Aalto sai ICT-tutkimushankkeisiin 3,5 miljoonaa euroa
Suomen Akatemia on myöntänyt ICT 2023 -ohjelmastaan rahoitusta hankkeille, joissa on mukana 12 Aalto-yliopiston tutkijaa. Rahoitusta jaettiin Aaltoon kaikkiaan 3,5 miljoonaa euroa. Suomen Akatemialle lähetettyjen rahoitushakemusten yhteissumma oli 45,7 miljoonaa euroa, ja rahoitusta myönnettiin 9,25 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston saama osuus rahoituksesta oli 38 %.
ICT 2023 -ohjelma on Suomen Akatemian ja Business Finlandin koordinoima ja rahoittama tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittäminen ja ICT:n laaja-alaisen hyödyntämisen edistäminen.
Rahoitetut hankkeet kuuluvat kolmeen eri teemahakuun:
- ohjelmistot innovaation, liiketoiminnan ja kestävän kehityksen lähteenä
- kaiken autonomia
- ohjelmoitava maailma ja edistyneet ohjelmistotekniikat.
Aalto-yliopiston tutkijoita oli mukana kaikkien teemahakujen alueella. Ohjelmistot-teemasta rahoitus myönnettiin hankkeille SASSE (Matti Rossi) ja CryptoProSAT (Chris Brzuska). Kaiken autonomia -teeman alueelta rahoitettiin hankkeita REPEAT (Juho Kannala), ULTRA (Riku Jäntti, Claudio Roncoli), B-REAL (johtajana Ville Kyrki, Samuel Kaski, Harri Lähdesmäki), sekä Antti Oulasvirran ja Quan Zhoun tutkimushankkeita. Ohjelmoitava maailma -teemasta rahoitusta saivat FIT- (Samuel Kaski) ja PARADIST-hankkeet (johtajana Simo Särkkä, Jukka Suomela).
FIT-hanke pureutuu esineiden internetiin
FIT-hankkeessa on akatemiaprofessori Samuel Kasken lisäksi mukana professori Pan Hui Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Antti Honkela Helsingin yliopistosta. He pyrkivät hankkeessaan ratkaisemaan olennaisia esineiden internetin eli IoT:n ongelmia. Tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen ja skaalautuva kehys, joka mahdollistaa edistyneiden todennäköisyysmallien käytön monimutkaisia riippuvuuksia sisältävien aineistojen mallintamiseen ja pystyy takaamaan tiukan yksityisyydensuojan. Ratkaisusta on tarkoitus toteuttaa prototyyppisovellus IoT-alustalle. Koneoppimisen ja tekoälyn meneillään oleva vallankumous rakentuu pitkälti massiivisten tietoaineistojen saatavuudelle. Nopeasti kehittyvä IoT kytkeytyy tiukasti osaksi tätä kehitystä: edistyneet koneoppimismenetelmät parantavat IoT:tä, joka puolestaan tuottaa uusia tietoaineistoja. Hanke on osa Samuel Kasken johtamaa Suomen Tekoälykeskus -lippulaivaa.
Rahoituspäätökset (aka.fi)
- Kaiken autonomia
- Ohjelmistot innovaation, liiketoiminnan ja kestävän kehityksen lähteenä
- Ohjelmoitava maailma ja edistyneet ohjelmistotekniikat
Kuva: Aalto-yliopisto / Aki-Pekka Sinikoski
Lue lisää uutisia
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.