Uutiset

Aalto-yliopisto toteuttaa prosenttiperiaatetta: Dipoliin uusi taidekokoelma

Taiteilijat ovat yliopiston alumneja ja edustavat useita eri taiteenaloja.
Two armchairs and an acrylic painting by Hans-Christian Berg decorates a stairs landing in Dipoli, Aalto University

Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa, Espoon Otaniemessä, avattiin tiistaina 24. lokakuuta julkinen taidekokoelma Radical Nature. Kokoelma on ensimmäinen käytännön toteutus yliopiston päätöksestä noudattaa prosenttiperiaatetta rakentamisessaan.

Prosenttiperiaate on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Aalto-yliopistossa periaatetta sovelletaan niin uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin kuin täydennys- ja infrarakentamiseen. Taidehankinnat tehdään joko ostamalla valmiita taideteoksia, tilaamalla paikkasidonnaisia taideteoksia tai järjestämällä taidekilpailu.

”Aalto on tiettävästi ensimmäinen – ja toistaiseksi ainoa – yliopisto Suomessa, joka on sitoutunut prosenttiperiaatteeseen. Julkinen taide tulee olemaan elimellinen osa Otaniemen alueen kehitystä. Taide on näkyvillä niin kampuksen lukuisissa gallerioissa kuin rakennusten sisällä ja koko alueella”, sanoo vararehtori Anna Valtonen. Hän vastaa Aalto-yliopiston taidehankintojen strategiasta ja päätöksenteosta.

Radical Nature -taidekokoelma koostuu yli 30 teoksesta, jotka on valittu juuri Dipoli-rakennukseen. Arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelema, vuonna 1966 valmistunut rakennus avattiin peruskorjauksen jälkeen syyskuussa 2017.

 

Inni Pärnänen: Keto, paikkasidonnainen teos, 2017, 320 x 250 cm, vaneri. Kuva: Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen.

”Kokoelman nimi, Radical Nature, viittaa Dipolin villeihin ja vaihtelevan muotoisiin tiloihin, mutta myös ihmisten vastuuseen luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista. Esimerkiksi taiteilija Renata Jakowleffin teoksessa tuhansien lasipisaroiden kimaltelevan kauneuden taustalla on huoli merten saastumisesta, toisaalta toive löytää ratkaisuja paremman ympäristön rakentamiseen”, sanoo taidekoordinaattori Outi Turpeinen. Hän vastaa taidekokoelman kuratoinnista ja hankinnoista.

Taiteilijat ovat Aalto-yliopiston alumneja ja edustavat useita eri taiteenaloja. Valtaosa teoksista on nimekkäiltä pitkän linjan valokuvataiteilijoilta, kuten Elina Brotherus, Jorma Puranen, Ulla Jokisalo ja Ilkka Halso. Teoksissa on myös materiaalien moninaisuutta, kuten keramiikkaa, metallia, lasia ja vaneria, ja tekijöinä muiden muassa Hans-Christian Berg, Inni Pärnänen ja Tiia Matikainen.

Taidekokoelman hankintaan käytettiin yhteensä noin 200 000 euroa.

Lisätietoja:
Anna Valtonen
vararehtori, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani, Aalto-yliopisto
puh. 050 592 2317
[email protected]

Outi Turpeinen
taidekoordinaattori, Aalto-yliopisto
puh. 050 431 4194
[email protected]
 

https://www.aalto.fi/fi/nayttelyt
prosenttiperiaate.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Otaniemi campus above / photo: Aalto University, Matti Ahlgren
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: jäädytettyjä laajentumistoimia, kiihtynyttä innovaatiotoimintaa ja uusia osaamistarpeita

Kriisin ensivaiheesta on selvitty hyvin, mutta pitkän aikavälin kasvun tiellä on ongelmia, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan erityisesti osaamisesta on muodostumassa yritysten uudistumisen pullonkaula.
Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.