Digitaalinen kaksonen auttaa tasapainottamaan jätevedenpuhdistuksen hiilitasetta
Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tiukentuvan lainsäädännön myötä nousemassa yhdeksi jätevesilaitosten tärkeimmistä tavoitteista. Typen poistamiseen käytettävä biologinen ilmastusprosessi kuluttaa erityisen paljon energiaa, ja vaaditaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, jotta voidaan vähentää prosessista vapautuvan voimakkaan kasvihuonekaasun, typpioksiduulin muodostumista. Jäteveden puhdistusprosessi täyttää nykyiset Euroopan komission asettamat vaatimukset, mutta energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tulee vaatimaan vesilaitoksilta uusia tekniikoita ja lähestymistapoja.
Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkijat ovat tutkineet kasvihuonekaasupäästöjen keskittymiä ja prosessinohjausta jätevedenpuhdistamoilla yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kanssa. Vuonna 2023 yhteistyön pohjalta aloitettiin uusi hanke, DIGICARBA, jossa kehitetään digitaalista työkalua auttamaan jätevedenpuhdistamoiden työntekijöitä laitoksen prosessien ohjaamisessa ja optimoinnissa.
'Kehittämämme työkaluun kuuluva jätevedenpuhdistamon prosessimalli tuottaa ennakoivia simulaatioita Helsingin jätevesilaitoksen ja uuden ohjelmistotyökalun välisen jatkuvatoimisen tietoyhteyden avulla. Työkalun avulla laitoksen henkilökunta voi vertailla erilaisten puhdistusprosessien ajotapamuutosten vaikutuksia ja siten valita sopivimman vaihtoehdon hiilijalanjäljen, energiankulutuksen ja vesistöpäästöjen laadun perusteella. Työkalua voidaan käyttää myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen', kertoo hankkeessa työskentelevä jatko-opiskelija Ksenija Golovko.
Digitaaliselle työkalulle voisi olla kysyntää ympäri maailman, sillä prosessien optimoinnista tulee lähitulevaisuudessa ajankohtaista monissa vedenpuhdistuslaitoksissa. Tästä syystä sovelluksen jatkokehitykseen sisältyy myös markkinatutkimus.
Business Finland rahoittaa DIGICARBA-hanketta osana Decarbonized Cities -ohjelmaa vuoden 2025 loppuun asti. Projektin yhteistyökumppaneita ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, FCG Finnish Consulting Group Oy, Valmet Oyj, Brighthouse Intelligence Oy ja Mittausguru Oy. Aalto-yliopistossa hankkeeseen osallistuu vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä, joka tarjoaa myös maisteriopiskelijoille mahdollisuuden edistää jätevedenpuhdistuksen hiilineutraaliustyötä diplomitöiden avulla. Ilmoitukset diplomityöpaikoista julkaistaan Aalto-yliopiston verkkosivuilla ja DIGICARBAn LinkedIn-sivulla.
Lisätietoja
Lue lisää uutisia
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.