Betoni on ihmisen muovaamaa, muottiin valettua kiveä
Näyttely esittelee myös betoniin liittyvää opetusta ja tutkimusta unohtamatta kestävän kehityksen näkökulmaa.
”Haluamme ravistella perinteisiä käsityksiä ja tarjota kävijälle mielikuvan, että betoni ei ole vain harmaata ja teknistä massaa”, kertoo Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeinen. ”Näyttelyssä kävijä tekee toivottavasti myös yllättäviä löytöjä”, hän jatkaa.
Mainettaan parempi betoni
Betoni on yleisimmin käytetty rakennusmateriaali maailmassa. Sitä käytetään arviolta yli 10 miljardia m3 vuodessa. Betonin historia ulottuu aina antiikin Roomaan, jonka betonirakenteita on säilynyt nykyaikaan saakka.
Betonin käyttö muuttuu tutkimuksen kautta. 1900-luvulla keksitty teräsbetoni – raudoituksen ja betonin yhdistelmä – teki betonista rakennusten perustusten ja runkojen tärkeimmän materiaalin. Teräsbetonia käytetään laajasti myös tienrakennuksessa, sillanrakennuksessa ja ympäristörakentamisessa.
Tällä hetkellä tutkimus keskittyy muun muassa betonin valmistuksen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Hiilidioksidia syntyy kohtuulliset 0,1-0,3 kg betonikiloa kohden, mutta koska betonia valmistetaan maailmassa paljon, ovat yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt suuria. Suomessa betonia tuotetaan vuodessa noin 2500 kiloa jokaista kansalaista kohden.
”Betonitutkimuksessa kestävä kehitys sekä automaation ja digitalisaation hyödyntäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Esittelemme näyttelyssä alan tuoreimpia tutkimustuloksia”, kertoo professori Jouni Punkki rakennustekniikan laitokselta, Insinööritieteiden korkeakoulusta.
Esteettinen, selkeä ja herkkä muotokieli
Betonitekniikan ja arkkitehtuurin yhteisen kehitystyön tuloksena betonin muotoiltavuus ja monipuolisuus on tuonut arkkitehtuuriin vaihtelevuutta, runsautta ja toisaalta yksinkertaisuutta ja selkeyttä.
Betoni on suunnittelun kannalta joustava materiaali; se soveltuu myös taustarooliin, käytettäväksi taustalla rakenteissa. Rakennusten näkyvillä pinnoilla ja julkisivuissa betoni on noussut esiin uudella tavalla, kun sen ominaisuuksia ja rakenneratkaisuja on kehitetty ja monipuolistettu.
Betonin luonnollinen väri on harmaa, mutta viime vuosina väripigmentit ovat vallanneet alaa betoniarkkitehtuurissa. Väri tuo uuden elementin arkkitehtuuriin ja lisää vaihtoehtojen mahdollisuuksia.
Koska betonia voidaan valaa, se taipuu hyvin myös taideteoksiin ja veistoksiin. Taiteessa betonin herkät puolet – materiaalin plastisuus, vapaat muodot, graafisuus ja sileät, kuultavat pinnat – nousevat esille. Betonin vahvuus on sen estetiikassa.
Muotoilun alaa näyttelyssä edustavat muun muassa tulenkestävästä betonista valmistettu kiukaan prototyyppi (Marina Baranova), Bang & Olufsenin kanssa yhteistyössä suunnitellut kaiuttimet sekä Innolux:lle suunniteltu valaisin (Samuli Naamanka).
”Muotoilijan näkökulmasta harmaa betoni toimii hämmästyttävän hienosti melkein minkä tahansa materiaalin parina, ja mattapintaisessa viimeistelyssä esineen muodot tulevat kauniisti ja hillitysti esille”, toteaa muotoilun lehtori Simo Puintila Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.
Näyttelyssä esillä olevat teokset ovat yliopiston opiskelijoiden, alumnien, opettajien ja professorien työnäytteitä. Black boxiin koottu taiteellinen installaatio on kuvanveistäjä Kaisaleena Halisen tuotantoa.
Näyttely yhdistää saman materiaalin ympärille eri aloja, työtapoja ja lopputuloksia.
Videot, posterit ja erilaiset betonista valmistetut teokset todistavat, että satoja vuosia vanha materiaali uudistuu ja voi hyvin.
Tervetuloa Betoni–Concrete -näyttelyyn 23.1.–7.3.2020
Avajaisia vietetään torstaina 23.1. kello 17-19.
Paikka: Aalto yliopisto, Dipoli Gallery
Otakaari 24, 02150 Espoo
Näyttelyn on suunnitellut monialainen ryhmä, johon kuuluu Aallon alumneja sekä asiantuntijoita kahdesta Aallon korkeakoulusta.
Kuraattori: Taidekoordinaattori Outi Turpeinen
Graafinen suunnittelu: Graafikko Cvijeta Miljak
Arkkitehtuuri: Professori Günther H. Filz (rakennustekniikka ja arkkitehtuuri), arkkitehti Maritta Koivisto (Betoniteollisuus ry)
Betonitekniikka: Professori Jouni Punkki
Design: Lehtori, teollinen muotoilija Simo Puintila
Kuvanveisto: Opettaja, kuvanveistäjä Kaisaleena Halinen ja lehtori, kuvanveistäjä Andy Best-Dunkley
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Camilla Hollanti Suomalaisen Tiedeakatemian uudeksi jäseneksi
Camilla Hollanti johtaa merkittävää algebran ja lukuteorian sovellusten tutkimusryhmää. Hänen tutkimustensa punaisena lankana on soveltaa viestintäsovelluksissa vastaan tulleiden ongelmien käsittelyssä algebran ja lukuteorian tarjoamia menetelmiä. Tutkimusten sovelluskohteena on esimerkiksi turvallinen langaton viestintä ja hajautettu laskenta.
Aalto ARTSin alumni Vidha Samyan teos esillä Venetsian biennaalissa 2024
Suomen paviljongissa Venetsian 60. kansainvälisessä taidebiennaalissa nähdään näyttely The pleasures we choose. Näyttely on esillä 24.11.2024 asti.
IoT Paja Säätiö lahjoittaa miljoona euroa Insinööritieteiden korkeakoululle
Lahjoitus on kohdennettu teollisen internetin ja digitaalisten kaksosten tutkimukseen ja opetukseen.