Hiiri löytää himmeän valon tehokkaammin yöaikaan

Nisäkkäät havainnoivat valoa eri lailla päivällä kuin yöllä. Tuoreessa tutkimuksessaan Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat huomasivat, että hiiret löysivät himmeän valon pilkkopimeässä paremmin yöllä kuin päivällä.

Tutkijoiden yllätykseksi ero ei juurikaan selittynyt hiirten silmissä tapahtuneilla muutoksilla vaan enemmänkin sillä, miten hiiret etsivät valoa pimeässä ja miten niiden aivot prosessoivat valosignaaleja yöllä ja päivällä. Neurotieteilijöille tulokset antavat uutta tietoa eläinten ja ihmisten näkökyvystä ja biologeille vuorokaudenajan merkityksestä aisti-informaation tulkitsemisessa.

Eläinten sisäisen kellon tiedetään vaikuttavan niiden käyttäytymiseen ja kehon toimintaan. Esimerkiksi silmän valoa aistivalla osalla eli verkkokalvolla on oma vuorokausirytminsä. Professori Petri Ala-Laurilan vetämä tutkimusryhmä halusi selvittää, millä eri tavoilla silmän sisäinen kello vaikuttaa näkemiseen.

“Tutkimusryhmämme pystyy kytkemään verkkokalvon signaloinnin hiiren suorituskykyyn himmeässä valossa. Näin voimme tutkia, kuinka yön ja päivän vaihtelu vaikuttaa hiiren näkökykyyn sekä hermoverkkotasolla että käyttäytymisessä”, Ala-Laurila sanoo.

Aiemmin tänä vuonna professori Ala-Laurilan ryhmä osoitti, miten himmeiden valojen havainnointi käyttäytymisen tasolla perustuu silmän aivoihin lähettämään signaaliin. He pystyivät ensimmäistä kertaa neurotieteessä yhdistämään nisäkkään näköön perustuvan käyttäytymisen verkkokalvon hermoimpulsseihin. Kokeessa hiiri laitettiin pilkkopimeään labyrinttiin, jossa oli himmeä valo labyrintin uloskäynnin vieressä. Hiirelle opetettiin, että valo ohjaa ulos labyrintistä. Uudessa tutkimuksessa toistettiin samaa koeasetelmaa, ja kokeita tehtiin sekä yöllä että päivällä. Tutkijat havaitsivat käyttäytymisessä eron: hiiret löysivät valon paremmin yöllä kuin päivällä. Erityisen yllättävää oli se, etteivät silmän aivoihin lähettämät hermoimpulssit vaikuttaneet eroon.