Uutiset

Harvardista Aaltoon – Matti Hämäläinen aloitti Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajana

Hämäläinen on uranuurtaja aivotoiminnan tutkimuksessa kuvantamismenetelmin. Nyt hän haluaa kannustaa laitoksensa tutkimusryhmiä yhteistyöhön ja edistää keskinäistä luottamusta.
Matti Hämäläinen
Hämäläinen siirtyi Aalto-yliopistoon Harvardin yliopiston radiologian professorin paikalta. Kuva: Sheraz Khan

Matti Hämäläinen on aloittanut Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajana elokuun alussa. Hämäläinen siirtyi Aalto-yliopistoon Harvardin yliopistosta, jossa hän on toiminut viime vuodet radiologian professorina. Hän on pioneeri magnetoenkefalografian (MEG) alalla. Tätä menetelmää käytetään aivotoiminnan kuvantamisessa. Sekä Aalto että sen edeltäjä Teknillinen korkeakoulu ovat Hämäläiselle läheisesti tuttuja. Viimeksi hän työskenteli Aallossa systeemisen neurotieteen professorina vajaa vuosikymmen sitten.

Millaisia odotuksia sinulla on uudelle roolillesi?

NBE-laitos syntyi vuoden 2015 alussa neljän Aallon yksikön uudelleenjärjestelyn tuloksena. Haastavien alkuaikojen jälkeen laitoksen yhteenkuuluvuuden tunne on merkittävästi parantunut ja laitokselle on onnistuttu rekrytoimaan erinomainen joukko uusia professoreja. Monia uusia merkittäviä tutkimushankkeita on aloitettu. Toivon voivani edistää tätä myönteistä kehitystä ja erityisesti fokusoida tutkimusta hyödyntäen avainosaamistamme ja yhteistyötä sekä laitoksen ja yliopiston sisällä että sen ulkopuolella.

Mitä haluat saavuttaa seuraavan parin vuoden aikana?

NBE koostuu useista tutkimusryhmistä, jotka jo nyt ovat ainakin satunnaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä voisi kuvata saarina, joita yhdistävät joskus sillat, usein lossit ja joissakin tapauksissa vain viikottaiset postiveneyhteydet. Toivon voivani auttaa laitoksen tutkijoita yhdessä keskittymään haastaviin ongelmiin, joiden ratkaiseminen yhden tutkimusryhmän voimin on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Näiden ongelmien löytäminen ja ratkaiseminen edellyttää keskinäistä luottamusta, useiden tieteenalojen enemmän kuin pintapuolista ymmärtämistä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. 

Edellisessä työpaikassani työtoverini ovat kuvanneet toimintaani sanoilla “liima” ja “pölyttäjä”. Toivottavasti voin myös NBE:ssä toimia samankaltaisesti. Muokkasin taannoin kahta tutkijaa kuvaavan hakemustekstin puolustushenkisen lauseen “Heidän osaamisalueensa eivät mene paljoakaan päällekkäin” muotoon ”Heidän osaamisalueensa täydentävät oivallisesti toisiaan”. Näitä oivallisesti toisiaan täydentäviä osaamisalueita on epäilemättä piilossa sekä NBE:n sisällä että Aallon laitosten välillä, ja voimme niitä yhdessä etsiä.

Mitä pidät keskeisimpinä haasteina neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan alalla lähitulevaisuudessa?

Erityisesti nuoruusiällä ja vanhuudessa puhkeavien neurologisten ja psykiatristen sairauksien ymmärtäminen on edelleen varsin vaillinaista. Osaltaan tähän on syynä käytettyjen tutkimusmenetelmien puutteellisuus tai keskittyminen yhden menetelmän käyttöön tai yhteen pituusyksikköön, jotka ulottuvat molekyylitasolta solujen kautta koko aivoihin ja lopulta käyttäytymiseen. Ongelmien monimutkaisuus tekee tutkimusryhmien yhteistyön ja aikaisemman tutkimuksen syvällisen ymmärtämiseen välttämättömäksi. Merkittävää tietoa aivoista on saatu ainakin viimeisen sadan vuoden aikana, ja vaikka tämän tiedon saatavuus on ennennäkemättömän helppoa, sen sulattaminen vaatii edelleen tuntuvia ponnistuksia. Merkittävä haaste on myös perustutkimustulosten saattaminen ihmisiä hyödyttävään muotoon ja lopulta kliiniseen käyttöön.

Lääketieteellisen tekniikan tärkein haaste on mielestäni merkittävien tutkimuskohteiden valinta. Tieteelliset lehdet ovat pullollaan julkaisuja, joissa esitettyjä menetelmiä on harvoin otettu laajempaan käyttöön: kysymykset ja vastaukset eivät kohtaa toisiaan. Tässä suhteessa Biodesign Finland -hanke on esimerkki onnistuneesta yrityksestä löytää merkittäviä ongelmia, joiden vastaukset johtavat kaupallisestikin merkittäviin tuloksiin.

 

Matti Hämäläinen

  • Tekniikan tohtori (Teknillinen fysiikka) 1989
  • Kylmälaboratorion tutkija 1989 – 2001
  • Vieraileva neurotutkija, Massachusetts General Hospital / Harvard Medical School, 2001 – 2003
  • Associate Professor of radiology, Harvard Medical School, 2003 – 2013
  • Systeemisen neurotieteen professori, Aalto-yliopisto, 2013 – 2015
  • Associate Professor of Radiology, Harvard Medical School, 2016 – 2017
  • Professor of Radiology, Harvard Medical School, 2017 –

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Professor Janne Lindqvist looking at the camera in a black blazer
Nimitykset Julkaistu:

Janne Lindqvist aloitti tietotekniikan laitoksen uutena johtajana

Professori Janne Lindqvist haluaa tukea uteliaisuutta, mielekkyyttä sekä merkityksellisyyttä työssä, tutkimuksessa ja opinnoissa.
Jarkko Koskinen, Vuoden alumni 2021
Nimitykset Julkaistu:

Jarkko Koskinen: Mihin geoinformatiikkaa tarvitaan

Paikkatietoala on juuri nyt valtavan kehityksen keskiössä ja alan työnäkymät ovat valtavat, kertoo Insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden alumni, Jarkko Koskinen.
Kuvassa näkyy työelämäprofessori Peter Sarlin, joka katsoo ikkunan läpi ulos.
Nimitykset Julkaistu:

Peter Sarlin työelämäprofessoriksi Aalto-yliopistoon

Tavoitteena on edistää tekoälyn ja koneoppimisen soveltamista osana tutkimusta, opetusta ja yritysyhteistyötä sekä auttaa uudesta Business Analytics -maisteriohjelmasta valmistuvia asemoitumaan työmarkkinoilla.
Ilkka Tomperi
Nimitykset Julkaistu:

Ilkka Tomperi on nimitetty Aalto-yliopiston kiinteistösijoittamisen työelämäprofessoriksi

"Kiinteistöala ja kiinteistösijoittamisen kenttä ovat murrosvaiheessa, mikä tekee tehtävästä erityisen mielenkiintoisen”, sanoo Ilkka Tomperi.