Uutiset

Älytarrojen tiedonsiirtonopeus voidaan yli kymmenkertaistaa

Hyvin pienellä virrankulutuksella saavutettava nopea tiedonsiirto mahdollistaa suuremman tallennuskapasiteetin, tuore väitös osoittaa.

Aalto-yliopistossa väittelevä DI Joni Jantunen kehitti väitöstyössään ultralaajakaistaista impulssiradiojärjestelmää, jota voidaan hyödyntää langattomissa älytarroissa.

Ultralaajakaistaisessa tiedonsiirrossa käytetyn signaalin kaistanleveys on hyvin suuri (yli 500 MHz), mutta lähetysteho alhainen. Impulssiradion signaali koostuu lyhyistä pulsseista. Jantusen kehittämä uusi impulssiradiojärjestelmä mahdollistaa yli kymmenkertaisen tiedonsiirtonopeuden aiempiin toteutuksiin verrattuna sekä tallennuskapasiteetin mielekkään käytön siten, että käyttäjä saa vaikkapa älytarraan tallennetun videon siirrettyä puhelimeensa hyvin lyhyessä ajassa.

– Älytarroja varten kehitetyn tekniikan ansiosta älytarrojen lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvittavat toiminnot voidaan sisällyttää myös matkapuhelimeen ilman että puhelimen virrankulutus tai koko kasvavat kohtuuttomasti, Jantunen kertoo.

Esittelyvideoita ja kokoamisohjeita

Erilaisia etätunnisteita on tällä hetkellä käytössä esimerkiksi matkakorteissa, mutta niiden tiedonsiirtonopeus on alhainen ja pienen tallennuskapasiteetin takia niihin ei voida tallentaa esimerkiksi kuvia, musiikkia tai videoita. Nopeaa tiedonsiirtoa hyödyntävien älytarrojen avulla puolestaan käytännössä mihin tahansa esineeseen tai paikkaan voidaan lisätä digitaalista tietoa ilman, että tarvitaan muuta infrastruktuuria tai laajakaistaista verkkoyhteyttä tiedonsiirtoon.

Älytarroja voidaan hyödyntää muun muassa myyntipakkauksissa, esitteissä tai osana tuotteita, jotka eivät muutoin sisällä paristoja tai virtalähdettä. Niihin voidaan liittää esimerkiksi esittelyvideo tai virtuaaliset kokoamisohjeet, jotka ovat luettavissa vaikka matkapuhelimella. Sähköiseen paperiin tai muuhun muunneltavaan materiaaliin liitettynä älytarra tarjoaa nopean tiedonsiirtoväylän. Tulevaisuudessa pakkauksen tai tuotteen ulkonäkökin voitaisiin siis muuttaa digitaalisesti, mikä mahdollistaa täysin uusia sovelluksia.

Älytarrojen toiminnot voidaan myös yhdistää antureihin. Näin sensoritieto voidaan tallentaa ympäristöstä kerätyn energian avulla, jolloin tiedonsiirto jatkokäsittelyä varten ei vaadi paristoa, mikä yksinkertaistaa sensorilaitteita.

Väitöskirja verkossa https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16525

Väitöstilaisuus

Väitöskirja  ”An Impulse UWB Radio System for Remotely-Powered Wireless Memory Tag Applications” tarkastetaan Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 12.6.2015 klo 12, salissa S4, Otakaari 5, Espoo. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Pursula VTT:ltä.

Lisätietoja:
Joni Jantunen
Puh. 050 483 6336
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Mies katsoo kuvaruutua, josta hän katsoo takaisin virtuaalinen Kekkonen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa

Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Aalto University School of Business, a student ascending, public art of Risto Suomi on the wall, photo Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän

Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.
image of Aaltodoc main page
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aaltodoc päivitetään, ulkoasu muuttuu

Aaltodoc on päivitetty uuteen versioon
Leikkuupuimuri vehnäpellossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tuore tutkimus paljastaa, missä maailman ruoantuotanto on haavoittuvinta

Analyysi osoittaa, missä ja miten teollinen maatalous on kaikkein herkimmillään häiriöille.