Uutiset

Elokuvatutkimus selvitti, miten aivot reagoivat hankaliin moraalikysymyksiin

Elokuvahenkilöiden sukulaisuussuhde vaikutti selvästi katsojien aivoissa tapahtuviin reaktioihin.
Aivoaktiviteetti tehtävissä, joissa a) koehenkilön tuli päättää simulaatiossa pelastaako oma sisar, ystävä vai tuntemattomia ihmisiä kriisialueilta (punainen väritys), b) koehenkilö katsoo elokuvaa, jossa teini-ikäinen tyttö kieltäytyy luovuttamasta elintään syöpäsairaan siskonsa pelastamiseksi merkittynä (sininen väritys).

Autammeko helpoiten ihmistä, joka muistuttaa meitä eniten? Sosiaalineurotieteen tutkijat pyrkivät selvittämään samankaltaisuuden vaikutuksia näyttämällä koehenkilöille My sister’s keeper -elokuvaa, antamalla koehenkilöille moraalikysymyksen pohdittavaksi ja mittaamalla samalla heidän aivojensa prosessointia toiminnallisella magneettikuvauksella.

Tutkimukseen osallistui 30 naista, joille näytettiin elokuvasta 25 minuuttiin kutistettua pätkää, havainnoiden elokuvaa eri kysymysten valossa. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti siihen, miten eri tavoin koehenkilöt suhtautuivat moraaliseen ristiriitatilanteeseen, missä toinen siskoista kieltäytyy luovuttamasta elintä syöpään sairastuneelle siskolleen. Elokuvan aluksi tutkijat kertoivat koehenkilöille, että elokuvan siskokset olivat joko biologisia sisaruksia tai nuoremman siskon tulleen adoptoiduksi perheeseen jo vauvana.

Tutkimuksessa löytyi merkittävä ristiriita siinä, mitä koehenkilöt itse sanoivat moraalikysymyksestä ajattelevansa ja mitä heidän aivoissaan oikeasti tapahtui. 90 prosenttia koehenkilöistä vastasi, että geneettisellä sisaruudella ei ole heille merkitystä verrattuna tilanteeseen, jossa toinen siskoista oli adoptoitu perheeseen vastasyntyneenä. Magneettikuvaus osoitti kuitenkin merkittäviä eroja aivotoiminnassa näiden kahden tilanteen välillä.

”Vaikutus aivotoimintaan oli hämmentävän suuri, kun kerroimme erosta sisarusten geneettisessä perimässä. Aivot näkevät nämä kaksi tilannetta hyvin eri tavalla”, sanoo tutkija Mareike Bacha-Trams Aalto-yliopistosta.

Geneettisen sidoksen moninaiset vaikutukset

Kun katsojat ajattelivat elokuvan siskojen olevan geneettistä sukua keskenään, heidän välillään oli huomattavaa korrelaatiota aivosaaressa eli insulassa, pihtipoimussa, keski- ja lateraalisessa etuotsalohkossa, ylemmällä ohimolohkolla ja ylemmällä päälaenlohkolla tapahtuvissa reaktioissa. Nämä alueet säätelevät muun muassa moraalia ja tunteita sekä päätöksentekoa.

Tutkimuksen perusteella voidaankin olettaa, että koehenkilöiden moraaliset odotukset ovat yhteneväisemmät silloin, kun kyseessä ovat geneettisesti toisilleen sukua olevat sisaret.
Samoja koehenkilöitä pyydettiin myös valitsemaan, kenet tai keitä he mieluiten pelastaisivat kriisialueelta. Sisko, paras ystävä ja tuntemattomia ihmisiä asetettiin erilaisiin kokoonpanoihin, ja yli 90 prosenttia kertoi mieluiten pelastavansa sisarensa. Paras ystävä seurasi heti sisaren kintereillä. Reaktioajat pitenivät esimerkiksi tilanteessa, jossa piti valita, pelastaako sisarensa vai ystävänsä ja hänen lisäkseen neljä tuntematonta henkilöä.

”Tutkimuksella on merkitystä sosiaalisen neurotieteen alalla, kun halutaan tietää, miten ihmiset havainnoivat erilaisia tilanteita ja kahden toisilleen läheisen ihmisen välistä vuorovaikutusta. Tämä voi herättää keskustelua myös silloin, kun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa syntyy skandaaleja sukulaisten suosimisesta”, kuvailee professori Iiro Jääskeläinen.

Mareike Bacha-Tramsin ja Iiro Jääskeläisen lisäksi tutkijakaartiin kuuluivat Enrico Glerean, Juha Lahnakoski, Elisa Ryyppö, Mikko Sams ja Dunbarin luvusta tunnettu Oxfordin yliopiston professori Robin Dunbar.

Artikkeli: www.nature.com/articles/s41598-017-14323-x

 

Lisätietoa:
Iiro Jääskeläinen
professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 560 9503

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Illustration image on a sunny day as the sun is setting, of Otakaari 2A, the lights in the building are lit and there are blurry images of people walking around. Grass and trees are green.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Uudisrakennus Marsio on näyteikkuna Aalto-yliopiston tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen

Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä.
Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.