Uutiset

Aalto-yliopiston muodin koulutus sijoittui jälleen kärkeen maailmanlaajuisessa vertailussa

Business of Fashion -verkkosivusto arvioi muodin koulutusohjelmien laatua.
Näytös19, kuva: Guillaume Roujas
Kuva: Guillaume Roujas

Aalto-yliopiston muodin kandidaattiohjelma on menestynyt erinomaisesti Business of Fashion -verkkosivuston toteuttamassa maailmanlaajuisessa muodin koulutusohjelmien vertailussa. Koulutus sai tunnustusta kaikissa kategorioissa, joita tänä vuonna uudistettujen arviointikriteerien mukaisesti olivat paras kokonaisuus, paras maailmanlaajuinen vaikutus, paras oppimiskokemus ja paras pitkän aikavälin arvo. Myös Aallon laaja-alainen Fashion, Clothing and Textile Design -maisteriohjelma sai tunnustusta erinomaisesta maailmanlaajuisesta vaikuttavuudestaan.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muodin koulutus sai huippumaininnat kaikissa kategorioissa yhdessä muun muassa brittiläisen Central Saint Martensin ja yhdysvaltalaisen Parsons School of Designin kanssa.

”Olemme oikeassa viiteryhmässä, maailman parhaiden muotikoulujen kärkijoukossa. Koulutuksemme kiinnostaa ja vetää parhaita ja motivoituneimpia opiskelijoita ympäri maailman. Opiskelijamme myös työllistyvät hyvin kansainvälisiin huipputaloihin, mikä on aina se merkittävin tunnustus”, sanoo muodin professori Pirjo Hirvonen.

Uudistettu arviointimetodologia painottaa laatua

Business of Fashion (BoF) -arviointi on toteutettu vuosittain vuodesta 2015 alkaen. Pääosin muotikouluilta saadusta palautteesta johtuen arvioinnin kriteerit uudistettiin vuoden 2018 aikana. Kriteeristö painottuu nyt numeroiden sijasta enemmän laatuun eli huomioi paremmin muun muassa koulun opetuksen, oppimisympäristön ja infrastruktuurin tason.

Maailmanlaajuinen vaikutus -kriteeri tarkastelee koulun maailmanlaajuista mainetta ja vaikutusta sekä valikoivuutta hakijoiden hyväksymisessä ja hyväksyttyjen hakijoiden ilmoittautumisasteita, oppimiskokemus-kriteerissä otetaan huomioon opiskelijoiden kokemus koulun aikana sekä opetuksen laatu ja laitoksen käytettävissä olevat resurssit ja pitkän aikavälin arvo -kriteeri huomioi opiskelijoiden valmiudet työelämään, joka perustuu koulujen antamiin tietoihin opiskelijan etenemisvauhdista, opiskelijoiden tyytyväisyyteen työllistymistä ja urakehitystä koskien sekä alumnien saavutettavuuteen.

Tänä vuonna arvioitiin 95 koulutusohjelmaa 43 koulussa tai oppilaitoksessa 16 maassa. Vastaajina oli kaikkiaan 13 500 opiskelijaa ja alumnia sekä johtavia henkilöstö- ja muotialan ammattilaisia, muotikoulujen asiantuntijoita sekä vasta perustettu BoF:n koulutusneuvosto, joka koostuu muodin koulutuksen ja muotiteollisuuden asiantuntijoista ympäri maailmaa.

Lue lisää:

The Best Fashion Schools in the World

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

construction industry
Palkitut Julkaistu:

Oskari Vilamo -rahaston palkinnot 2020

Vuonna 2020 palkittiin neljä rakennusalan väitöskirjaa ja seitsemän diplomityötä.
Näytös21-voittaja Jenny Hytösen mallisto yhdistää kristalleilla kirjailtuja, läpinäkyviä verkkokankaita ja vahvasti niititettyä nahkaa.
Palkitut, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Näytös21 lunasti paikkansa komeasti myös verkossa

Pääpalkinnon sai Jenny Hytönen, myös Sofia Ilmonen ja Juha Vehmaanperä palkittiin.
Joonas Govenius and Fabricio Oliveira
Palkitut Julkaistu:

Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan

Tekniikan edistämissäätiö palkitsee vuosittain opetustyössään menestyneen tekniikan osaajan sekä alan nuoren tutkijan. Tänä vuonna 10 000 euron palkinnot menivät VTT:n tutkijalle ja Aalto-yliopiston professorille. Vuoden nuori tutkija on Aallosta väitellyt tekniikan tohtori Joonas Govenius ja vuoden opettaja matematiikan ja operaatiotutkimuksen professori Fabricio Oliveira.
Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.