PulseOn Oy syntyi Nokian Bridge-ohjelman ansiosta

Nokialla parisen vuotta pulssin mittaukseen liittyvää innovaatiota tuotekehitelleet Jaakko Hattula ja Jari Nousiainen osallistuivat ohjelmaan ja perustivat vuonna 2012 PulseOn Oy:n. Yrityksen perustamisvaiheessa Hattulalla oli takanaan työuraa Nokiassa tuotekehitys- ja markkinointitehtävissä yli 14 vuotta ja Jari Nousiaisella liki 25 vuotta tuotekehitys- ja johtotehtävissä. 

He ovat jatkaneet rytmihäiriöt tunnistavan lääkinnällisen laitteen, rannekkeen ja siihen liittyvän softan, tuotekehitystä ja kaupallistaneet tuotetta markkinoille. 

”Ajateltiin, että olisi ollut hölmöä heittää tehty, mielenkiintoinen työ hukkaan. Bridge-ohjelma mahdollisti, että pystyimme jatkamaan kehittelyä. Saimme Nokialta mukaamme lisenssejä.”

Vuosien varrella liikeidea on muuttunut. Alkuun ajatuksena oli kehittää tuote kuluttajille. 

”Näimme kuitenkin, miten globaalit yritykset alkoivat kehittää omia innovaatioitaan, joten keskityimme terveydenhuoltoon eli medical-puolelle. Lääkinnällinen fokus syntyi vuonna 2019”, teknologiajohtajana toimiva Jaakko Hattula kertoo. 

Tiede ja tutkimus edellä

Yritys on alusta saakka patentoinut omia ratkaisujaan ja varmistanut siten, että tuotteen kanssa voidaan edetä kansainvälisille markkinoille. Samaan aikaan yritys on myynyt muille lisenssejä ja patentteja, joita se ei enää tarvitse keskityttyään medical-puolelle. Vuonna 2021 markkinoille tullut ranneke tunnistaa käyttäjänsä rytmihäiriöt ja välittää tiedot suoraan lääkärille.

”Olemme aina edenneet tiede ja tutkimus edellä. Tuotekehitys on kallista puuhaa, joten olemme pitäneet yrityksen kassavirran kunnossa myymällä muille laitteita ja tuotekehityskykyämme. Myös sijoittajien tuki on ollut tärkeää. Kun löysimme oman markkinarakomme terveydenhuollosta, pääsimme markkinoille jotka edellyttävät laitteilta äärimmäistä tarkkuutta, mutta samalla kustannusrakenne on parempi kuin mitä kuluttajamarkkinoilla olisi ollut.”

Yrityksen tuotekehitystiimiin kuuluu asiantuntijalääkäreitä, kuten sydänlääkäreitä ja -hoitajia. Tuotekehitykseen on saatu rahoitusta muun muassa Business Finlandilta. 

”On tärkeää, että löysimme sijoittajia, jotka ovat halunneet viedä tuotetta medical-puolelle. He ymmärtävät, että työ on pitkäjänteistä ja kallista. 100 000 euron sijaan puhutaan kymmenestä miljoonasta. Eivätkä tällä toimialalla päde samat lait kuin esimerkiksi pelialalla, että fail fast eli epäonnistu nopeasti.”

Vauhtia startup-ekosysteemistä

Yhteistyö Aalto Startup Centerin kanssa toi yritykselle toimitilat Startup Saunasta Otaniemestä. Yhteistyö yrityskiihdyttämön kanssa antoi uudenlaista näkökulmaa yrittäjyyteen ja liiketoiminnan kehittämiseen, kun pörssiyhtiövuosien tilat vaihtuivat osaksi startup-yritysten ekosysteemiä ja sen kuhinaa. 

”Olimme aika erilainen porukka, sillä Startup Saunassa tyypilliset yrittäjät olivat paljon meitä nuorempia. Yrittäminen kysyy kärsivällisyyttä. Osasimme hyödyntää tarjolla ollutta tukea. Ymmärsimme alusta asti jalkautumisen merkityksen, että on tärkeää tavata asiakkaita ja saada heiltä palautetta. Eri maissa on erilaisia käytänteitä ja eri suhdanteissa on pystyttävä toimimaan. Opimme myös toimimaan ketterästi eri markkina-alueilla.”

Nokia-taustaiselle ydintiimille oli alusta asti selvää, miten tärkeä osa teollinen muotoilu on uuden tuotteen kehittämistä. 

”Osa teollisesta muotoilusta näkyy ulospäin, mutta meillä se ulottuu koko palveluketjuun laitteen muotoilusta pilvipalveluihin asti. Hyödynnämme oman tiimimme asiantuntijoiden lisäksi yhteistyökumppaneita. Tiivistä yhteistyötä teemme viiden yrityksen kanssa, jotka toimittavat meille komponentteja, ohjelmistoja ja muuta. Lisäksi meillä on muita alihankkijoita. Laitteen kokoonpano tehdään kotimaassa.”

Kasvuvuodet edessä 

PulseOn Oy elää nyt yrityksen tähänastisen historian mielenkiintoisimpia vaiheita. Tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä maailmalla Otaniemestä käsin. 

”Fokuksemme on Euroopassa, mutta markkinoimme myös Aasiaan, Australiaan ja Lähi-itään. Kukin alue säätelee käyttöön otettavia lääkinnällisiä laitteita eri tavalla, joten esimerkiksi Yhdysvallat on haastava markkina meille.”

Pörssiyrityksen johtotehtäviin verrattuna oman yrityksen kehittäminen on opettanut, että kansainvälistyminen on pakollista alusta saakka, resurssit on käytettävä tarkasti ja asiakastapaamiset ovat tärkeitä. 

”Pienen yrityksen on onnistuttava kerralla; ei voi vaihtaa liikeidean suuntaa jatkuvasti. Suomessa riskirahan vähäisyys on haaste. Toki rahoitusta järjestyy hyville ideoille. Meillä on maana ongelmana se, että perusvarallisuutta puuttuu. Startup-yrityksiin sijoittaminen on riskimpää, mutta jos se jää tekemättä, uusia innovaatioitakaan ei synny. Startup-yrityksiä tukeva infra on tärkeää, koska yrittäjille itselleen ei ole vielä kertynyt varallisuutta.”

Tuotekehitysvaltaisen yrityksen liikevaihto on aaltoillut tasaisen kasvun sijaan. Viime vuonna liikevaihto oli noin 200 000 euroa. Tiimissä on reilut 13 osaajaa. 

”Tänä vuonna liikevaihtomme kasvaa huomattavasti. Lähivuodet kasvamme kotimaan markkinoiden ansiosta ja varmistelemme kasvua maailmalla.” 

Tämä artikkeli on osa Aalto Startup Centerin alumniyrityksistä koostettua artikkelisarjaa erilaisista kasvutarinoista vuosien varrelta. Lisätietoja Aalto Startup Centeristä: www.startupcenter.aalto.fi