Uutiset

Aalto sai ICT-tutkimushankkeisiin 3,5 miljoonaa euroa

Suomen Akatemian ICT 2023 -ohjelma myönsi rahoitusta 12 tutkijalle.
Rahoitusta ICT-tutkimukseen. Kuva: Aalto-yliopisto / Aki-Pekka Sinikoski.

Suomen Akatemia on myöntänyt ICT 2023 -ohjelmastaan rahoitusta hankkeille, joissa on mukana 12 Aalto-yliopiston tutkijaa. Rahoitusta jaettiin Aaltoon kaikkiaan 3,5 miljoonaa euroa. Suomen Akatemialle lähetettyjen rahoitushakemusten yhteissumma oli 45,7 miljoonaa euroa, ja rahoitusta myönnettiin 9,25 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston saama osuus rahoituksesta oli 38 %.

ICT 2023 -ohjelma on Suomen Akatemian ja Business Finlandin koordinoima ja rahoittama tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittäminen ja ICT:n laaja-alaisen hyödyntämisen edistäminen.

Rahoitetut hankkeet kuuluvat kolmeen eri teemahakuun:

  1. ohjelmistot innovaation, liiketoiminnan ja kestävän kehityksen lähteenä
  2. kaiken autonomia
  3. ohjelmoitava maailma ja edistyneet ohjelmistotekniikat.

Aalto-yliopiston tutkijoita oli mukana kaikkien teemahakujen alueella. Ohjelmistot-teemasta rahoitus myönnettiin hankkeille SASSE (Matti Rossi) ja CryptoProSAT (Chris Brzuska). Kaiken autonomia -teeman alueelta rahoitettiin hankkeita REPEAT (Juho Kannala), ULTRA (Riku Jäntti, Claudio Roncoli), B-REAL (johtajana Ville Kyrki, Samuel Kaski, Harri Lähdesmäki), sekä Antti Oulasvirran ja Quan Zhoun tutkimushankkeita. Ohjelmoitava maailma -teemasta rahoitusta saivat FIT- (Samuel Kaski) ja PARADIST-hankkeet (johtajana Simo Särkkä, Jukka Suomela).

FIT-hanke pureutuu esineiden internetiin

FIT-hankkeessa on akatemiaprofessori Samuel Kasken lisäksi mukana professori Pan Hui Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Antti Honkela Helsingin yliopistosta. He pyrkivät hankkeessaan ratkaisemaan olennaisia esineiden internetin eli IoT:n ongelmia. Tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen ja skaalautuva kehys, joka mahdollistaa edistyneiden todennäköisyysmallien käytön monimutkaisia riippuvuuksia sisältävien aineistojen mallintamiseen ja pystyy takaamaan tiukan yksityisyydensuojan. Ratkaisusta on tarkoitus toteuttaa prototyyppisovellus IoT-alustalle. Koneoppimisen ja tekoälyn meneillään oleva vallankumous rakentuu pitkälti massiivisten tietoaineistojen saatavuudelle. Nopeasti kehittyvä IoT kytkeytyy tiukasti osaksi tätä kehitystä: edistyneet koneoppimismenetelmät parantavat IoT:tä, joka puolestaan tuottaa uusia tietoaineistoja. Hanke on osa Samuel Kasken johtamaa Suomen Tekoälykeskus -lippulaivaa.

Infografiikka haetusta ja myönnetystä rahoituksesta
ICT 2023 -ohjelmasta haettu ja myönnetty rahoitus. Lähde: Suomen Akatemia.
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.