Energisyys toimii yrittäjäyhteisössä, rauhallisuus hautaustoimistossa

Oletko ajatellut, että hautaustoimistossa on erilainen ilmapiiri kuin mainostoimistossa tai yliopistolla, tai miten kahdessa saman alan yrityksessäkin saattaa olla hyvin erilainen tunnelma? Kyse ei välttämättä ole sattumasta.

Organisaatiot ja instituutiot pyrkivät sitouttamaan asiakkaitaan ja työntekijöitään luomalla tilanteeseen sopivan ilmapiirin esimerkiksi tilaratkaisuilla tai ääni- tai tuoksuefekteillä tai vaikkapa ryhmän toimintaa ohjaamalla, fasilitoimalla.

Toisin kuin tunteita, affekteja ei välttämättä pysty pukemaan sanoiksi. Esimerkkejä affekteista ovat ahdistus, ihokarvojen pystyyn nouseminen tai valtava innostus, joka saa ihmisen ikään kuin leijailemaan. Affektit kiinnostavat organisaatiotutkijoita, koska myönteisinä ne voivat saada ihmiset toimimaan yhdessä ja kiinnittymään tekeillä olevaan tehtävään. Toisaalta kielteiset affektiiviset kokemukset voivat estää yhteistä tekemistä tai asiakasta palaamasta uudelleen. 

Tuore tutkimussuuntaus

Affektitutkimus on tuore tutkimusalue, joka tarjoaa mielenkiintoisen tavan tutkia sitä, miten affektit syntyvät ja miten organisaatiot pyrkivät muokkaamaan työntekijöiden kokemia affekteja . Esimerkiksi organisaatiotutkijat, psykologit ja kulttuurintutkijat ovat kiinnostuneita affektitutkimuksesta, ja katsovat sitä hieman eri näkökulmista.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kesäkuussa järjestetty kansainvälinen workshop kokosi alan tutkijoita yhteen pohtimaan, miten affektit vaikuttavat organisaatioiden uudistumiseen. Workshopin järjestäjät, vanhempi yliopistonlehtori Saija Katila ja tohtorikoulutettava Ari Kuismin johtamisen laitokselta, ovat itse tutkineet yliopistolähtöistä yrittäjyyttä edistävää Helsinki Think Companya ja sitä, miten tämän yhteisön jäsenet voidaan saada innostumaan yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä tekemisestä.  

”Tutkimuksemme mukaankaikilla organisaatiokäytännöillä on tietty normatiivinen affektorytminen järjestys, joka määrittää minkälainen työkäytäntöjen rytmi on, minkälaiset affektiiviset energiat ovat sille ominaisia, ja minkälaista kehollista läsnäoloa se työtekijöiltä edellyttää. Esimerkiksi Helsinki Think Companyn 4UNI akseleraattorissa arvostetaan nopeatempoista kehittämistä ja pirtsakkaa energistä tekemistä ja kehollista läsnäoloa”, sanoo Saija Katila.

Finanssisektorin ilmiantajat

Workshopissa puhunut professori Kate Kenny J.E. Cairnes School of Business and Economics –yliopistosta Irlannista on analysoinut affektitutkimuksen keinoin finanssisektorin ilmiantajia eli työntekijöitä, jotka ovat ilmiantaneet työyhteisössä tapahtuneita väärinkäytöksiä. Vaikka väärinkäytöksiä pidetään tuomittavina, niiden ilmiantajaan voidaan suhtautua jopa vihamielisesti.

”Ilmiantajia voidaan kohdella paariana, ja koko työyhteisö voi osallistua ilmiantajien eristämiseen. Affektiteoria auttaa ymmärtämään, miten radikaalina sosiaalisena tekona työyhteisö pitää ilmiantamista. Toisaalta se myös painostaa työyhteisöä kantamaan yhdessä vastuun niiden työntekijöiden kärsimyksistä, jotka paljastavat vääryyksien tekijöitä työyhteisössä,” professori Kenny kertoo.

Trenton yliopiston professori Silvia Gheradi on puolestaan edistänyt ajatusta affektiivisesta etnografiasta. Siinä tutkijan oma keho ja aistimukset ovat osa tutkimusvälineitä.

”Affektiivinen etnografia on tutkimusmenetelmä, joka tunnustaa sen, että kaikki elementit, kuten ihmiset, tekstit, esineet ja kieli ovat sotkeutuneet toisiinsa monimutkaisilla tavoilla, ja että niitä tulisi tulkita yhteydessä toisiinsa, kuin liikkeessä olevaa dataa”, Silvia Gheradi toteaa.

Loputtoman uupuneena unelmatyössä

Erikoistutkija Mona Mannevuo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta on soveltanut affektiteoriaa kulttuurintutkimukselliseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimukseen. Monitieteisen affektiteorian soveltaminen vaatii tutkijalta ennakkoluulottomuutta ja tieteenalojen välisten rajojen ylittämistä, mutta se toimii Mona Mannevuon mukaan hyvin silloin kun tutkijan tavoitteena on lähestyä tutkimuskohdettaan korostamalla sen monimuotoisuutta ja tulkinnallisuutta.

”Hyvä tuore esimerkki moniulotteisesta affektiivisesta ilmapiiristä on uupumuspuheen ja #ilovemyjob -ilmiöiden samanaikaisuus. Affektiteoria tarjoaa yhden välineen tarkastella sitä, miksi joku voi olla samaan aikaan unelmatyössään ja loputtoman uupunut. Affektiteoria tarjoaa myös työkalun tarkastella sitä, miten nykykulttuurissa ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla kiertävät tarinat vaikuttavat yksilöiden toimintaan”, Mona Mannevuo kertoo.

Lisätiedot:

Saija Katila
vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Johtamisen laitos
050 562 8770
saija.katila@aalto.fi

Linkki professori Kate Kennyn tuoreeseen kirjaan: http://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674975798