Uutiset

Entä jos tekoälyvideo voisi ratkaista ruokakriisin?

Yield Systemsin tavoitteena on ohjata maailmanlaajuista elintarvikkeiden tuotantojärjestelmää merkittävästi kestävämpään suuntaan edistämällä tekoälyn demokratisointia kasvinjalostuksen alalla ja nopeuttamalla viljelykasvien satotuoton ja mukauttamisen kehittämistä.
photo: Aleksi Neuvonen
Kuva: Aleksi Neuvonen

Elintarviketurva on nousemassa entistä keskeisemmäksi kysymykseksi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien äärimmäisten sääolosuhteiden kuten kuivuuden ja rankkasateiden yleistyessä on jatkuvasti tärkeämpää, että viljelykasvien perintöainesta pystytään kehittämään erilaisiin ympäristöihin sopivaksi ja siten maksimoimaan kasvien vastustuskyky ja sato.

Maapallon asukasluvun kasvaessa elintarvikkeiden kysyntä ylittää arvioiden mukaan tarjonnan jopa 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Maatalouden tuotantopanostuksia (maata, vettä, lannoitteita) ei voida kasvattaa samassa suhteessa, joten tarvitaan lisäparannuksia. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäksi muita merkittäviä haasteita, joihin vastaaminen on välttämätöntä elintarviketurvan ylläpitämiseksi.

”Globaali kasvinjalostusala ottaa parhaillaan käyttöönsä koneoppimista. Edelläkävijät käyttävät jo lennokkeihin perustuvia järjestelmiä viljelyalueiden skannaamiseen, ja myös prosessin muita osuuksia automatisoidaan”, sanoo Yield Systemsin teknologiajohtaja Jussi Gillberg .

”Tämä ei ole mikään ihme, sillä jalostusprosessi on erittäin dataintensiivinen”.

Yrityksen tarina juontaa juurensa Samuel Kasken johtamaan tutkimusryhmään, joka kehitti koneoppimismetodeja yksilöllistetyn lääketieteen sovelluksiin Aalto-yliopistossa. Ryhmä huomasi, että yksilöllistetyssä lääketieteessä ja kasvinjalostuksessa oli samanlaisia ennakointiin liittyviä ongelmia, ja jotkin ratkaisut voisivat siis olla hyödyllisiä molemmilla aloilla.

Ryhmä otti fokuksekseen kasvilajikkeiden tunnistamisen peltoviljelyalueilla ja alkoi selvittää, mitkä kasvit sopivat parhaiten mihinkin maatyyppiin. Tutkimuksen tuloksia käytettäisiin entistä tarkempien ennakointityökalujen kehittämiseen kasvinjalostajille.

Näille perustuksille Yield Systems kehitti tekoälypohjaisen havainnointityökalun, joka koneoppimiseen yhdistettynä kykenee tuottamaan erittäin tarkkoja arvioita latvustotason ominaisuuksista. Tämän tiedon pohjalta pystytään tuottamaan kattavaa, erittäin relevanttia dataa ja ymmärtämään ominaisuuksia, joita kilpailevat teknologiat eivät havaitse. Tämä data on avainasemassa kasvintuotantoon liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä, jolla voidaan luoda ilmaston jälkeiset olosuhteet kestäviä kasveja ja saavuttaa erittäin kunnianhimoiset tehokkuuden parantamiseen tähtäävät tavoitteet.

Yield Systems syntyi vuonna 2018  spinout-yrityksenä Aalto-yliopiston Startup Centeristä kunnianhimoisena tavoitteenaan edistää tekoälyn demokratisointia kasvinjalostuksen alalla.

Yritys päätti suorittaa tuotteensa ensimmäisen testauksen ilman riskipääomarahoitusta ja rahoitti kehitystyötä sen sijaan tarjoamalla konsultointia. Keskeisen konseptin toimivuus on nyt osoitettu kenttäkokeissa Marokossa ja Pohjois-Euroopassa. Yritys on siirtynyt myyntivaiheeseen ja tavoittelee nopeaa kasvua.

Yield Systems, perustettu vuonna 2018

Perustajat:
Harri Juntunen – Toimitusjohtaja
Jussi Gillberg – Teknologiajohtaja
Linh  Nguyen – Datatieteilijä
Paul Wagner 

Tekes (nyk. Business Finland) myönsi tutkimusryhmälle mukavan 480 000 euron tuen liiketoiminnan kehittämisen tiimin rekrytointia varten.

Yrityksen merkittävimmät virstanpylväät:

  • Tuotteen kehittämisen mahdollistavien datatehokkaiden algoritmien toteutus ja testaus
  • Kenttäolosuhteet (auringonpaiste, sade jne.) kestävien laitteiden kehittäminen
  • Asiakkaidemme tarpeiden tarpeeksi syvällinen ymmärtäminen, jonka ansiosta pystymme tarjoamaan heille uudenlaisia ratkaisuja. Asiakkaamme ovat alan asiantuntijoita ja ovat työskennelleet näiden ongelmien parissa suuren osan elämästään.
  • Kasvaminen uusiin rooleihin tiiminä
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tiina Alahuhta-Kasko
Yliopisto Julkaistu:

Tiina Alahuhta-Kasko Aalto-yliopiston hallituksen jäseneksi

Uuden jäsenen kolmevuotinen kausi alkaa tammikuussa 2025.
Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.