryhmässä Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella.

”Grafeeni voi mahdollistaa ei-abelialaisten anionien luomisen ja kokeellisen tutkimisen, joten jatkan nyt kokeen kehittämistä grafeenissa ja pyrin mittaamaan näiden uusien hiukkasten ominaisuuksia”, sanoo Manohar Kumar.

Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on osa kansallista Kvanttiteknologian huippuyksikköä. Se hyödyntää tutkimuksessaan kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria, jonka Kylmälaboratorio on myös osa eurooppalaista ultramatalien lämpötilojen EMP-tutkimusinfrastruktuuria.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö puhuu älykelloon, jossa on hopeinen verkkoranneke ja näytöllä aaltomuoto.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa

Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Kolme ihmistä istuu bussipysäkillä, takanaan karttoja ja kylttejä. Yhdellä on reppu maassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään

Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
Jaettu kuva: vasemmalla valkoinen rekka tiellä kasvien kanssa; oikealla digitaalisia linjoja ja osittainen kasvot. Teksti: unite! #UniteSeedFund
Palkinnot ja tunnustukset, Yhteistyö Julkaistu:

Merkittävä EU-rahoitus kahdelle Unite! Seed Fund -hankkeelle, joissa Aalto on mukana

Kaksi arvostettua EU-rahoitusta on myönnetty hankkeille, joita on alun perin tuettu Unite! Seed Fund -rahoituksella. Aalto-yliopisto on mukana molemmissa hankkeissa.
arotor adjustable stiffness test setup
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.