Uutiset

25 vuotta täyttävä Aalto Startup Center on suomalaisen startup-kulttuurin uranuurtaja

Aalto Startup Center oli aikanaan Suomen ensimmäisiä yrityshautomoita. Sillä on ollut merkittävä rooli kotimaisen startup-ekosysteemin rakentamisessa ja kehittämisessä. Samalla on syntynyt tuhansia työpaikkoja ja tuotettu satoja miljoonia veroeuroja.
Slush
Slush 2019. Kuva: Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen.

Tänä vuonna 25 vuotta täyttävällä Aalto Startup Centerillä on ollut merkittävä rooli suomalaisen startup-kentän ja positiivisen yrittäjyyskulttuurin luomisessa. Kun yrityskiihdyttämön toiminta alkoi vuonna 1997, oli kulttuuri vielä hyvin toisenlainen kuin nykyään.

”Viime vuosikymmeninä suomalaisessa yrittäjyyskulttuurissa on tapahtunut merkittävä muutos. Me olemme olleet edelläkävijöitä ja uranuurtajia”, sanoo Aalto Startup Centerin johtaja Marika Paakkala.

Dynaamisessa startup-kulttuurissa ideoiden suunnitteluun ja hiomiseen ei käytetä loputtomasti aikaa, kuten perinteisesti on totuttu tekemään. Sen sijaan ideoita pilotoidaan rohkeasti ja iteroidaan ennakkoluulottomasti.

”Ei haittaa, vaikka joskus menee vähän pieleen. Se on mahdollisuus oppia ja tehdä seuraavalla kerralla paremmin”, Paakkala muistuttaa.

Hän iloitsee siitä, kuinka hyvä ja yhteisöllinen ilmapiiri kotimaisessa startup-ekosysteemissä vallitsee.

”Vahva halu auttaa muita korostuu. Jos yhteisöltä on joskus saatu jotain, halutaan hyvää antaa myös takaisin.”

Menestystarinoita ja monta sataa alumniyritystä

Ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita suomalaisista startupeista. Se on yksi syy siihen, että kotimaisten startupien joukosta on kasvanut menestystarinoita, kuten pelikehittäjäyhtiö Rovio ja ohjelmistokehittäjäyhtiö Futurice. Ne ovat toimineet esimerkkinä monelle startup-yrittäjälle.

Sekä Rovio että Futurice ovat Aalto Startup Centerin alumniyrityksiä. Rovion liikevaihto kohosi vuonna 2020 yli 270 miljoonaan euroon. Futurice ylsi samana vuonna yli 44 miljoonan euron liikevaihtoon. Uudemmista Aalto Startup Centerin alumniyrityksistä menestystä ovat saavuttaneet muun muassa Drop Design Pool, Duunitori ja Gapps.

Marika Paakkala iloitsee siitä, että Aalto Startup Centerissä on onnistuttu luomaan toimivia ja kestäviä yrityksiä, jotka ovat osaltaan tukemassa suomalaista yhteiskuntaa.

”Pitkään jatkunut työmme on tuottanut hienoa tulosta. Meillä on monta sataa alumniyritystä, jotka työllistävät tuhansia ihmisiä”, Paakkala sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että Aalto Startup Centerin saavutuksissa ei ole kyse vain työpaikoista ja veroeuroista. Yrityskiihdyttämössä on tehty ja tehdään tärkeää työtä suomalaisen startup-ekosysteemin rakentamisen ja kehittämisen eteen.

