Uutiset

Biotuotteet-pääaineen opiskelija Mariina Tikka vaihtoi lentoemännän työn kemian tekniikkaan

Tekniikan kandidaatin + diplomi-insinöörin tutkintoa suorittava Mariina Tikka aloitti opiskelun syksyllä 2020. Mariina valitsi pääaineekseen biotuotteet, mikä on yksi kolmesta kandidaattiohjelman vaihtoehdosta. Luonnontieteistä ja erityisesti biologiasta kiinnostunut Mariina kokee löytäneensä oman paikkansa kemian tekniikan alalta.
Mariina Tikka hymyilee kameralle, taustalla vihreä seinä.
Kuva: Mariina Tikka

Mariinan polku Aalto-yliopiston opiskelijaksi ei ole ollut kaikkein tyypillisin. Ennen koronapandemian alkua hän kouluttautui Finnairin lentoemännäksi, mutta päätti vaihtaa suuntaa, kun lentokentät hiljenivät keväällä 2020.

”Olin jo muutenkin pitkään tiennyt, että haluan suorittaa korkeakoulututkinnon. Maaliskuussa 2020 minutkin lomautettiin ja toukokuussa oli kemian tekniikan pääsykokeet. Siinä oli juuri sopivasti pari kuukautta aikaa keskittyä lukemiseen”, Mariina kertoo.

Mariina tutki tarkasti erilaisia luonnontieteen koulutusvaihtoehtoja. Lopullinen päätös syntyi kemian tekniikan korkeakoulun kurssitarjonnan perusteella. Mariina mainitsee, että kemian tekniikka saattaa olla harhaanjohtava termi, jos ei ole tutustunut tarkasti opintojen sisältöön. Hakija voi helposti ajatella, että opinnot keskittyvät puhtaasti kemiaan, eikä välttämättä voikaan etukäteen ymmärtää kemian tekniikan alan monipuolisuutta.

”Viimeistään silloin, kun fuksikevät alkoi, tajusin että tämä on minulle oikea paikka. Tuntui, että tämä on oikeasti se ala, mitä haluan opiskella. Opinnot osoittautuivat vielä paljon kiinnostavammiksi, kuin alun perin ajattelinkaan, varsinkin sitten kun biopuolen kurssit alkoivat.”

Tekniikan ala tuntui vielä lukiossa vieraalta

Lukioaikoina tekniikan alalle suuntautuminen ei ollut tullut Mariinalle edes mieleen. Opinto-ohjaajat tarjosivat vaihtoehdoiksi lähinnä lääketieteellistä, oikeustieteellistä, tai kauppakorkeakoulua. Mariina pohti myös lääketieteelliseen hakemista, mutta ajatus ei missään vaiheessa kuitenkaan tuntunut omalta. 

”Aalto-yliopisto tuntui kaukaiselta ja ajattelin, että sinne menevät vain jotkut megafiksut ihmiset! On oikeastaan yllättävää, miten vähän lukiossa kerrottiin tekniikan aloista, kun ottaa huomioon miten laajat mahdollisuudet niillä on Suomessa ja miten suuri osa Suomen viennistä on vaikka juuri kemian tekniikan tuotteita.”

Lukioon verrattuna opiskelu Aalto-yliopistossa on Mariinan mukaan itsenäisempää ja vapaampaa, mikä sopii hänelle hyvin.

”Esimerkiksi laskuharjoitusten ja ryhmätyöskentelyn kautta opiskelu on konkreettisempaa, kun taas lukiossa oli enemmän tunnilla istumista ja kuuntelemista. Olen tykännyt yliopisto-opinnoista todella paljon juuri siksi, että opin parhaiten itse kokeilemalla.”

Opinnot osoittautuivat vielä paljon kiinnostavammiksi, kuin alun perin ajattelinkaan, varsinkin sitten kun biopuolen kurssit alkoivat.

Mariina Tikka

Mahdollisuus muovata tutkinnosta itsensä näköinen

Opiskelijat voivat valita sivuaineita myös muista Aallon korkeakouluista. Mariina opiskelee sivuaineena bioinformaatioteknologiaa, mikä on sähkötekniikan korkeakoulun ohjelma. Aaltoon hakiessaan Mariina pohti myös bio-IT:n pääaineopintoja. Kurssivalikoimassa vaikutti kuitenkin olevan paljon koodausta, mikä ei kuulunut Mariinan suurimpiin mielenkiinnon kohteisiin.

”En ollut aiemmin koskaan edes kokeillut koodaamista ja lukiossa ajattelin, että minusta ei koskaan tulisi koodaria. Se on kuitenkin ollut todella mielenkiintoista. On ollut hauska huomata, miten ajatukset saattavat muuttua sitten, kun aloittaa opiskelun ja pääsee oikeasti tutustumaan erilaisiin aiheisiin.”

Kemian tekniikan opiskelijat pääsevät muokkaamaan opintojaan hyvin oman alan pääaineen lisäksi myös sivuaineiden valinnalla. Aallon koulujen yhteiset ohjelmat lisäävät vaihtoehtoja entisestään. 

