Uutiset

Betoni on ihmisen muovaamaa, muottiin valettua kiveä

Aalto-yliopiston Betoni­­­–Concrete -näyttely esittelee betonia ja sen käyttöä insinöörien, arkkitehtien, muotoilijoiden sekä taiteilijoiden näkökulmista. Näyttely avautuu Dipolissa 23. tammikuuta.

Concrete

Näyttely esittelee myös betoniin liittyvää opetusta ja tutkimusta unohtamatta kestävän kehityksen näkökulmaa.

”Haluamme ravistella perinteisiä käsityksiä ja tarjota kävijälle mielikuvan, että betoni ei ole vain harmaata ja teknistä massaa”, kertoo Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeinen. ”Näyttelyssä kävijä tekee toivottavasti myös yllättäviä löytöjä”, hän jatkaa.

Concrete
Betoni mahdollistaa suuret, pitkäikäiset ja turvalliset rakenteet.

Mainettaan parempi betoni

Betoni on yleisimmin käytetty rakennusmateriaali maailmassa. Sitä käytetään arviolta yli 10 miljardia m3 vuodessa. Betonin historia ulottuu aina antiikin Roomaan, jonka betonirakenteita on säilynyt nykyaikaan saakka.

Betonin käyttö muuttuu tutkimuksen kautta. 1900-luvulla keksitty teräsbetoni – raudoituksen ja betonin yhdistelmä – teki betonista rakennusten perustusten ja runkojen tärkeimmän materiaalin. Teräsbetonia käytetään laajasti myös tienrakennuksessa, sillanrakennuksessa ja ympäristörakentamisessa.

Tällä hetkellä tutkimus keskittyy muun muassa betonin valmistuksen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Hiilidioksidia syntyy kohtuulliset 0,1-0,3 kg betonikiloa kohden, mutta koska betonia valmistetaan maailmassa paljon, ovat yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt suuria. Suomessa betonia tuotetaan vuodessa noin 2500 kiloa jokaista kansalaista kohden.

”Betonitutkimuksessa kestävä kehitys sekä automaation ja digitalisaation hyödyntäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Esittelemme näyttelyssä alan tuoreimpia tutkimustuloksia”, kertoo professori Jouni Punkki rakennustekniikan laitokselta, Insinööritieteiden korkeakoulusta.

skatepark
Maisema-arkkitehti Janne Saarion Tampereella suunnittelema skeittipuisto Iso-Vilunen.

Esteettinen, selkeä ja herkkä muotokieli

Betonitekniikan ja arkkitehtuurin yhteisen kehitystyön tuloksena betonin muotoiltavuus ja monipuolisuus on tuonut arkkitehtuuriin vaihtelevuutta, runsautta ja toisaalta yksinkertaisuutta ja selkeyttä.

Betoni on suunnittelun kannalta joustava materiaali; se soveltuu myös taustarooliin, käytettäväksi taustalla rakenteissa. Rakennusten näkyvillä pinnoilla ja julkisivuissa betoni on noussut esiin uudella tavalla, kun sen ominaisuuksia ja rakenneratkaisuja on kehitetty ja monipuolistettu.

Betonin luonnollinen väri on harmaa, mutta viime vuosina  väripigmentit ovat vallanneet alaa betoniarkkitehtuurissa.  Väri tuo uuden elementin arkkitehtuuriin ja lisää vaihtoehtojen mahdollisuuksia. 

Koska betonia voidaan valaa, se taipuu hyvin myös taideteoksiin ja veistoksiin. Taiteessa betonin herkät puolet – materiaalin plastisuus, vapaat muodot, graafisuus ja sileät, kuultavat pinnat – nousevat esille. Betonin vahvuus on sen estetiikassa.

concrete
Yksityiskohta Kuvanveistäjä Kaisaleena Halisen teoksesta Pro et contra (2018).

Muotoilun alaa näyttelyssä edustavat muun muassa tulenkestävästä betonista valmistettu kiukaan prototyyppi (Marina Baranova), Bang & Olufsenin kanssa yhteistyössä suunnitellut kaiuttimet sekä Innolux:lle suunniteltu valaisin (Samuli Naamanka).

”Muotoilijan näkökulmasta harmaa betoni toimii hämmästyttävän hienosti melkein minkä tahansa materiaalin parina, ja mattapintaisessa viimeistelyssä esineen muodot tulevat kauniisti ja hillitysti esille”, toteaa muotoilun lehtori Simo Puintila Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Näyttelyssä esillä olevat teokset ovat yliopiston opiskelijoiden, alumnien, opettajien ja professorien työnäytteitä. Black boxiin koottu taiteellinen installaatio on kuvanveistäjä Kaisaleena Halisen tuotantoa.

Näyttely yhdistää saman materiaalin ympärille eri aloja, työtapoja ja lopputuloksia.
Videot, posterit ja erilaiset betonista valmistetut teokset todistavat, että satoja vuosia vanha materiaali uudistuu ja voi hyvin.

Tervetuloa Betoni–Concrete -näyttelyyn 23.1.–7.3.2020

Avajaisia vietetään torstaina 23.1. kello 17-19.
Paikka: Aalto yliopisto, Dipoli Gallery
Otakaari 24, 02150 Espoo

Näyttelyn on suunnitellut monialainen ryhmä, johon kuuluu Aallon alumneja sekä asiantuntijoita kahdesta Aallon korkeakoulusta.

Kuraattori: Taidekoordinaattori Outi Turpeinen
Graafinen suunnittelu: Graafikko Cvijeta Miljak
Arkkitehtuuri: Professori Günther H. Filz (rakennustekniikka ja arkkitehtuuri), arkkitehti Maritta Koivisto (Betoniteollisuus ry)
Betonitekniikka: Professori Jouni Punkki
Design: Lehtori, teollinen muotoilija Simo Puintila
Kuvanveisto: Opettaja, kuvanveistäjä Kaisaleena Halinen ja lehtori, kuvanveistäjä Andy Best-Dunkley

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

maankäyttö
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskunnan ruokkiminen planeettaa tuhoamatta vaatii U-käännöksen

Lähes puolet nykyisestä ruoantuotannosta on haitallista planeetallemme, koska se aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemin rappeutumista ja vesistressiä.
Large arena filled with a crowd watching a game of DOTA2 projected on big screens
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektronisen urheilun maailmanlaajuinen yleisö satoja miljoonia

Sosiaalinen kanssakäyminen on tärkein syy osallistua elektronisen urheilun tapahtumiin. E-urheilun suoria verkkolähetyksiä seuraavat fanit taas arvostavat muun muassa draamaa, uutuudenviehätystä, pelaajien taitoa ja estetiikkaa.
Julia Lohmann's Department of Seaweed at WEF. Photo: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Julia Lohmann: "Tiedämme liikaa ja teemme liian vähän"

Lohmannin näyttävä merileväpaviljonki on esillä Maailman talousfoorumissa Davosissa ja se kannustaa tekemään vaikeita päätöksiä ja käynnistämään ’tekemishautomoita’.
Students in the Aalto University Learning Centre / photo by Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkain 2020-2022 -hanke avaa kotimaisia lehtiaineistoja tutkimuskäyttöön

Kansalliskirjaston digitoimat kotimaiset sanoma- ja aikakauslehtiaineistot vuosilta 1930-2018 ovat nyt tutkijoiden käytettävissä.