Uutiset

Betonin tulevaisuus on kolmiulotteinen

Professori Jouni Punkki tutkii betonin uusia mahdollisuuksia ja tekee siitä näyttäviä veistoksia.
Jouni Punkki

Jykevä härkä seisoo niska köyryssä, kuin se olisi minä hetkenä hyvänsä valmis puskemaan terävillä sarvillaan. Sulavan muotoisen härän pinta on uskomattoman sileä. On vaikea uskoa, että Jouni Punkin härkäveistos on betonia. Perinteinen mielikuvahan materiaalista on, että se on ankean harmaata ja karheaa. Punkin härät ovat sinisiä, punaisia ja valkoisia.

Toros

Jouni Punkki on harrastanut kuvanveistoa jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta hänen päätyönsä on Aalto-yliopistossa. Punkki on työskennellyt puolentoista vuoden ajan betonitekniikan Professor of Practice -tehtävässä.

Punkki (s. 1963) valmistui tohtoriksi Norjan teknillisestä yliopistosta vuonna 1995 ja Teknillisestä korkeakoulusta 2000. Sen jälkeen hän työskenteli muun muassa Parma Oy:ssä. Vuonna 2015 hän perusti konsulttiyritys Betoniviidakko Oy:n, joka tarjoaa betonirakentamisen asiantuntijapalveluja.

Printteristä betonia

Aallossa Punkin johtama tutkimustoiminta keskittyy muun muassa betonirakentamisen resurssitehokkuuteen ja ekologisuuteen. Haasteita ovat esimerkiksi sementin valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja betonin raaka-aineiden saatavuus. Tutkimuksen toinen tärkeä osa-alue on digitalisaation hyödyntäminen betonin valmistuksessa.

”Meillä on juuri alkamassa väitöskirjaprojekti, jossa tavoitteena on löytää teknologiat tuoreen betonin ominaisuuksien automaattiseen ja jatkuvatoimiseen mittaamiseen.”

Myös Punkin yritys Betoniviidakko on tutkinut ja toteuttanut digitalisaation mahdollisuuksia. Se on muun muassa ollut mukana Helsingin Kruununvuorenrannan koonta-aseman julkisivujen 3D-pintojen suunnittelussa. Rakennus palkittiin viime vuonna Vuoden betonirakenne- ja betonijulkisivupalkinnoilla.

Betonin 3D-printtaamisesta puhutaan paljon. Tulokset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia, mutta tekniikoiden kehittyessä 3D-tulostaminen voi muuttaa rakentamista merkittävästi.

”Se on tärkeä tutkimusalue ja iso mahdollisuus betonille. Muilla rakennusmateriaaleilla printtaaminen tulee olemaan vielä haastavampaa. 3D-tulostamisen yleistyminen rakentamisessa odottaa kuitenkin vielä uusia innovaatiota ja tulee kestämään pitkään, ennen kuin taloja printataan työmaalla. Enemmän uskon yleiseen automaation kehittymiseen. Esimerkiksi elementtien valmistuksessa automaatiota voitaisiin hyödyntää selvästi nykytasoa enemmän.”

3D-tulostuksessa pyritään rakenteiden valmistukseen ilman muotteja. Toisaalta Punkki pitää myös perinteistä muottiin valamista betonin vahvuutena.

”Betonia voidaan valaa lähes mihin muotoon tahansa, ja tällä alueella on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Betonista voidaan valmistaa hyvinkin monimuotoisia rakenteita ja pintoja. Muotin rakentaminen on haasteena, erityisesti tavoiteltaessa monimutkaisempia muotoja. Mutta tässäkin 3D-tekniikat tulevat avuksi. Hyvinkin monimutkaisia muottipintoja voidaan valmistaa hyödyntäen 3D-suunnittelua ja -valmistusta.”

Sen seitsemän kertaa hiontaa

Punkki käyttää myös kuvanveistossa hyväkseen digitaalista tekniikkaa, jonka hän yhdistää käsityöhön. Hän muotoilee mallin pääosin digitaalisesti, samoin mallista tehtävän muotin. Muotti printataan 3D-tulostimella.

Kun Punkki ottaa veistoksen pois muotista, hän hioo ja kiillottaa pinnan käsin huolellisesti ja ajan kanssa. Hiontaa tehdään useassa vaiheessa, ja kiiltävä pinta saavutetaan seitsemän eri hiontajakson jälkeen.

Punkki sanoo insinööritaustansa takia lähestyvänsä myös kuvanveistoa enemmän teknologisesta kuin taiteellisesta näkökulmasta. Hän tuntee betonin mahdollisuudet ja rajoitukset.

”Betoni on monipuolinen materiaali. Sitä voi valaa eri muotoihin, siinä voi käyttää eri värejä ja pintaa voidaan käsitellä monin tavoin. Itse pyrin taiteessani yksinkertaisiin ja jatkuviin muotoihin. Jotkut töistäni ovat lähes abstrakteja, ja haluan antaa ihmisille vapauden nähdä niissä erilaisia asioita.”

Punkki pohtii itse, että hänen työnsä sijoittuvat taiteen ja designin välimaastoon. Vaikka kaikki työt ovat yksilöllisiä, hän hyödyntää samaa muotoilua ja muottiakin useaan kertaan. Siitä on esimerkkinä härkää esittävä Toro-veistos.

”Siitä on kyllä olemassa kaksi versiota, mutta olen tehnyt veistoksia useammalla värivariaatiolla. Varsinaiseen sarjatuotantoon en halua mennä.”

Jouni Punkin betoniveistosnäyttely Toros & Torsos oli esillä Galleria Saimassa Helsingissä (Neitsytpolku 9) huhtikuussa 2018.

galleriasaima.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.