Euroopalla ja Suomella on mahdollisuudet nousta maailman kärkeen akkujen kiertotaloudessa
”EU-komissio on laatinut akkuja koskevan eurooppalaisen strategisen toimintasuunnitelman. Aiomme sen avulla synnyttää Eurooppaan innovatiivisen, kestävän ja kilpailukykyisen akkuekosysteemin”, sanoo Lois Brett, joka johtaa Euroopan komission Joint Research Centerin energianvarastointiprojektia.
Toimintasuunnitelmaan on koottu kattava joukko konkreettisia toimenpiteitä käsittäen akkujen materiaalit, tuotantoteknologiat, sovellukset, uusiokäytön ja kierrätyksen. Viime vuoden lopulla Euroopan komissio kutsui Suomen koordinoimaan akkualaan liittyvän kierrätykseen tutkimusta Aalto-yliopiston ja Outotecin johdolla. Aalto-yliopiston toimesta on viime aikoina myös rakennettu BATCircle (Finland-based Circular Ecosystem of Battery Metals) -ekosysteemiä BATtobe-projektissa. BATCircle-konsortion tarkoituksena on parantaa kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen ja akkukemikaalien tuotantoprosesseja ja lisää litiumioniakkujen kierrätystä. Se haluaa vahvistaa yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä sekä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyöllä useiden suomalaisten yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kaupunkien kanssa.
BATCircle-toimijat kokoontuivat eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa Aalto-yliopistoon 15.1. 2019 pohtimaan muun muassa sitä, miten Euroopan laajuista yhteistyötä voidaan tiivistää. Tilaisuudessa saatiin kattava kuva siitä, millaista tutkimusta akkujen kierrätykseen liittyen eri maissa on olemassa ja ketä toimijoita on mukana. Tämän jälkeen kartoitettiin tutkimuksen aukkokohdat ja esiin nousseet tarpeet.
”Työpajoissa nousi esille muun muassa se, että meidän on tulevaisuudessa otettava huomion lopputuotteen kierrätettävyys hyvin aikaisessa vaiheessa suunnittelua”, kertoo BATCircle-konsortion johtaja, professori Mari Lundström.
Tällä hetkellä aasialaiset toimijat hallitsevat koko akkualan arvoketjua. Mutta Aalto-yliopistossa järjestetty tilaisuus osoitti sen, että Euroopalla ja Suomella on mahdollisuudet nousta maailman kärkeen akkujen kiertotaloudessa.
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.