Uutiset

Digipalveluiden hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen – tutkimushanke etsii keinoja vähentää ICT:n ympäristövaikutuksia

Aalto-yliopiston ja LUT-yliopiston uudessa tutkimushankkeessa tarkastellaan esimerkiksi datakeskusten ylijäämälämmön hyödyntämistä ja tehokkaampien verkkopalveluiden suunnittelua.
Person sitting on a pink couch in front of a big window holding a laptop
Uusi hanke etsii keinoja vihreämpään tieto- ja viestintäteknologiaan. Kuva: Kalle Kataila / Aalto-yliopisto

Autoilun ja lentomatkustamisen vähentäminen ja huonelämpötilan alentaminen ovat tuttuja keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä. Mutta moniko tulee miettineeksi, että suoratoistopalvelun käyttö tai sähköpostiliikenne kasvattavat ympäristökuormaamme?

Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) kuluttaa arviolta jopa kymmenesosan maailman sähköstä, ja sen hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen. Energiankulutuksen ennustetaan vain kasvavan erityisesti videosisältöjen kulutuksen myötä. Lisäksi ICT-sektorin ympäristökuormaa kerryttää harvinaisten maametallien käyttö laitteiden valmistuksessa sekä kasvava elektroniikkajätteen määrä.

”Esimerkiksi autoilussa energiankulutuksen huomaa, ainakin kukkarossa. ICT-alan resurssien kulutus sen sijaan on usein kuluttajalta piilossa”, sanoo professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta.

ICT voi kuitenkin myös auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, kun etäpalaverit vähentävät matkustamista ja älykkäät järjestelmät tehostavat teollisuuden prosesseja.

”Digitaaliset palvelut ja laitteet ovat nivoutuneet osaksi kaikkia arkisia toimintoja, joten niiden ympäristöystävällisyyden edistäminen on tärkeä askel kohti kestävämpää yhteiskuntaa”, Manner sanoo.

ICT avuksi kohti hiilineutraaliutta

Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto käynnistävät yhteistyöhankkeen, jossa etsitään tapoja vähentää ICT-alan negatiivisia ympäristövaikutuksia infrastruktuurin, digitaalisten palveluiden ja niiden kulutuksen alueilla.

Tutkimuskohteena ovat esimerkiksi datakeskusten ylijäämälämmön hyödyntäminen yhdyskuntien lämmityksessä, resursseja säästävien verkkopalvelujen suunnittelu sekä kuluttajien tietoisuus ICT:n ympäristövaikutuksista.

”Myös digipalveluita suunnittelevat yritykset on saatava mukaan, jotta kuluttajilla on mahdollisuus valita ympäristöystävällisempiä digitaalisia palveluita”, sanoo professori Jari Porras LUT-yliopistosta.

Huomattava osa suomalaisten digitaalisten palveluiden kulutuksen ja laitteiden valmistuksen ympäristökuormasta syntyy muualla kuin kotimaassa. Tutkijoiden mukaan Suomi voi kuitenkin toimia edelläkävijänä omalla esimerkillään ja ajaa muutosta EU:n kautta, mutta se vaatii tutkittua tietoa.

”Suomessa on jo ensimmäisiä hyviä esimerkkejä siitä, miten datakeskusten hukkalämpöä otetaan hyötykäyttöön. Asiaa on tärkeä pitää esillä ja viedä tietoa parhaista konsepteista eteenpäin, sillä ala on voimakkaassa kasvussa”, sanoo professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta.

Suomen Akatemia myönsi ICT Ilmaston Eduksi (ICA) -hankkeelle 1,44 miljoonan euron rahoituksen ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen järjestelmätasoisen tutkimuksen erityisrahoituksen haussa.

Uutinen Akatemian sivuilla: Suomen Akatemia vahvistaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen järjestelmätason tutkimusta

Lisätietoja

Professori Jukka Manner
Aalto-yliopisto
[email protected]

Professori Sanna Syri
Aalto-yliopisto
[email protected]

Professori Jari Porras
LUT-yliopisto
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.