Uutiset

Akun osia voidaan kierrättää sellaisenaan – menetelmä säästää harvinaisia raaka-aineita

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että älypuhelimen akun elektrodit ovat uusiokäytössä lähes uutta vastaavia. Seuraavaksi tutkitaan sähköautojen akkujen osien kierrätettävyyttä
akun elektrodeja tutkimuskaapissa
Akuista irrotettuja elektrodeja. Elektrodien aktiivinen materiaali on ohuena kerroksena esimerkiksi alumiinista tai kuparista valmistetun kalvon päällä. Kuva: Aalto-yliopisto

Sähköautojen, älypuhelinten ja kannettavien laitteiden yleistyminen lisää akkujen valmistusta arviolta 25 prosenttia vuosittain. Monista akuissa käytetyistä raaka-aineista, kuten koboltista, on tulevaisuudessa pulaa. EU-komissio valmisteleekin uutta akkuasetusta, jonka mukaan akkujen koboltista täytyisi kierrättää 95 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat keksineet, että litiumioniakkujen kobolttia sisältävät elektrodit voidaan käyttää sellaisinaan uudelleen, kun ne kyllästetään uudelleen litiumilla. Näin säästetään kallisarvoisia raaka-aineita ja todennäköisesti myös energiaa verrattuna perinteiseen kierrätykseen, jossa murskatuista akuista erotellaan metallit sulatuksella tai liuotuksella.

”Olemme tutkineet aiemmin litiumkobolttioksidiakkujen ikääntymistä ja huomanneet, että yksi keskeisiä syitä akun toiminnan heikkenemiseen on litiumin kuluminen elektrodin materiaalista. Rakenteet voivat kuitenkin säilyä suhteellisen ennallaan, joten halusimme selvittää, voiko ne hyödyntää uudelleen”, sanoo Aalto-yliopiston professori Tanja Kallio.

Lähes uuden veroinen

Litiumioniakkuja käytetään esimerkiksi puhelimissa ja kodinelektroniikassa. Akuissa on kaksi elektrodia, joiden välillä sähköisesti varautuneet hiukkaset liikkuvat. Litiumkobolttioksidia käytetään toisessa elektrodeista, ja toinen elektrodi koostuu valtaosassa akuista hiilestä ja kuparista.

Perinteisissä kierrätysmenetelmissä akkujen raaka-aineita häviää jonkin verran. Niissä litiumkobolttioksidi myös muuttuu muiksi kobolttiyhdisteiksi, jotka vaativat työlään kemiallisen jalostusprosessin takaisin elektrodimateriaaliksi. Uudessa menetelmässä kobolttiyhdiste voidaan hyödyntää suoraan oikeassa muodossaan, kun pois kulunut litium palautetaan elektrodiin teollisuudessa yleisesti käytetyn elektrolyysiprosessin avulla.

Tutkimus osoitti, että uudelleen litiumilla kyllästetyn elektrodin suorituskyky oli lähes yhtä hyvä kuin uudesta materiaalista valmistetun. Kallio uskoo, että jatkokehityksen myötä menetelmä sopii myös teolliseen mittakaavaan.

”Kun akkujen rakenteet voidaan käyttää uudelleen, kierrätyksessä säästyy monia työläitä vaiheita ja energiaa. Uskomme, että menetelmä kiinnostaa teollista kierrätystä kehittäviä yrityksiä”, Kallio sanoo.

Seuraavaksi tutkijoiden tavoitteena on selvittää, voisiko samaa menetelmää käyttää myös nikkelipitoisiin sähköautojen akkuihin.

Tutkimus on julkaistu ChemSusChem-lehdessä.

Tutkimusartikkeli: Lahtinen, K., Rautama, E., Jiang, H., Räsänen, S. and Kallio, T. (2021), The reuse of LiCoO2 electrodes collected from spent Li‐ion batteries after the electrochemical re‐lithiation of the electrode. ChemSusChem.

Linkki artikkeliin

Kysy lisätietoja

Tanja Kallio

Tanja Kallio

Associate Professor
T105 Chemistry and Materials
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.