Uutiset

Emilia Lahden sisututkimus on palkittu vuoden artikkelina

Emilia Lahden muissa väitöskirjan osissa tarkastellaan sisua ultrajuoksun ja systeemiälyn näkökulmista. Hybridimuotoinen väitöstutkimus sisusta on loppusuoralla.
Emilia Lahti archives
Kuva: Emilia Lahti archives.

Tohtorikoulutettava Emilia Lahden ensimmäinen tutkimusartikkeli sisusta julkaistiin vuonna 2019. Se oli samalla ensimmäinen systemaattinen tutkimus sisusta. Nyt International Journal of Wellbeing -lehti on palkinnut tutkimusartikkelin vuoden 2019 parhaana artikkelina.

Kyselytutkimukseen osallistui yli tuhat vastaajaa, ja Lahti oli poikkeuksellisesti artikkelin ainoa kirjoittaja.

”Se oli henkilökohtainen projekti. Tehtävä oli uskomattoman haastava ensimmäisenä artikkelina. Nyt osaan jo päästää itseni helpommalla.”

Lahden väitöskirja on hybridimuotoinen – se koostuu yhdestä julkaistusta ja kolmesta muusta esseemuotoisesta artikkelista. Lahden sisuväitöskirjan muissa artikkeleissa käsitellään hänen Uuden-Seelannin juoksuaan kokeellisena sisukokemuksena ja toisaalta luodaan professori Esa Saarisen ja professori Raimo P. Hämäläisen systeemiälyn pohjalta teoreettista viitekehystä sisulle.

Uuden-Seelannin 2400 kilometrin ultrajuoksua koskeva syväluotaava fenomenologinen tutkimus koskee Lahden omia kokemuksia, havaintoja ja reflektioita.

Palkitusta laadullisesta kyselytutkimuksesta löytyi ajatus, että kaikki sisu ei ole rakentavaa ja positiivista, vaan se voi olla myös epärakentavaa ja jopa haitallista. Saarisen ja Hämäläisen kehittämän systeemiälyn viitekehyksen kautta on mahdollista lähteä kehittämään nimenomaan rakentavaa sisua.

”Meillä kaikilla on luontaisesti kyky niin systeemiälyyn kuin sisuun, joka on sisältä kumpuavaa voimaa. Mielen rakenne kannattelee systeemiälyä ja sisua, ja siksi niitä pystytään muokkaamaan ajattelun kautta. Tässä on olennaista itsereflektio eli kyky ajatella omaa ajatteluamme.”

Sisu usein jää sattumanvaraiseksi vastoinkäymisten keskellä. Sen käyttöönotto on todennäköisempää, jos se ymmärretään systeemiälyn kautta. Systeemiälyn viitekehyksen osatekijöinä ovat muun muassa havainnointi, virittäytyminen, asenne, viisas toiminta ja oikein ajoitettu kyky toimia.

Kuva: Tomi Kosonen/ Ilkka/Pohjalainen -lehti
Kuva: Tomi Kosonen/ Ilkka/Pohjalainen -lehti.

”Virittäytyminen tarkoittaa sitä, että avataan ovi sisäiseen voimaan ja luovutaan sisun jääräpäisyydestä. Se on samalla kutsu syvempään itsetuntemukseen ja oman ajattelun parempaan ymmärtämiseen.”

Systeemiäly tarkasteleekin ihmisten toimintaa ja ajattelua suhteessa toisiimme.

”Esimerkiksi koronatilanteessa voi ihmisiltä hätääntymisen vuoksi kadota kyky käyttää kognitiivista kapasiteettiaan tasapainoisesti. Systeemiäly ja sisu ovat kuitenkin aina olemassa, niitä ei tarvitse hankkia tai löytää jostakin. Sisu on ytimellistä voimaa, joka tulee ihan ensimmäiseksi tunnistaa ja tunnustaa. Ihan samalla tavalla kuin siemen kurottautuu kohti valoa, kurottautuu ihminenkin oikeissa olosuhteissa luontaisesti kohti sitä, missä hän toimii optimaalisella tavalla. Osa näistä olosuhteista muodostuu siitä, miten ajattelemme asioista ja orientoidumme toisiimme.”

Lisätietoa:

Emilia Lahti
väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
emilia.lahti(a)aalto.fi
www.emilialahti.com

Artikkeli vuodelta 2019: Embodied fortitude: An introduction to the Finnish construct of sisu

Aikaisempi lehdistötiedote: Pioneeritutkimus selvitti sisun merkityksiä

Sisusta ja psykologisesta turvallisuudesta

Videolla Emilia Lahti kertoo sisusta ja psykologisesta turvallisuudesta, se on osa hänen Aallon hyvinvointiviikon luentoaan syksyllä 2019.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Palkinnon saajat
Palkitut Julkaistu:

Tasavallan presidentin kunniamerkit Kemian tekniikan korkeakoulussa

Kemian tekniikan korkeakouluun on myönnetty kolme tasavallan presidentin kunniamerkkiä. Kunniamerkit myönnettiin professori Jouni Paltakarille, tutkimusinsinööri Esa Uosukaiselle ja johdon assistentti Anne Forsströmille.
Design historian Kaisu Savola, photo by Sanna Lehto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaisu Savola: ”Suomalaisessa muotoilussa tapahtui 1960–1970-luvuilla arvokäänne”

Minä väitän -sarjassa esittäytyy Kaisu Savola, joka tutkii 1960- ja 1970-luvuilla opiskelleita ja työskennelleitä muotoiluopiskelijoita ja -ammattilaisia sekä heidän heräämistään muotoilukentän ristiriitaisuuteen.
Prof. Matti Liski, Vuoden Opettaja 2023
Palkitut Julkaistu:

Professori Matti Liski on KY:n valinta Vuoden Opettajaksi 2023

Opiskelijat kuvailevat Liskin opetustyyliä huikeaksi, innostavaksi ja kannustavaksi.
Dean Tuomas Auvinen opened the Annual Review event in Dipoli
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuosikatselmuksessa peilattiin kuluneen vuoden tuloksia

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa 8. maaliskuuta jaettiin myös tunnustuksia kuluneen vuoden tekijöille ja nimettiin Vuoden alumni.