Uutiset

Harvardista Aaltoon – Matti Hämäläinen aloitti Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajana

Hämäläinen on uranuurtaja aivotoiminnan tutkimuksessa kuvantamismenetelmin. Nyt hän haluaa kannustaa laitoksensa tutkimusryhmiä yhteistyöhön ja edistää keskinäistä luottamusta.
Matti Hämäläinen
Hämäläinen siirtyi Aalto-yliopistoon Harvardin yliopiston radiologian professorin paikalta. Kuva: Sheraz Khan

Matti Hämäläinen on aloittanut Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajana elokuun alussa. Hämäläinen siirtyi Aalto-yliopistoon Harvardin yliopistosta, jossa hän on toiminut viime vuodet radiologian professorina. Hän on pioneeri magnetoenkefalografian (MEG) alalla. Tätä menetelmää käytetään aivotoiminnan kuvantamisessa. Sekä Aalto että sen edeltäjä Teknillinen korkeakoulu ovat Hämäläiselle läheisesti tuttuja. Viimeksi hän työskenteli Aallossa systeemisen neurotieteen professorina vajaa vuosikymmen sitten.

Millaisia odotuksia sinulla on uudelle roolillesi?

NBE-laitos syntyi vuoden 2015 alussa neljän Aallon yksikön uudelleenjärjestelyn tuloksena. Haastavien alkuaikojen jälkeen laitoksen yhteenkuuluvuuden tunne on merkittävästi parantunut ja laitokselle on onnistuttu rekrytoimaan erinomainen joukko uusia professoreja. Monia uusia merkittäviä tutkimushankkeita on aloitettu. Toivon voivani edistää tätä myönteistä kehitystä ja erityisesti fokusoida tutkimusta hyödyntäen avainosaamistamme ja yhteistyötä sekä laitoksen ja yliopiston sisällä että sen ulkopuolella.

Mitä haluat saavuttaa seuraavan parin vuoden aikana?

NBE koostuu useista tutkimusryhmistä, jotka jo nyt ovat ainakin satunnaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä voisi kuvata saarina, joita yhdistävät joskus sillat, usein lossit ja joissakin tapauksissa vain viikottaiset postiveneyhteydet. Toivon voivani auttaa laitoksen tutkijoita yhdessä keskittymään haastaviin ongelmiin, joiden ratkaiseminen yhden tutkimusryhmän voimin on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Näiden ongelmien löytäminen ja ratkaiseminen edellyttää keskinäistä luottamusta, useiden tieteenalojen enemmän kuin pintapuolista ymmärtämistä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. 

Edellisessä työpaikassani työtoverini ovat kuvanneet toimintaani sanoilla “liima” ja “pölyttäjä”. Toivottavasti voin myös NBE:ssä toimia samankaltaisesti. Muokkasin taannoin kahta tutkijaa kuvaavan hakemustekstin puolustushenkisen lauseen “Heidän osaamisalueensa eivät mene paljoakaan päällekkäin” muotoon ”Heidän osaamisalueensa täydentävät oivallisesti toisiaan”. Näitä oivallisesti toisiaan täydentäviä osaamisalueita on epäilemättä piilossa sekä NBE:n sisällä että Aallon laitosten välillä, ja voimme niitä yhdessä etsiä.

Mitä pidät keskeisimpinä haasteina neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan alalla lähitulevaisuudessa?

Erityisesti nuoruusiällä ja vanhuudessa puhkeavien neurologisten ja psykiatristen sairauksien ymmärtäminen on edelleen varsin vaillinaista. Osaltaan tähän on syynä käytettyjen tutkimusmenetelmien puutteellisuus tai keskittyminen yhden menetelmän käyttöön tai yhteen pituusyksikköön, jotka ulottuvat molekyylitasolta solujen kautta koko aivoihin ja lopulta käyttäytymiseen. Ongelmien monimutkaisuus tekee tutkimusryhmien yhteistyön ja aikaisemman tutkimuksen syvällisen ymmärtämiseen välttämättömäksi. Merkittävää tietoa aivoista on saatu ainakin viimeisen sadan vuoden aikana, ja vaikka tämän tiedon saatavuus on ennennäkemättömän helppoa, sen sulattaminen vaatii edelleen tuntuvia ponnistuksia. Merkittävä haaste on myös perustutkimustulosten saattaminen ihmisiä hyödyttävään muotoon ja lopulta kliiniseen käyttöön.

Lääketieteellisen tekniikan tärkein haaste on mielestäni merkittävien tutkimuskohteiden valinta. Tieteelliset lehdet ovat pullollaan julkaisuja, joissa esitettyjä menetelmiä on harvoin otettu laajempaan käyttöön: kysymykset ja vastaukset eivät kohtaa toisiaan. Tässä suhteessa Biodesign Finland -hanke on esimerkki onnistuneesta yrityksestä löytää merkittäviä ongelmia, joiden vastaukset johtavat kaupallisestikin merkittäviin tuloksiin.

Matti Hämäläinen

  • Tekniikan tohtori (Teknillinen fysiikka) 1989
  • Kylmälaboratorion tutkija 1989 – 2001
  • Vieraileva neurotutkija, Massachusetts General Hospital / Harvard Medical School, 2001 – 2003
  • Associate Professor of radiology, Harvard Medical School, 2003 – 2013
  • Systeemisen neurotieteen professori, Aalto-yliopisto, 2013 – 2015
  • Associate Professor of Radiology, Harvard Medical School, 2016 – 2017
  • Professor of Radiology, Harvard Medical School, 2017 –
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ihminen, joka katsoo kohti tulevaisuutta
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Viisi vinkkiä, joilla voit kehittää luovuuttasi tänä keväänä ja kesänä

YK viettää Maailman luovuuden ja innovaatioiden päivää 21. huhtikuuta. Kokosimme vinkkejä luovuuden oppimiseen.
Aalto-yliopiston valaistu logo. Juhlavieraita logon takana tarkastelemassa radioantennia.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Metsähovin radio-observatorion 50-vuotisjuhla - kurkkaa kuvia tapahtumasta

Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorio täytti tänä vuonna 50 vuotta. Observatorion syntymäpäivänä, torstaina 11. huhtikuuta, juhlavieraat kokoontuivat observatoriolle juhlistamaan menneitä vuosikymmeniä radioastronomisen tutkimuksen parissa.
Sinipaitainen nainen, jolla on lyhyet tummat hiukset ja tummasankaiset silmälasit
Nimitykset Julkaistu:

Työelämäprofessori Pia Hannukainen: ”Uskon muotoilun voimaan jatkossakin”

Hannukaisen mielestä on tärkeää, että yrityksissä on osaavia muotoilijoita ja muotoilijoiksi valmistuvilla riittävä osaaminen työelämän tarpeisiin.
Vili Lehdonvirta, kuva:Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Nimitykset Julkaistu:

Vili Lehdonvirta: Digitaalinen maailma ei ole erillinen ulottuvuus jossain bittiavaruudessa

Vili Lehdonvirta on aloittanut professorina Aallon tietotekniikan laitoksella. Hän jatkaa puolikkaalla työajalla Oxfordin yliopiston Internet-instituutissa.