Uutiset

Akun osia voidaan kierrättää sellaisenaan – menetelmä säästää harvinaisia raaka-aineita

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että älypuhelimen akun elektrodit ovat uusiokäytössä lähes uutta vastaavia. Seuraavaksi tutkitaan sähköautojen akkujen osien kierrätettävyyttä
akun elektrodeja tutkimuskaapissa
Akuista irrotettuja elektrodeja. Elektrodien aktiivinen materiaali on ohuena kerroksena esimerkiksi alumiinista tai kuparista valmistetun kalvon päällä. Kuva: Aalto-yliopisto

Sähköautojen, älypuhelinten ja kannettavien laitteiden yleistyminen lisää akkujen valmistusta arviolta 25 prosenttia vuosittain. Monista akuissa käytetyistä raaka-aineista, kuten koboltista, on tulevaisuudessa pulaa. EU-komissio valmisteleekin uutta akkuasetusta, jonka mukaan akkujen koboltista täytyisi kierrättää 95 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat keksineet, että litiumioniakkujen kobolttia sisältävät elektrodit voidaan käyttää sellaisinaan uudelleen, kun ne kyllästetään uudelleen litiumilla. Näin säästetään kallisarvoisia raaka-aineita ja todennäköisesti myös energiaa verrattuna perinteiseen kierrätykseen, jossa murskatuista akuista erotellaan metallit sulatuksella tai liuotuksella.

”Olemme tutkineet aiemmin litiumkobolttioksidiakkujen ikääntymistä ja huomanneet, että yksi keskeisiä syitä akun toiminnan heikkenemiseen on litiumin kuluminen elektrodin materiaalista. Rakenteet voivat kuitenkin säilyä suhteellisen ennallaan, joten halusimme selvittää, voiko ne hyödyntää uudelleen”, sanoo Aalto-yliopiston professori Tanja Kallio.

Lähes uuden veroinen

Litiumioniakkuja käytetään esimerkiksi puhelimissa ja kodinelektroniikassa. Akuissa on kaksi elektrodia, joiden välillä sähköisesti varautuneet hiukkaset liikkuvat. Litiumkobolttioksidia käytetään toisessa elektrodeista, ja toinen elektrodi koostuu valtaosassa akuista hiilestä ja kuparista.

Perinteisissä kierrätysmenetelmissä akkujen raaka-aineita häviää jonkin verran. Niissä litiumkobolttioksidi myös muuttuu muiksi kobolttiyhdisteiksi, jotka vaativat työlään kemiallisen jalostusprosessin takaisin elektrodimateriaaliksi. Uudessa menetelmässä kobolttiyhdiste voidaan hyödyntää suoraan oikeassa muodossaan, kun pois kulunut litium palautetaan elektrodiin teollisuudessa yleisesti käytetyn elektrolyysiprosessin avulla.

Tutkimus osoitti, että uudelleen litiumilla kyllästetyn elektrodin suorituskyky oli lähes yhtä hyvä kuin uudesta materiaalista valmistetun. Kallio uskoo, että jatkokehityksen myötä menetelmä sopii myös teolliseen mittakaavaan.

”Kun akkujen rakenteet voidaan käyttää uudelleen, kierrätyksessä säästyy monia työläitä vaiheita ja energiaa. Uskomme, että menetelmä kiinnostaa teollista kierrätystä kehittäviä yrityksiä”, Kallio sanoo.

Seuraavaksi tutkijoiden tavoitteena on selvittää, voisiko samaa menetelmää käyttää myös nikkelipitoisiin sähköautojen akkuihin.

Tutkimus on julkaistu ChemSusChem-lehdessä.

Tutkimusartikkeli: Lahtinen, K., Rautama, E., Jiang, H., Räsänen, S. and Kallio, T. (2021), The reuse of LiCoO2 electrodes collected from spent Li‐ion batteries after the electrochemical re‐lithiation of the electrode. ChemSusChem.

Linkki artikkeliin

Kysy lisätietoja

Tanja Kallio

Tanja Kallio

Associate Professor
T105 Chemistry and Materials
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Eväitä ajatteluun logo yhteistyökumppaneiden kanssa
Yhteistyö Julkaistu:

Uudessa podcastissa Suomen eturivin työelämän tutkijat esittelevät tutkimushavaintojaan työn muutoksesta

Aalto-yliopiston Future of Work -hanke, Työelämän tutkimusyhdistys ry ja TYÖ2030-ohjelma ovat tuottaneet podcast-sarjan yhteistyönä.
Illustration: Juuli Miettilä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avattaria ja aitoja kohtaamisia

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tutkimushankkeissaan mukana luomassa uudenlaista neuvolaa ja myönteistä synnytyskokemusta. Visioissa huomioidaan teknologian luomat mahdollisuudet, kuten synnytyksen simulointi kolmiulotteisessa videokonferenssissa avattaren eli virtuaalihahmon välityksellä. Toisaalta tutkijat mielellään säilyttäisivät parhaat käytänteet menneestä, kuten perinteisen neuvolakortin, aidot kohtaamiset sekä rotinat, vierailut katsomaan vastasyntynyttä ruokalahjojen kera.
Sahar
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unelmana yrittäjyys – sitä ennen Sahar Babaeipour haluaa valmistua tohtoriksi

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen väitöskirjatutkija Sahar Babaeipourin tutkimus tähtää kestävämpään pakkausteollisuuteen.
Matteo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Biopohjaisia lankoja kehittävä Matteo Iannacchero: ”Arvostan tieteen vapautta”

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa tekemässään väitöstyössä Iannacchero hyödyntää koneoppimista ekologisesti kestävien elektronisten lankojen kehittämisessä. Näin on mahdollisuus löytää jotain aivan uutta.