Elokuvatutkimuksen perusteella moraalinen pohdinta näkyy aivojen aktiivisuudessa ja silmien liikkeissä
Sosiaalineurotieteen tutkijat pyrkivät selvittämään samankaltaisuuden vaikutuksia näyttämällä koehenkilöille My sister’s keeper –elokuvaa ja pyytämällä heitä ottamaan katsoessaan elinluovuttajasiskon tai sairaan siskon näkökulman. Koehenkilöiden aivojen prosessointia mitattiin toiminnallisella magneettikuvauksella, ja samanaikaisesti toteutettiin katseanalyysi eli seurattiin katsojan silmien liikettä laitteessa.
”Toisen henkilön näkökulman ottaminen on yleisesti ottaen tärkeää yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Sen avulla pystytään vähentämään ennakkoluuloja ja helpottamaan empatian kehittymistä. Halusimme saada selville, miten näkökulman ottaminen ja vaihtaminen näkyvät aivojen aktiivisuudessa ja katseanalyysissä”, sanoo tutkijatohtori Mareike Bacha-Trams.
Tutkimukseen osallistui 30 naista, joille näytettiin elokuvasta 25 minuuttiin lyhennettyä pätkää, havainnoiden elokuvaa eri näkökulmien valossa. Elokuvassa on moraalinen ristiriitatilanne, missä toinen siskoista kieltäytyy luovuttamasta elintä syöpään sairastuneelle siskolleen.
Elokuvan aluksi tutkijat kertoivat koehenkilöille, että elokuvan siskokset olivat joko biologisia sisaruksia tai nuoremman siskon tulleen adoptoiduksi perheeseen jo vauvana.
”Kun koehenkilö katsoi elokuvaa elinluovuttajasiskon näkökulmasta, hänellä aktivoituivat moraalisen ajattelun aivoalueet. Kun katsoja taas asettui sairaan siskon kenkiin, hänellä aktivoitui enemmän aivoalueita, joiden on havaittu osallistuvan empatiaan, myötäelämiseen. Aivoalueita voidaan ottaa joustavasti käyttöön tarpeen mukaan”, sanoo professori Iiro Jääskeläinen.
Katsojan oletus elinluovuttajan ja sairaan siskon biologisesta sisaruudesta vahvisti eroja aivojen aktivaatiossa ja katseanalyysissä eri näkökulmien välillä.
”Katseanalyysin perusteella taas havaittiin, että kun koehenkilö katsoo elokuvaa elinluovuttajasiskon näkökulmasta, hän katsoo kumpaakin päähenkilöä enemmän kuin sairaan siskon näkökulmasta elokuvaa seuraava”, sanoo Mareike Bacha-Trams.
Samalla kaikki koehenkilöt katsoivat enemmän sairasta siskoa kuin elinluovuttajasiskoa.
”Sairas sisko on myötätunnon kohde. Hänen eleidensä, kasvonilmeidensä ja kehonkielensä seuraaminen synnyttää empatiaa”, Mareike Bacha-Trams lisää.
Mareike Bacha-Trams on saanut hiljattain Marie Skłodowska-Curie –rahoituksen ja Koneen säätiön apurahan tutkimustaan varten. Kumpikin rahoitus on kolmevuotinen. Mareike Bacha-Trams siirtyy kesällä Helsingin yliopiston tutkijaksi ja aikoo tutkia muun muassa valeuutisia neurotieteen näkökulmasta. Mareike Bacha-Trams jatkaa myös sosiaalisen neurotieteen tutkimusta siitä, kenet koehenkilö pelastaisi kun hänelle näytetään kahta samankaltaista kasvokuvaa. Toinen kuvista muistuttaa häntä itseään.
Lisätietoa:
Artikkeli: Social perspective-taking shapes brain hemodynamic activity and eye movements during movie viewing
Lue lisää uutisia
Esittelyssä Azade Farshad: Tekoälyä lääketieteellisiin sovelluksiin
Uuden ELLIS-ryhmänjohtaja Azade Farshadin tausta on konenäön ja generatiivisten mallien tutkimuksessa.
Palkitusta elintarvikepakkauksesta biodesign-tilojen tutkimiseen
Ena Naito oli jo nuorena kiinnostunut sekä tieteistä että muotoilusta. Hän löysi täydellisen paikan yhdistää nämä kaksi maailmaa.
Arkkitehti ja muotoilija Talisa Dwiyani yhdistää työssään intohimon, materiaalit ja yhteistyön
Indonesiasta kotoisin oleva Talisa oppi opiskeluaikanaan Aalto-yliopistossa monialaisen työskentelytavan.