Uutiset

Äitiä ahdistanut raskaus voi näkyä pikkuvauvan tunnereaktioissa

Tuore tutkimus osoittaa, että keskiraskaudessa ahdistusta kokeneiden äitien vauvojen aivot reagoivat surulliseen puheeseen muita vauvoja vähemmän.
Äitiä ahdistanut raskaus voi näkyä pikkuvauvan tunnereaktioissa
Mittauslaitteiston anturi perustuu kuituoptiikkaan, ja se kiinnitettiin tutkimuksessa sideharson avulla vauvan pään pinnalle, vasemman ohimolohkon päälle. Kuva: Turun yliopisto & Aalto-yliopisto.

Äidin raskauden aikana kokema ahdistus voi useiden tutkimusten valossa olla yhteydessä lapsen myöhempään kehitykseen. Nyt Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet FinnBrain-tutkimuksessa, voiko raskauden äidissä aiheuttama ahdistus näkyä jo pikkuvauvojen aivoissa.

Tutkimuksessa oli mukana 19 äiti-vauva-paria. Äideille tehtiin ahdistuneisuuteen liittyvä kysely raskausviikoilla 24 ja 34. Kyselyssä kartoitettiin raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvää ahdistusta, kuten synnytykseen ja syntyvän vauvan terveyteen liittyviä huolia. Lisäksi kahden kuukauden ikäisiltä vauvoilta mitattiin aivojen reaktioita tunteita sisältävään puheeseen.

”Vauvoilla, joiden äidit olivat kokeneet ahdistusta keskiraskauden aikana, tunteisiin ja puheeseen liittyvät aivoalueet olivat vähemmän aktiivisia surullisen puheen aikana kuin muilla vauvoilla”, sanoo tutkija Ilkka Nissilä Aalto-yliopistosta.

Yhteys oli selvästi heikompi loppuraskauden mittauksissa kuin keskiraskaudessa.

”Teoriassa voidaan ajatella, että vaikutus riippuu sikiön kehitysvaiheesta. Myöhäisemmässä vaiheessa sikiö on kehittyneempi ja varhaisemmassa vaiheessa alttiimpi erilaisille ympäristötekijöille. Pitävien johtopäätösten tekeminen vaatisi kuitenkin paljon laajemman aineiston”, sanoo Ilkka Nissilä.

“Yksi FinnBrain-tutkimuksen eduista on, että vauvoja seurataan vuosien ajan. Näin voimme myöhemmin saada selville, onko tutkimustuloksilla merkitystä lapsen myöhemmän kehityksen kannalta. Tällä hetkellä meillä ei tähän ole vastausta", sanoo FinnBrain-hanketta johtava professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta

Aivojen heijastamaa valoa

Tutkijat toistivat tietokoneelta surullista, iloista, vihaista ja neutraalia ihmisääntä. Vauvojen aivojen aktiivisuutta seurattiin optisella tomografialla eli aivoja valaistiin lähi-infrapunavalolla ja mitattiin aivoista takaisin sirottunutta valoa herkän ilmaisimen avulla. 

Kun aivotoiminta kiihtyy jollakin alueella, kudokseen virtaa enemmän hemoglobiinia. Hemoglobiini imee takaisin sirottuvaa valoa eli hemoglobiinin pitoisuuden kasvaessa havaitun valon määrä heikkenee.

Mittauslaitteiston anturi perustuu kuituoptiikkaan, ja se kiinnitettiin tutkimuksessa sideharson avulla vauvan pään pinnalle, vasemman ohimolohkon päälle.  Etäisyys pään pinnasta aivokuorelle on hiukan pienempi vasemmalla kuin oikealla ohimolohkolla, jolloin aivosignaalitkin voivat olla selvempiä.

”Mittaukset pyrittiin suorittamaan vauvojen ollessa mahdollisimman rauhallisia, mieluiten unessa. Aluksi vauvan pään koko ja muoto mitattiin, jotta anturi osattiin paikantaa oikein suhteessa pään anatomiaan. Magneettikuvaan perustuva anatominen malli auttoi simuloimaan valon etenemistä ja paikantamaan hemoglobiinipitoisuuksien muutokset”, kertoo Ilkka Nissilä.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Aalto-yliopistossa on kehitetty tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja analyysimenetelmät.

Lisätiedot:

Artikkeli: Relationship between maternal pregnancy-related anxiety and infant brain responses to emotional speech – a pilot study

Ilkka Nissilä
Tutkija
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. 040 5799988

Hasse Karlsson
Professori
Turun yliopisto
[email protected]
p. 050 321 7827

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Esiintyjiä tapahtumassa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sustainability Science Days keräsi ennätysyleisön – ensi vuonna tapahtumassa puhkaistaan kestävyyskupla

Suomen suurin kestävän kehityksen tutkimuksen ja innovaatioiden tapahtuma keräsi yhteen yli 1500 asiantuntijaa yli sadasta eri maasta. Tapahtuma järjestettiin Aalto-yliopistolla ja Helsingin yliopistolla tänä vuonna yhteistyössä maailman suurimman kestävän kehityksen kongressin, SRI:n kanssa.
Vili Lehdonvirta, kuva:Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Lepääkö valtionhallinto kellarista löytyvien palvelimien vai Amazonin päällä? Vili Lehdonvirta tarkastelee kehitystä ajan ja pilvien yli

Tietotekniikan laitoksen professori Vili Lehdonvirta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Sen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta. Tutkimuksessaan Lehdonvirta kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan piirtää kartalle pilvi-imperiumien laajuus ja sijainti.
Tutkimuslaitteistoa ja muovihansikkaisiin puetut kädet.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudenlainen menetelmä soluviljelyyn antaa tietoa syövän biomekaniikasta

Tutkijoiden kehittämän uuden teknologian avulla voidaan havainnoida solutason mekaniikkaa soluviljelmissä.
Sydänmonitori
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Terveydenhuollon laitehankinnoissa katsotaan enemmän hintalappua kuin pitkän aikavälin tuloksia

Säästöistä palkitseva bonus sai hankinta-ammattilaiset valitsemaan edullisemman laitevaihtoehdon kalliimman, hoidon kannalta lupaavamman sijaan.