”Tällä hetkellä suunnittelen hakevani maisterivaiheessa Life Science Technologies -ohjelmaan, jotta pääsisin kehittämään esimerkiksi sairaalalaitteistoa. Taustastani Biotuotteiden ja bio-IT:n opiskelijana olisi siinä hyötyä.”

Otaniemessä on tiivis ja aktiivinen opiskelijayhteisö

Vaikka kuluneiden kahden vuoden aikana kampuselämä on ollut merkittävästi tavallista hiljaisempaa, Mariina kokee päässeensä hyvin sisään Otaniemen opiskelijayhteisöön.

”Tykkään todella paljon siitä, että meillä on yhtenäinen kampusalue. Se tekee Otaniemestä ja Aallosta uniikin moneen muuhun yliopistoon verrattuna. Opiskelijakulttuuri ja teekkarielämä, semmoinen tietty yhdessä tekemisen henki näkyy Otaniemessä.”

Mariinan mukaan opiskelu on sujunut pandemian aiheuttamista poikkeusjärjestelyistä huolimatta hyvin. Etäluennot on toteutettu sujuvasti, mutta tapahtumia hänellä on ollut ikävä.

”Nyt kun pHuone, eli tämä meidän kiltahuoneemme on vihdoin ja viimein auki, on ollut mahtavaa päästä näkemään muita opiskelijoita. Ylipäätään Aallon yhteisöllisyys on ollut todella merkittävässä roolissa viihtymiseni kannalta.”

Kemian tekniikalla kohti kestävämpää maailmaa

Mariina on ollut aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa. Tämän vuoden ajan Mariina toimii Prosessiteekkarit ry:n opintovastaavana ja on aiemmin ollut mm. kesätöissä kehittämässä Aallon Sisu-järjestelmää ennen sen käyttöönottoa. Sisu-neuvojat osallistut erityisesti opiskelijoiden neuvontaan, viestintään ja ohjeistukseen.

”Olen tykännyt PT:n toiminnasta ja pyrkinyt olemaan aktiivinen jo fuksivuodestani saakka. Tiesin jo aika nopeasti, että haluan hallitukseen mukaan, koska haluan vaikuttaa kemian tekniikan opiskelijoiden asioihin. Suurin motivaationi opintovastaavana on se, että pääsen valvomaan opiskelijoiden etuja ja osallistumaan kemian tekniikan alan markkinointiin. Kemian tekniikalla on valtava potentiaali, jota ei vielä ihan täysin hyödynnetä.”

Kun Mariina haki Kemian tekniikan korkeakouluun, hänen ajatuksenaan oli erikoistua lääkekehitykseen. Vaikka hänen ensisijainen tavoitteensa on yhä terveydenhuollon pariin työllistyminen, myös esimerkiksi solutehtaat ja kestävien raaka-aineiden kehittäminen ovat alkaneet kiinnostaa opintojen aikana.

”Minulla ei ole mitään konkreettista suunnitelmaa, että haluaisin työllistyä juuri johonkin tiettyyn yritykseen tai tietylle alalle. Ekologisuus ja biotuotteet ovat lähellä sydäntäni. Loppujen lopuksi haluan tehdä tulevaisuudessa merkityksellistä työtä, oli se sitten terveydenhuollon tai kestävän kehityksen parissa.”

Kemian tekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri

Haluaisitko päästä konkreettisesti luomaan jotakin uutta ja hyödyllistä: biohajoavia muoveja, vettähylkiviä pintoja tai yhä parempia lääkeaineita? Kemian tekniikka on jännittävä ala, jossa kemiasta tuttuja ilmiöitä sovelletaan monialaisesti tieteessä ja teollisuudessa. Haasteet, joihin kemistien ratkaisukykyä tarvitaan, liittyvät luonnonvarojen kestävään käyttöön, kiertotalouteen ja puhtaan veden, ilman ja ravinnon riittävyyteen. Kemian tekniikan diplomi-insinöörit ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen kuluttamisen edistäjiä, joiden osaaminen on sekä Suomessa että maailmalla erittäin ajankohtaista ja arvostettua.

Tutustu kemian tekniikan korkeakoulun kandidaattiohjelmaan!
Students studying in groups in the laboratory
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kaksi tummiin pukeutunutta miestä istuu suunnittelemiensa huonekalujen keskellä
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aaltolaisten muotoilua esillä Milanon huonekalumessuilla

Italialaisen muotoilijan ja japanilaisen arkkitehdin suomalaisesta kulttuurista inspiroitunutta yhteistyötä nähdään Salone del Mobile -messuilla Milanossa huhtikuussa. INTERDEPENDENCE-näyttelyssä on esillä myös muita projekteja Aallosta.
Apurahanjakotilaisuus
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Fabian ja Jaakko Ahvenaisen rahasto palkitsi sillan- ja talonrakennusalan osaajia

Vuodelle 2024 myönnettiin yhteensä yhdeksän apurahaa.
Olli Ikkana in Otaniemi, photo by Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin

Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala on saanut kolmannen kerran Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta.
Professori Antti Oulasvirta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat selvittävät, miten tekoäly saadaan ymmärtämään ihmistä paremmin

Antti Oulasvirta on saanut 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen käyttäjämallien tutkimiseen.