Ei pisaraakaan hukkaan – AaltoCell™-kuidut mukana uudessa Etsivät-hankkeessa
Elintarviketeollisuuden sivuvirtana syntyvät laimeat liuokset sisältävät arvokkaita ravintoaineita. Nykyisillä menetelmillä niiden talteenotto ei kuitenkaan ole kannattavaa, vaan ne käsitellään yhdessä jätevesien kanssa, jolloin myös niiden arvo menetetään.
Nyt Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkijat ovat saaneet Suomen kulttuurirahastolta 240 000 euron apurahan Etsivät-hankkeelle, jonka tarkoituksena on hyödyntää sivuvirtoja tehokkaammin. Hankkeessa hyödynnetään Axolot Solutions Finland Oy:n versiota elektroflotaatioksi kutsutusta menetelmästä. Se perustuu elektrolyysiin eli kemiallisten aineiden hajottamiseen sähkövirran avulla, eikä siinä muista vastaavista menetelmistä poiketen synny lainkaan happea.
Talteenottoa tehostetaan Aalto-yliopiston professori Olli Dahlin kehittämällä AaltoCell™-menetelmällä valmistetuilla mikrokokoisilla kuitulaaduilla. Ne lisäävät prosessissa syntyvän vaahdon määrää, jolloin eroteltavat arvo-aineet saadaan tehokkaammin talteen. Selluloosakuidut ovat täysin turvallisia ja elintarvikekelpoisia, eikä niiden läsnäolo häiritse arvoaineiden talteenottoa tai jakeen hyötykäyttöä uusissa käyttökohteissa.
Tutkijat uskovat, että uudelle menetelmäkokonaisuudelle on kiertotalouteen pyrkivässä yhteiskunnassa lukuisia käyttökohteita. Esimerkiksi meijeriteollisuudessa kerman ja piimän valmistukseen käytetään samaa laitteistoa, ja laitteisto pitää puhdistaa aina sopivin väliajoin, jolloin syntyy pesuvesiä. Veteen liukenee samalla pieniä pitoisuuksia kermaa ja piimää. Niitä voitaisiin käyttää uusissa käyttökohteissa, kuten rehuissa, levien kasvatusalustoissa tai kosmetiikkatuotteissa.
Entä jos maailman karja popsisi suomalaista puuta?
Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.
Lue lisää uutisia
Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa
Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen
Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön
Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.