Uutiset

AncestryAI-algoritmi piirtää sukupuusi yli 300 vuoden päähän

Sukupuualgoritmi etsii automaattisesti lasten todennäköisimmät vanhemmat ja piirtää näin muodostuneita sukupuita.
AncestryAI piirtää sukupuita.

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavan Eric Malmin kehittämä AncestryAI-niminen sukupuualgoritmi etsii linkkejä 5 miljoonan kastetapahtuman välillä 1600-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin ja osin 1900-luvun alkuun. Omien sukujuurten tutkimiseksi täytyy olla tietoinen omasta esi-isästään, koska viimeisten sadan vuoden ajalta kastetapahtumat eivät ole julkista tietoa.

”Aineisto on peräisin Historiakirjoista eli HisKi-projektista, jota organisoi Suomen Sukututkimusseura ja jossa vapaaehtoiset sukututkijat tallettavat kirkonkirja-aineistoja tietokantaan. Kastetapahtumien lisäksi aineisto sisältää naimisiin menneitä, haudattuja ja muuttaneita, joita algoritmi ei kuitenkaan toistaiseksi vielä hyödynnä. Aineistossa on aukkoja johtuen esimerkiksi kirkkojen palamisesta, mutta siitä huolimatta se on kansainvälisestikin harvinaisen kattava sisältäen tietoja usean vuosisadan ajalta”, kertoo Malmi.

Sukupuualgoritmi etsii automaattisesti lasten todennäköisimmät vanhemmat ja piirtää näin muodostuneita sukupuita. Algoritmi antaa useita vaihtoehtoja perustuen vanhempien syntymäaikaan, nimien samankaltaisuuteen ja syntymäpaikkaan. Koko aineiston linkittämiseen algoritmilta kuluu noin puoli tuntia.

”Polkuhaun avulla taas voi selvittää, ovatko kaksi henkilöä jotain kautta sukua toisilleen. Monia saattaa esimerkiksi kiinnostaa, ovatko he jotain sukua Aleksis Kivelle tai muille tunnetuille historian henkilöille. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että jos polku on pitkä ja kaikki linkit ovat epävarmoja, on hyvin epätodennäköistä että polku on kokonaisuudessaan oikein”, tähdentää Malmi.

AncestryAI:n käyttäjät voivat jättää kommentteja algoritmin päättelemien sukulaisuussuhteiden paikkansapitävyydestä. Kommenttien avulla avulla algoritmia voidaan kouluttaa päättelemään sukulaisuussuhteet entistä tarkemmin, ja kommentit näkyvät myös muille käyttäjille.

”Koko Suomen kattava sukupuu olisi kiinnostava, koska sen avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi sotien, epidemioiden ja luokkayhteiskunnan vaikutuksia ja muutosta. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska esimerkiksi rippikirjat eivät ole algoritmin käytössä. Algoritmi ei korvaakaan sukututkijan tekemää työtä, vaan toimii siinä avustavassa roolissa, nopeuttaen ja osin myös tarkkuutta parantaen”, lisää Malmi lopuksi.

Malmi esittelee AncestryAI:ta Suku 2017 -tapahtumassa Otaniemessä 19.3.2017. Huhtikuun alussa Malmi esittelee algoritmin teknisiä ominaisuuksia ja linkityksiä World Wide Web -konferenssissa Australiassa.  AncestryAI on käytettävissä osoitteessa http://ancestryai.cs.hut.fi/ ja vaatii toimiakseen joko Chrome- tai Firefox-selaimen. AncestryAI on osa Malmin väitöskirjatutkimusta.

Lisätietoa:

Eric Malmi
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos
[email protected]

www.genealogia.fi

hiski.genealogia.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin isäntinä toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessori Robin Gustafsson ja yliopistolehtori Timo Seppälä. Podia juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa

Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
mies katse niitylle päin, selkä kameraan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.