Aivomittausten mukaan lasten keskittymiskyky kärsii hälyssä aikuisia enemmän
Aalto-yliopiston ja belgialaisen Erasme-sairaalan neurotieteilijät tutkivat aikuisilla ja lapsilla niin sanottua cocktailkutsuilmiötä eli kykyä keskittyä yhteen puhujaan taustahälyssä. Lapsilla aivotoiminta seurasi puhujan ääntä huonommin kuin aikuisilla, erityisesti taustahälyn voimakkuuden kasvaessa.
”Hälyisässä ympäristössä, kuten meluisassa luokkahuoneessa, lasten kyky keskittää huomionsa opettajaan häiriintyy, ja se taas voi vaikuttaa oppimistuloksiin”, Aalto-yliopiston tutkija Veikko Jousmäki sanoo.
Arvostetussa Journal of Neuroscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin aikuisia ja 6–9-vuotiaita lapsia. Aivotoimintaa seurattiin magnetoenkefalografialla (MEG) samalla, kun tutkittavat seurasivat yhtä puhujaa taustahälyn keskeltä. Taustahäly koostui toisten puhujien tarinoista ja sen voimakkuutta muunneltiin kokeen eri osissa.
Veikko JousmäkiHälyisässä ympäristössä lasten kyky keskittää huomionsa opettajaan häiriintyy, ja se taas voi vaikuttaa oppimistuloksiin.
Värilliset aivoalueet ohjautuvat tarkkailtavan puheen vaikutuksesta. Aivotoiminnan ohjautumisessa nähdään huomattava ero aikuisten ja lasten välillä.
Jos ympäristössä ei ole hälyä, keskittymiskyky säilyy sekä aikuisilla että lapsilla. Jos taustahälyä lisätään, aikuinen pystyy edelleen seuraamaan puhetta, mutta lapsella tarkkaavaisuus heikkenee melko nopeasti.
Tutkimuksen mukaan kyky keskittyä yhteen äänivirtaan taustahälyn keskellä kehittyy iän myötä. Kouluiässä lasten on vielä vaikea valikoida tarkkailtavaa puhetta taustahälyn seasta. Aivomittaukset tukevat aikaisempaa havaintoa siitä, että lasten on vaikea ymmärtää puhetta meluisissa ympäristöissä.
”MEG-mittauksen avulla näimme puhujan puheen rytmin ohjaavan kuulijan kuuloaivokuoren toimintaa. Kun taustahälyä lisättiin, aikuisten aivot pystyivät seuraamaan puhetta yhtenäisenä äänivirtana, kun taas lapsilla puheen seuraaminen häiriintyi herkästi”, Jousmäki kertoo.
Tutkimus on jatkoa tutkimussarjalle, jossa aluksi kehitettiin aivotoiminnan ja äänivirran väliseen koherenssiin perustuva menetelmä luonnollisen puheen synnyttämien aivotapahtumien mittaamiseen. Jo vuonna 2013 Aalto-yliopiston ja Erasme-sairaalan tutkijaryhmä osoitti, kuinka terveen ihmisen kuuloaivokuori reagoi puheen eri rytmeihin. Menetelmää on sittemmin sovellettu myös autismikirjon häiriöistä kärsivillä henkilöillä.
”Seuraavaksi tavoitteena on etsiä uusia keinoja auttaa lapsia selviytymään hälyisissä kasvu- ja oppimisympäristöissä”, Jousmäki sanoo.
Jousmäen lisäksi tutkimuksessa oli mukana akateemikko Riitta Hari Aalto-yliopistontaiteen laitokselta.
Lisätietoja:
Artikkeli: Cortical tracking of speech-in-noise develops from childhood to adulthood, https://doi.org/10.1523/JNEUROSCI.1732-18.2019
Veikko Jousmäki
Tutkija, dosentti
Aalto-yliopisto
veikko.jousmaki@aalto.fi
puh. 0400 952 525
Lue lisää uutisia
Tutkimuksesta pörssiyritykseksi – näin Aalto rakensi kaupallistamismallin, joka palkitsee keksijät ja synnyttää uusia toimialoja
Aallon kaupallistamismalli on sijoittajaystävällinen, julkisen rahoituksen sääntöjen mukainen ja työtä tehdään vaikuttavuus edellä.
“Mesoskaalan” uimarit voivat avata tien kehon sisäisille lääkeroboteille
Tutkijat ovat selvittäneet, miten pienet eliöt rikkovat fysiikan lakeja uidakseen nopeammin. Löytö voi auttaa esimerkiksi lääkkeitä annostelevien robottien kehittämisessä.
Muotoilu vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä – ihmislähtöinen tehdastyö keskiössä
Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.