Uutiset

EU:lta merkittävä lisäpanostus eurooppalaiseen tekoälytutkimukseen

Suomen tekoälykeskus FCAI on keskeisessä roolissa, kun Eurooppa käy kisaa osaamisesta ja osaajista Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Globaalin tekoälymarkkinan arvioidaan kasvavan yli 200 miljardiin vuoteen 2026 mennessä.
Koneoppiminen on vienyt eteenpäin muun muassa konenäön, datatieteen, robotiikan ja ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen aloja. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski
Koneoppiminen on vienyt eteenpäin muun muassa konenäön, datatieteen, robotiikan ja ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen aloja. Kuva: Aalto-yliopisto / Aki-Pekka Sinikoski

Euroopan komissio on päättänyt uudesta 50 miljoonan euron investoinnista Euroopan tekoälytutkimuksen verkostojen kehitykseen. Ensimmäisellä hakukierroksella komissio myönsi ELLIS-verkoston ELISE-hakemukselle 12 miljoonaa euroa. 

ELLIS-verkoston päätehtävä on varmistaa, että eurooppalainen tekoälytutkimus pystyy kilpailemaan Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa myös tulevaisuudessa. ELISE-hanke keskittyy tekoälyn perustutkimukseen, ja sitä varten kootaan yhteen Euroopan parhaat koneoppimisen ja siihen liittyvien alojen osaajat. ELISE-hakemus sai hakukierroksen parhaat pisteet, mikä on osoitus koneoppimisen keskeisestä roolista tekoälytutkimuksessa.

Suomen tekoälykeskus FCAI on yksi verkoston keskeisistä toimijoista, ja FCAI:n johtaja, Aalto-yliopiston professori Samuel Kaski oli hakemuksen vetovastuussa.

“Keskeinen roolimme ELISEssä osoittaa, että Suomen tekoälytutkimus on huipputasoa. Suomelle on elintärkeää pystyä houkuttelemaan uusia kykyjä tällä kilpailulla alalla, ja sitä verkostolla myös edistetään”, Kaski sanoo. 

Tekoäly on mullistanut maailmaa viime vuosina. Fortune Business Insightsin alkuvuonna julkaiseman arvion mukaan kansainvälisen tekoälymarkkinan suuruus oli vuonna 2018 melkein 21 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja sen arvioidaan kymmenkertaistuvan yli 200 miljardiin dollariin vuoteen 2026 mennessä. 

Koneoppiminen on vienyt eteenpäin muun muassa konenäön, datatieteen, robotiikan ja ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen aloja. Samalla akateemisen ja teollisuudessa tapahtuvan tutkimuksen väliset raja-aidat ovat hälventyneet, sillä tutkimustuloksia kaupallistetaan nopeasti ja laajasti. Tämän vuoksi eurooppalaisen tekoälytutkimuksen on elintärkeää pysyä kilpailukykyisenä. Siksi ELLIS haluaa houkutella alan parhaita tutkijoita.

ELLIS valitsi joulukuussa 2019 ensimmäiset huippuyksikkönsä, jotka perustetaan eri puolille Eurooppaa. Yksi näistä yksiköistä tulee Helsinkiin, missä sitä vetää FCAI. Muut yksiköt tulevat Alicanteen, Amsterdamiin, Kööpenhaminaan, Darmstadtiin, Delftiin, Freiburgiin, Linziin, Lausanneen, Leuveniin, Oxfordiin, Prahaan, Saarbrückeniin, Tel Aviviin, Tübingeniin, Wieniin ja Zürichiin

Suomen tekoälykeskus FCAI on valtakunnallinen tekoälyn osaamiskeskus, jonka ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka pystyy toimimaan ihmisen kanssa monimutkaisessa ympäristössä ja auttamaan suomalaista teollisuutta uudistumaan. Tekoälykeskus on yksi Suomen kuudesta tutkimuksen lippulaivasta. Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta.

FCAIN:n verkkosivut

Yhteyshenkilöt:

Samuel Kaski
Johtaja, Suomen tekoälykeskus FCAI
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 305 8694
[email protected]

ELISE-viestintä:
Anu Haapala
Viestintäkoordinaattori, Aalto-yliopisto
puh. 050 477 3209
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.