Uutiset

Dimitrios Gkoutzounis: Ensimmäisen kuukauden jälkeen päätin, etten halua lähteä

Kulje kengissäni -haastattelussa Erasmus-opiskelija Dimitrios Gkoutzounis kertoo, mitä mieltä hän on vaihto-opiskelusta ja opiskelijaelämästä Otaniemessä. Hän yrittää pysyä Suomessa mahdollisimman pitkään.
Photo by Dimitrios Gkoutzounis.
Kuvat: Dimitrios Gkoutzounis, haastattelu: Tiina Aulanko-Jokirinne.

Minkälainen oli polkusi Aaltoon?

Kotiyliopistoni on Kreikassa. Halusin lähteä vaihtoon, ja aloin etsiä Erasmus-mahdollisuuksia. Halusin akateemisesti parhaan vaihtoehdon, mutta en ajatellut opiskelijaelämää siinä vaiheessa kovinkaan paljon. Olin melko hyvin perillä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja siitä, miten innovatiivinen se on. Se oli Aalto tai ei mitään, ja yksi syy on se, että moni kursseista opetetaan englanniksi.

Opiskelen sähkö- ja tietotekniikkaa, ja olen erikoistunut automaatioon ja robotiikkaan. Aallossa olen opiskellut robotiikkaa, digitaalista ja optimaalista ohjausta, tietoturvaa, koneoppimista, sulautettuja järjestelmiä sekä puheentunnistusta.

Aluksi tarkoitukseni oli tulla Aaltoon puoleksi vuodeksi. En edes harkinnut pidempää jaksoa. Mutta ensimmäisen kuukauden jälkeen päätin, etten halua lähteä. Tämä on minulle oikea paikka opiskella.

Photo by Dimitrios Gkoutzounis

Minkälaisena koit ensimmäisen lukukauden Aallossa?

Kun nousin ensimmäisenä päivänä Suomessa ensimmäiseen junaan, ajattelin, miten kaikki on erilaista. Kaikki on järjestelmällistä, olemassa syystä ja kaikki myös toimii. Ja kun tulin yliopistolle, huomasin heti eron eteläeurooppalaisiin yliopistoihin. Yliopistoihin laitetaan selvästi paljon resursseja, ja se osoittaa, että ihmiset välittävät rakennuksista, infrastruktuurista ja ympäristöstä.

On ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon työtä on tehty myös sen eteen, että me vaihto-opiskelijat tuntisimme olomme tervetulleiksi ja kokisimme olevamme osa yhteisöä. Orientaatioviikolla ja sen kaikissa aktiviteeteissa ja luennoilla meille kerrottiin hyödyllisiä asioita esimerkiksi yliopiston toiminnasta. Koin, etten ole täällä yksin.

Huomasin nopeasti, että luentojen päättyessä iltapäivällä halusinkin jäädä kampukselle mahdollisimman pitkäksi aikaa. Kreikassa se oli päinvastoin – en malttanut odottaa luentojen loppumista, jotta pääsisin kotiin. Otaniemessä menen yleensä Oppimiskeskukseen tai johonkin satunnaiseen paikkaan opiskelemaan. Näen myös kaikkialla muita ihmisiä opiskelemassa. Otaniemen kampus on kuin kaupunki.

Päätin, että minun on tehtävä kaikkeni, jotta voisin tehdä opinnäytetyöni Aallossa. Ajattelin, että olisi fiksua tehdä se yhteistyössä kotiyliopistoni ja Aallon välillä.

Onnistuin löytämään professori Dominik Baumannin, ja teen opinnäytetyöni hänen ryhmässään. Hänellä on uusi tutkimusryhmä Aallossa, ja hän opettaa digitaalisen ja optimaalisen ohjauksen kurssia. Olen tosi innoissani. Olemme jo keskustelleet hankkeesta hänen ja hänen väitöskirjatutkijansa eli ohjaajani kanssa. En malta odottaa, että pääsen aloittamaan. Myös ohjaajani Kreikasta on mukana, mutta varsinainen työ ja tutkimus tehdään Aallossa. Työn tavoitteena on tehdä moniagenttijärjestelmästä vakaa jonkinlaisella varmuudella. Kyseessä on monimutkainen ja haastava robotiikan koe, jossa voi olla mukana esimerkiksi kaksi robottikättä.

Mitä mieltä olet teekkarikulttuurista?

Kun näin opiskelijahaalarit ensimmäisen kerran, olin järkyttynyt. Se tapahtui eräässä Erasmus-koordinaattorin tapaamisessa viime keväänä. Mietin, että mitä ihmettä tämä on ja miksi opiskelijoilla on haalarit päällään? Koordinaattori kertoi meille sitten killoista, opiskelijakulttuurista ja kaikesta.

Kun tulin Otaniemeen, orientaatioviikko oli menossa ja kaikilla oli haalarit päällä. Sellaista ei voisi koskaan nähdä Kreikassa. Pian ajattelin, että tämä on oikeastaan aika siistiä. Eri killoilla ja ryhmillä on oma tyylinsä ja värinsä, ja haalarimerkkien avulla voi tuunata oman haalarinsa. Maagisella tavalla uudet opiskelijat myös liittyvät kulttuuriin vuosi toisensa jälkeen.