”25 vuoden aikana olemme edesauttaneet useiden yrityshautomojen syntymistä, luoneet laajan yhteistyökumppaniverkoston sekä tehneet kansainvälistä yhteistyötä muun muassa muiden Pohjoismaiden sekä monien Euroopan ja Aasian maiden kanssa”, Paakkala luettelee.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Aalto Startup Centerillä on merkittävä rooli Aalto-yliopiston strategian jalkauttajana. Strategiassa korostetaan esimerkiksi yrittäjämäistä ajattelutapaa koko toimintaa ja opetusta läpileikkaavana tekijänä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Aalto Startup Centerin yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy esimerkiksi kaupunkiyhteistöissä. Kaupunkien tavoitteena on uusien työpaikkojen luominen, ja ne ovat rahoittavat yrityskiihdyttämön hankkeita ja teknologioita, joiden toivovat olevan mukana luomassa tulevaisuuden työpaikkoja. Lisäksi kaupungit toimivat kokeilualustana osalle startup-yrityksistä.

Myös Aalto Startup Centerin partneriohjelmilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yksi esimerkki tällaisesta ohjelmasta on Euroopan avaruusjärjestön ESA:n yrityshautomo, joka toimii Aalto Startup Centerin yhteydessä. Sen tavoitteena on synnyttää Suomeen uusia avaruusalan yrityksiä.

Pitkäjänteinen kehitystyö on tärkeää

Aalto Startup Center sai alkunsa, kun Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus perusti Caduceus-yrityshautomon vuonna 1997. Kun Aalto-yliopisto sai alkunsa vuonna 2010, kiihdyttämö siirtyi sen alle ja sai nykyisen nimensä. Vuonna 2016 kiihdyttämössä alettiin kehittää entistä vahvempaa yhteyttä Aalto-yliopiston innovaatiopalveluihin, joiden tehtävänä on kaupallistaa keksintöjä.

Nykyään Aalto Startup Centerin toiminta keskittyy nimenomaan Aalto-yliopistosta lähtöisin olevan yrittäjyyden tukemiseen. Yhdessä Aalto-yliopiston innovaatiopalvelujen kanssa yrityskiihdyttämö tarjoaa monipuolisia palveluja Aalto-yliopiston ekosysteemissä toimiville startup-yrityksille ja tutkimusryhmille.

”On paljon lyhyitä ohjelmia, joissa ehditään juuri tutustua yrittäjään, ja sitten ohjelma jo päättyykin. Meidän ohjelmassamme yrittäjät ovat vähintään kaksi vuotta, joten voimme tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä”, Paakkala sanoo.

Lisätietoa:
Marika Paakkala, päällikkö, Aalto Startup Center, [email protected], puhelin: +358 40 829 2286

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Nainen ja mies katsovat ylöspäin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten kouluttaa ongelmanratkaisijoita? Uusi raportti valottaa parhaita käytäntöjä

Aalto Design Factoryn raportti korostaa koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä, reaalimaailman haasteisiin tarttumista ja erilaisten toimijoiden yhteistyötä.
Kolme naisopiskelijaa
Opinnot Julkaistu:

Opiskelijat tekivät EY:lle tutkimuksen eri sukupuolten edustuksesta transaktiopalveluissa

Opiskelijat analysoivat transaktiopalveluiden houkuttelevuutta tulevaisuudessa haastattelemalla tuotantotalouden, rahoituksen ja laskentatoimen naisopiskelijoita.
Näkymä YK:n ilmastokokous COP29 tapahtumapaikalta
Yhteistyö Julkaistu:

COP29-ilmastokokous: Aalto-yliopisto tarjoaa kestävän rakentamisen uusia ratkaisuja ja vetoaa maailman johtajiin

Aalto-yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkijajoukko vetoaa maailman johtajiin: ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää täysin uusia tapoja yhdistää tiede ja politiikka.
Alumni Maria Kupila
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Maria Kupila: ”Uskon vahvasti monitieteisen lähestymistavan voimaan”

Kauppakorkeakoulun IDBM-ohjelmasta valmistunut Maria Kupila on omaksunut monitieteisen lähestymistavan myös työssään liikkeenjohdon konsulttina. Hän uskoo, että muotoiluajattelun, teknologian ja strategisen analyysin yhdistäminen on avainasemassa tulevaisuuden haasteiden muuttamisessa mahdollisuuksiksi.