Uutiset

Aalto sai ICT-tutkimushankkeisiin 3,5 miljoonaa euroa

Rahoitusta ICT-tutkimukseen. Kuva: Aalto-yliopisto / Aki-Pekka Sinikoski.

Suomen Akatemia on myöntänyt ICT 2023 -ohjelmastaan rahoitusta hankkeille, joissa on mukana 12 Aalto-yliopiston tutkijaa. Rahoitusta jaettiin Aaltoon kaikkiaan 3,5 miljoonaa euroa. Suomen Akatemialle lähetettyjen rahoitushakemusten yhteissumma oli 45,7 miljoonaa euroa, ja rahoitusta myönnettiin 9,25 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston saama osuus rahoituksesta oli 38 %.

ICT 2023 -ohjelma on Suomen Akatemian ja Business Finlandin koordinoima ja rahoittama tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittäminen ja ICT:n laaja-alaisen hyödyntämisen edistäminen.

Rahoitetut hankkeet kuuluvat kolmeen eri teemahakuun:

  1. ohjelmistot innovaation, liiketoiminnan ja kestävän kehityksen lähteenä
  2. kaiken autonomia
  3. ohjelmoitava maailma ja edistyneet ohjelmistotekniikat.

Aalto-yliopiston tutkijoita oli mukana kaikkien teemahakujen alueella. Ohjelmistot-teemasta rahoitus myönnettiin hankkeille SASSE (Matti Rossi) ja CryptoProSAT (Chris Brzuska). Kaiken autonomia -teeman alueelta rahoitettiin hankkeita REPEAT (Juho Kannala), ULTRA (Riku Jäntti, Claudio Roncoli), B-REAL (johtajana Ville Kyrki, Samuel Kaski, Harri Lähdesmäki), sekä Antti Oulasvirran ja Quan Zhoun tutkimushankkeita. Ohjelmoitava maailma -teemasta rahoitusta saivat FIT- (Samuel Kaski) ja PARADIST-hankkeet (johtajana Simo Särkkä, Jukka Suomela).

FIT-hanke pureutuu esineiden internetiin

FIT-hankkeessa on akatemiaprofessori Samuel Kasken lisäksi mukana professori Pan Hui Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Antti Honkela Helsingin yliopistosta. He pyrkivät hankkeessaan ratkaisemaan olennaisia esineiden internetin eli IoT:n ongelmia. Tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen ja skaalautuva kehys, joka mahdollistaa edistyneiden todennäköisyysmallien käytön monimutkaisia riippuvuuksia sisältävien aineistojen mallintamiseen ja pystyy takaamaan tiukan yksityisyydensuojan. Ratkaisusta on tarkoitus toteuttaa prototyyppisovellus IoT-alustalle. Koneoppimisen ja tekoälyn meneillään oleva vallankumous rakentuu pitkälti massiivisten tietoaineistojen saatavuudelle. Nopeasti kehittyvä IoT kytkeytyy tiukasti osaksi tätä kehitystä: edistyneet koneoppimismenetelmät parantavat IoT:tä, joka puolestaan tuottaa uusia tietoaineistoja. Hanke on osa Samuel Kasken johtamaa Suomen Tekoälykeskus -lippulaivaa.

Infografiikka haetusta ja myönnetystä rahoituksesta
ICT 2023 -ohjelmasta haettu ja myönnetty rahoitus. Lähde: Suomen Akatemia.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.