Teekkari-kulttuuriin pääsee mukaan myös kansainvälisenä opiskelijana, ja tunnelman ehtii kokemaan, vaikka olisikin Aallossa vain neljä kuukautta. Haalarit saa jopa tilata itselleen. Tilaus jäi minulta väliin, mutta minulla on jo yli 40 haalarimerkkiä. Niitä voi saada eri paikoista, ja minulle ne tulevat olemaan tosi kiva tuliainen kotiin viemisiksi. Kaikki merkit ovat eri matkoilta, tapahtumista tai yrityksistä.

Photo by Dimitrios Gkoutzounis

Voitko kertoa tarinan opiskelijaelämästäsi?

Osallistuin Erasmus Student Networkin (ESN) järjestämälle matkalle Lappiin. Matka oli mielenkiintoinen ja unohtumaton. Olimme seitsemän päivää Kilpisjärvellä ja Tromssassa. Näimme revontulet, ja kokemus oli hieno. Kävimme myös saunan jälkeen uimassa meressä. En olisi etukäteen voinut kuvitellakaan, että voisin olla 15–20 minuuttia saunassa 85–90 lämpöasteessa, hikoilla ja sitten mennä ulos 10 pakkasasteeseen, juosta paljain jaloin lumessa ja uida kylmässä meressä.

Entä mitä ajattelet pimeydestä?

Etukäteen olin hieman huolissani, koska tulen Kreikasta, jossa on hyvin aurinkoista ja lämmintä. Tiesin, että Suomessa tulee olemaan hyvin pimeää ja kylmää, ja mietin, miten selviän siitä. Mutta tajusin täällä, että sopeudun siihen nopeasti. Suomen kauneus on pimeydessä, kylmyydessä ja lumessa.

Minulla on Aallossa suurempi työmäärä ja vilkkaampi opiskelijaelämä kuin kotiyliopistossani. Minulla ei siis ole oikeastaan aikaa ajatella, onko ulkona pimeää vai ei. Ja koska valaistus on kaikkialla hyvä, minusta tuntuu aina turvalliselta.

Minkälaista on kulkea sinun kengissäsi?

Minulla on kiireinen aikataulu yliopistovelvoitteiden kanssa, ja niiden jälkeen lepään, jotta olen valmis seuraavaan päivään. Toistan saman rutiinin joka päivä, ja koeviikkojen jälkeen pidän pidemmän tauon. Lähden yleensä matkalle. Minulla on hyvin tasapainoinen elämä, ja olen motivoitunut saavuttamaan tavoitteeni.

Vietän vapaa-aikani yleensä tyttöystäväni kanssa. Katsomme esimerkiksi elokuvan yhdessä. Saatan myös käydä kävelyllä, shoppailemassa tai katsomassa eri paikkoja. Yritän ottaa kaiken irti tästä kokemuksesta.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Olen alkanut harkita väitöskirjan tekemistä sen sijaan, että työskentelisin teollisuudessa. Voisin myös tehdä työharjoittelun Aallossa.

Yritän siis löytää mahdollisimman paljon mahdollisuuksia jäädä Suomeen, vaikka pidänkin kovasti kesästä Kreikassa.

Lue lisää tarinoita

Veera Repka, photo by Veera Repka

Veera Repka: Otaniemi-kuplaan imautuu helposti mukaan

"Jos joku kävelisi kengissäni samalla tapaa opintojen alkuvaiheessa, toivoisin, että hän ei yrittäisi heti saavuttaa kaikkea. Itselleen voi antaa aikaa ja käydä omalla painollaan asioita läpi."

Uutiset
Mikko Kosonen, photo by Mikko Kosonen.

Mikko Kosonen: Eri alojen välisessä dialogissa tarvitaan empatiakykyä

"Hylkimisreaktiossa on tärkeää yrittää oikeasti kuulla, mitä toinen yrittää sanoa. Se edellyttää empatiakykyä. Jos toisella on vähän erilainen kieli, puhutaan helposti toisten ohi."

Uutiset
MJ on stage giving a talk

Myungji ”MJ” Suh: Aallon Slush-osastolla kaikessa on kyse siitä, miten voimme muuttaa maailmaa

"Olet yrittäjähenkinen, kun näet ongelman mahdollisuutena sen sijaan, että pitäisit sitä uhkana, jota vältellä. Myös ”can do” -asenne on yrittäjätaito."

Uutiset

Kulje kengissäni

Jotta voimme ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, näkökulmaa tai hänen kohtaamiaan haasteita, meidän on hyvä kulkea pieni matka hänen kengissään. Aalto-yhteisön jäsenet kertovat, minkälaista on juuri heidän kengissään.

Lue lisää
Walk in my shoes, illustration by Anna Muchenikova.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Opiskelijoita työskentelemässä yhteisen pöydän ääressä. Kuva: Aino Huovio.
Opinnot Julkaistu:

Tekniikan alojen kandidaatintyöt on mahdollista julkaista Aaltodocissa vuoden 2025 alusta alkaen

Vuoden 2025 alusta alkaen kaikkien tekniikan alan kandidaatintöiden julkaisu Aalto-yliopiston Aaltodoc-julkaisuarkistossa tulee mahdolliseksi.
Uusia tutkintotodistuskansioita 2019 alkaen
Opinnot Julkaistu:

Aalto-yliopistossa otetaan käyttöön sähköiset tutkintotodistukset lukuvuoden 2025–2026 alusta lähtien

Sähköinen tutkintotodistus on virallinen alkuperäinen asiakirja, jonka dekaani on allekirjoittanut sähköisesti.