Artpreneurship-seminaari: Luovuus on yritysten strateginen voimavara
Aalto-yliopiston Artpreneurship-tutkimusryhmällä on suuri tavoite: tuoda luovat ihmiset ja luova ajattelu liiketoiminnan ytimeen. Ryhmän järjestämä Reimagining the Role of Artistic Creativity in Business -seminaari 11. syyskuuta Aalto-yliopiston kampuksella pureutui taiteellisen luovuuden merkitykseen ja potentiaaliin yritysten uudistamisessa. Tapahtuma kokosi yhteen liike-elämän edustajia ja kansainvälisiä asiantuntijoita.
Kysymys luovuuden ja taiteen merkityksestä on tekoälyn aikakaudella entistä ajankohtaisempi. Tekoäly hoitaa prosessit, data-analyysin ja rutiinit tehokkaammin kuin yksikään ihminen. Mutta mitä tapahtuu, kun kone optimoi kaiken mitattavan?
Seminaari tarjosi kysymykseen vastauksen: kilpailuetu löytyy taiteesta, mielikuvituksesta ja kyvystä luoda merkityksiä.
”Taiteellinen luovuus on tekoälyn aikakauden supervoima. Maailmassa, jossa samankaltaisuus on oletusarvo ja polarisoituminen on kasvussa, tämä ei ole ylellisyyttä. Se on strateginen välttämättömyys”, sanoi Aalto-yliopiston taiteen ja median laitoksen työelämäprofessori Ia Adlercreutz.
Adlercreutzin mukaan yritykset tuntuvat olevan entistä avoimempia keinovalikon laajentamiselle, sillä vanhat temput eivät tunnu enää tuovan kipeästi tarvittavaa kasvua.
Pitkäjänteinen sitoutuminen luo arvoa
Seminaarin pääpuhujina oli kaksi arvostettua taiteen ja liiketoiminnan risteyksessä toimivaa asiantuntijaa. BMW Groupin kulttuurisen sitoutumisen johtaja Thomas Girst ja Silkroad-kollektiivin toimitusjohtaja Ben Hartley painottivat, ettei taide ole yrityksille brändikoriste vaan strateginen voimavara.
”Taide ja luovuus antaa yrityksille jotain, mitä strategia yksin ei voi tarjota: tavan kyseenalaistaa ei vain keinot, vaan päämäärät. Se tuo mukanaan näkökulmia, jotka mullistavat, inspiroivat ja kestävät. Siinä piilee sen todellinen arvo”, Girst sanoi.
BMW Group on panostanut taiteeseen ja kulttuuriin jo 50 vuotta. Tärkeintä Girstin mukaan on, että tämä ajattelu on syvällä yrityksen strategiassa.
“Todellinen kumppanuus yritysten ja taiteilijoiden välillä vaatii vapautta, vuoropuhelua ja pitkäaikaista sitoutumista. Se tuo liiketoimintaan merkitystä, joustavuutta – ja kauneutta”, Girst totesi.
Ben Hartley puolestaan korosti näkökulmanvaihdon arvoa:
”Jos nykyinen liiketoiminta rakentuu optimoinnin varaan, todellinen strateginen kilpailuetu löytyy näkökulmasta – kyvystä nähdä asiat toisin”, hän totesi.
Hartleyn mukaan taiteilijat menestyvät epäselvissä tilanteissa, hyväksyvät ristiriitoja ja auttavat organisaatioita kysymään oikeita kysymyksiä. Näin he avaavat tilaa uusille toimintamalleille ja kestävämmälle kasvulle.
Hartley kehotti meitä näkemään taiteilijat nimenomaan strategisina kumppaneina, jotka avaavat uusia polkuja liiketoiminnan kasvulle ja kestävyydelle.
Uusia menetelmiä johtamiseen
Aalto-yliopiston taiteen ja median laitoksen professori Anniina Suominen valotti, että taidelähtöiset menetelmät voivat auttaa johtajia kasvattamaan itsetuntemustaan, vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja uudistamaan organisaatiokulttuuria.
”Taiteellinen luovuus voi auttaa yrityksiä käsittelemään suuria teemoja aina ilmastonmuutoksesta yhteisöllisyyteen inhimillisellä ja epäpoliittisella tavalla, joka rakentaa luottamusta”, Suominen sanoi.
Ia Adlercreutz arvioi, että taidelähtöiset metodit nousevat nopeasti muiden vakiintuneiden johtamismallien rinnalle: ”Ne voivat täydentää palvelumuotoiluajattelua, systeemistä johtamista ja lean-metodeja.”
Artpreneurship-tutkimusryhmä on kokeillut taiteilijoiden tuomista osaksi tutkimusprosesseja ja yritysten kehitystyötä. Keskeinen ajatus on, että arvo ei synny vain valmiista teoksesta tai ideasta, vaan itse prosessista – siitä, miten taiteilijat auttavat hahmottamaan vaikeasti sanoitettavia kysymyksiä ja löytämään niihin uusia näkökulmia.
Mielikuvitus, merkitys ja luovuus eivät ole enää liiketoiminnassa lisäominaisuuksia, vaan ne ovat välttämättömiä motivaation, innovaatioiden ja tulosten kannalta.
Puheissa korostui kysymys, osaammeko rohkeasti ajatella tulevaisuutta, ja millaista tulevaisuutta olemme tekemässä. Kuten Ben Hartley totesi, taiteilijoilla on kyky paitsi kuvitella, myös luoda tulevaisuus.
Artpreneurship-tutkimusryhmä
Artpreneurship -tutkimusryhmä tutkii taiteellisen luovuuden mahdollisuuksia yrityksissä uudistumisen ja joustavuuden keinona. Tavoitteena on laajentaa yritysten ja luovan alan yhteistyötä ja muuttaa se todellisiksi työkaluiksi, menetelmiksi ja ekosysteemeiksi.
Lisätietoja:
Ia Adlercreutz, Aalto-yliopiston taiteen ja median laitoksen työelämäprofessori, ia.adlercreutz(a)aalto.fi
Anniina Suominen, Aalto-yliopiston taiteen ja median laitoksen professori, anniina.suominen(a)aalto.fi
Artpreneurship: uusia avauksia sektorit ylittävään yhteistyöhön
Aallon tutkijat tekevät yhteistyötä yritysten ja luovien alojen ammattilaisten kanssa Business Finland rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja kasvun haasteisiin.
Lue lisää uutisia
Palkitusta elintarvikepakkauksesta biodesign-tilojen tutkimiseen
Ena Naito oli jo nuorena kiinnostunut sekä tieteistä että muotoilusta. Hän löysi täydellisen paikan yhdistää nämä kaksi maailmaa.
Arkkitehti ja muotoilija Talisa Dwiyani yhdistää työssään intohimon, materiaalit ja yhteistyön
Indonesiasta kotoisin oleva Talisa oppi opiskeluaikanaan Aalto-yliopistossa monialaisen työskentelytavan.
Giiguulen Enkhsaikhan: Ympäristöystävällisempiä tekstiilejä hemiselluloosan avulla
Aalto-yliopiston väitöskirjatutkijan esitys hemiselluloosasta sai kolmannen palkinnon Marcus Wallenbergin säätiön nuorten tutkijoiden tapahtumassa marraskuussa.