Designs for a Cooler Planet
Kurkista huomiseen Aalto-yliopiston suurimmassa näyttelyssä! Avoinna 1.9.–30.10.2026.
Avaruusteknologiaa, kimaltavaa puuta ja muotoaan vaihtavia tekstiilejä - tutustu maailmaa muuttavaan tutkimukseen upouudessa Marsio-rakennuksessa
Mahdottoman tekijät -näyttelyt ja Designs for a Cooler Planet -festivaali käynnistävät Aalto-yliopiston uuden kohtaamispaikan syyskauden 6.9.2024.
Designs for a Cooler Planet kokoaa vuosittain Aalto-yliopiston tutkimukseen perustuvia rohkeita, kokeellisia ja luovia konsepteja, jotka havainnollistavat radikaaleja, kokonaisvaltaiseen muutokseen tähtääviä lähestymistapoja.
Mahdottomia ongelmia voi lähestyä uusista näkökulmista monialaisesti luovuuden ja yrittäjyyden keinoin. Näet eri vaiheissa olevia tutkimuspohjaisia hankkeita: villejä ideoita, prototyyppejä, pilotteja sekä kaupallisia ratkaisuja.
Tule tutustumaan tutkimushankkeisiin, joissa haetaan vastauksia esimerkiksi näihin kysymyksiin:
- Voiko tekstiili muuttaa muotoaan tai puhdistaa itse itseään?
- Millaista terveysteknologiaa ja palveluita syntyy muotoiluprosessilla?
- Miten korvaamme synteettisiä pigmenttejä myrkyttömillä väreillä?
- Pystymmekö tekemään puusta valokuitua, joka on biohajoavaa?
- Miten voimme valmistaa hankalasti hyödynnettävistä juurista, korsista tai oksista materiaaleja?
- Voimmeko tuoda hyvinvointia lisäävää luontokokemusta sisätiloihin, joissa vietämme lähes kaiken aikamme?
- Miten huomioimme muut elävät olennot ja pidämme huolta luonnon monimuotoisuudesta?
- Miten aurinkoa tutkitaan?
Jo kuudetta kertaa järjestettävä Designs for a Cooler Planet näyttää, miten kestävä tulevaisuus on mahdollinen, kun tutkimus, taide ja muotoilu yhdistävät voimansa.
Näe huomiseen – tervetuloa Marsioon!
Designs for a Cooler Planet -festivaali on yksi Helsinki Design Weekin kolmesta päätapahtumasta. Festivaalin näyttelyt ovat esillä kampuksella ja uudessa Marsio-rakennuksessa 6.9.-3.10.2024. Näyttelyiden lisäksi löydät kaikille avoimia tapahtumia ja opastettuja kierroksia elokuun alussa Cooler Planetin pääsivulta.
Syyskuussa Otaniemen kampuksen ytimessä avautuvan Marsion nimi on kunnianosoitus luovalle edelläkävijälle, arkkitehti, muotoilija, yrittäjä ja Aallon alumni Aino Marsio-Aallolle. Aino ja Alvar Aallon arkkitehtitoimisto voitti Otaniemen asemakaavan suunnittelukilpailun vuonna 1949.
Uudisrakennus tarjoaa huippuluokan tilat paitsi opetukselle ja tutkimukselle, myös tapahtumille.
Syyskuussa Marsiossa voit tutustua saman Mahdottoman tekijät -teeman alla seitsemään maailmaa muuttavaan esimerkkiin Aalto-yliopiston ensimmäisen 15 vuoden ajalta. Miten rakennetaan kvanttivallankumousta, ruokitaan kasvava väestö planeetan rajoissa ja avataan yliopisto kaikille Suomen lapsille – eli tehdään mahdottomasta mahdollista? Kun olet tutustunut kvanttipuutarhaan ja ihastellut Suomen ensimmäistä satelliittia, voit istahtaa viihtyisään kahvilaan tai tehdä ostoksia Aalto Shopissa.
Näe nämä syyskuussa
Tässä on muutama esimerkki, mitä syyskuussa on tulossa esille.
Noora Yau, Anna Semi ja Konrad Klockars taikovat puusta säihkettä, joka ei vahingoita ihmistä eikä ympäristöä.
Savesta rakennettu, kasvien kansoittama Alusta on pölyttäjien pyhättö ja kaikkien elollisten kohtaamispaikka. Alustassa kasvaa yli 1 000 kasvia.
Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa työskentelevä Luana Dessbesell kertoo, miten kasvuyrittäjiä vaanivat haasteet voitetaan ja mikä tekee bioinnovaatiosta aidosti kestävän.
Lue lisää
Radikaali luovuus
Maailman muuttamiseen ei ole valmista kaavaa. On uskallettava rohkeasti luoda uutta pelkäämättä epäonnistumista.
Marsio
Aalto-yliopiston kaikille avoin kohtaamis- ja tapahtumapaikka aivan kampuksen ytimessä.
Lue lisää uutisia
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.