Uutiset

Älytarrojen tiedonsiirtonopeus voidaan yli kymmenkertaistaa

Hyvin pienellä virrankulutuksella saavutettava nopea tiedonsiirto mahdollistaa suuremman tallennuskapasiteetin, tuore väitös osoittaa.

Aalto-yliopistossa väittelevä DI Joni Jantunen kehitti väitöstyössään ultralaajakaistaista impulssiradiojärjestelmää, jota voidaan hyödyntää langattomissa älytarroissa.

Ultralaajakaistaisessa tiedonsiirrossa käytetyn signaalin kaistanleveys on hyvin suuri (yli 500 MHz), mutta lähetysteho alhainen. Impulssiradion signaali koostuu lyhyistä pulsseista. Jantusen kehittämä uusi impulssiradiojärjestelmä mahdollistaa yli kymmenkertaisen tiedonsiirtonopeuden aiempiin toteutuksiin verrattuna sekä tallennuskapasiteetin mielekkään käytön siten, että käyttäjä saa vaikkapa älytarraan tallennetun videon siirrettyä puhelimeensa hyvin lyhyessä ajassa.

– Älytarroja varten kehitetyn tekniikan ansiosta älytarrojen lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvittavat toiminnot voidaan sisällyttää myös matkapuhelimeen ilman että puhelimen virrankulutus tai koko kasvavat kohtuuttomasti, Jantunen kertoo.

Esittelyvideoita ja kokoamisohjeita

Erilaisia etätunnisteita on tällä hetkellä käytössä esimerkiksi matkakorteissa, mutta niiden tiedonsiirtonopeus on alhainen ja pienen tallennuskapasiteetin takia niihin ei voida tallentaa esimerkiksi kuvia, musiikkia tai videoita. Nopeaa tiedonsiirtoa hyödyntävien älytarrojen avulla puolestaan käytännössä mihin tahansa esineeseen tai paikkaan voidaan lisätä digitaalista tietoa ilman, että tarvitaan muuta infrastruktuuria tai laajakaistaista verkkoyhteyttä tiedonsiirtoon.

Älytarroja voidaan hyödyntää muun muassa myyntipakkauksissa, esitteissä tai osana tuotteita, jotka eivät muutoin sisällä paristoja tai virtalähdettä. Niihin voidaan liittää esimerkiksi esittelyvideo tai virtuaaliset kokoamisohjeet, jotka ovat luettavissa vaikka matkapuhelimella. Sähköiseen paperiin tai muuhun muunneltavaan materiaaliin liitettynä älytarra tarjoaa nopean tiedonsiirtoväylän. Tulevaisuudessa pakkauksen tai tuotteen ulkonäkökin voitaisiin siis muuttaa digitaalisesti, mikä mahdollistaa täysin uusia sovelluksia.

Älytarrojen toiminnot voidaan myös yhdistää antureihin. Näin sensoritieto voidaan tallentaa ympäristöstä kerätyn energian avulla, jolloin tiedonsiirto jatkokäsittelyä varten ei vaadi paristoa, mikä yksinkertaistaa sensorilaitteita.

Väitöskirja verkossa https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16525

Väitöstilaisuus

Väitöskirja  ”An Impulse UWB Radio System for Remotely-Powered Wireless Memory Tag Applications” tarkastetaan Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 12.6.2015 klo 12, salissa S4, Otakaari 5, Espoo. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Pursula VTT:ltä.

Lisätietoja:
Joni Jantunen
Puh. 050 483 6336
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Seinäplansseja ja kirjapöytiä näyttelytilasta.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS Booksissa juhlitaan 500:aa julkaistua teosta vuonna 2022

Aalto ARTS Books julkaisi 500. toimitetun teoksensa keväällä 2022. Juhla huipentuu toukokuussa Väreessä järjestettävään näyttelyyn, joka esittelee kustantamon toimintaa ja teoksia vuosien ajoilta.
Rulpa_Anna Aleksejeva in WantedDesign
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Wood Studio -kurssille menestystä WantedDesign New Yorkissa

Aalto-yliopisto osallistuu newyorkilaisen muotoilufoorumi WantedDesignin verkkonäyttelyyn. WantedDesign 2022 on sarja digitaalisia tapahtumia, jotka esittelevät laadukkaita muotoilu- ja suunnittelukonsepteja ympäri maailman. Mukana ovat myös maailman huippukoulut.
A portrait of Maria Sammalkorpi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Novo Nordisk -säätiöltä tutkimusrahoitus Maria Sammalkorvelle laskennalliseen biosynteettisten materiaalien tutkimukseen

Senior Scientist Maria Sammalkorpi on saanut Novo Nordisk -säätiöltä erittäin kilpaillun Ascending Investigator 2022 -tutkimusrahoituksen. Myönnetyn rahoituksen suuruus on noin 9 miljoonaa Tanskan kruunua (1,2 miljoonaa euroa).
Two models wearing grey solar cell clothing.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät vaatteisiin näkymätöntä aurinkokennoteknologiaa, joka kestää konepesua

Tutkijat kehittivät tekstiileihin pesunkestävää aurinkokennoteknologiaa, joka voidaan myös piilottaa kankaan alle. Kennojen näkymättömyys suojaa niitä - ja tekee vaatteista houkuttelevampia, sanovat fysiikan ja muotoilun tutkijat. Lupaavia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi työ- ja retkeilyvaatteista sekä valoon reagoivista verhoista.