Uutiset

178 maan aineisto osoitti: Ympäristöriskien ja sopeutumiskyvyn yhteisvaikutus on muuttoliikkeiden tärkein selittäjä

Yli puolet maailman muuttoliikkeestä tapahtui alueilla, joilla ympäristöriskit ovat suuria ja ihmisten sopeutumiskyky alhainen. Suomessa tulotaso selitti suurimman osan sekä muuttovoiton että muuttotappion vaihtelusta.
Photo from Aalto Glass Challenge 2018, Henna Nuutinen
Kuva: Anne Kinnunen

Alueelta pois muuttaminen on yksilön keino sopeutua ympäristön, yhteiskunnan ja taloudellisten olosuhteiden muutoksiin. Ympäristöongelmien kasvaessa globaalisti on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset reagoivat ja sopeutuvat muutoksiin. 

Aalto-yliopiston ja Itävallassa sijaitsevan IIASA-tutkimusinstituutin (International Institute for Applied Systems Analysis) tutkijat selvittivät muuttoliikkeen taustalla olevien tekijöiden vuorovaikutusta tutkimuksessaan, joka julkaistiin äskettäin arvostetussa Environmental Research Letter -tiedelehdessä. 

Yli 58 prosenttia muuttoliikkeistä tapahtui alueilla, joilla ympäristöriskit ovat suuria ja ihmisten sopeutumiskyky samanaikaisesti heikko. 

 ”Yleisen käsityksen mukaan ympäristömuutokset pakottavat ihmiset automaattisesti muuttamaan muualle. Todellisuudessa yksilöt ja kotitaloudet reagoivat ympäristöongelmiin monin eri tavoin riippuen omasta sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteestaan sekä maansa väestörakenteesta, kehitystasosta ja poliittisesta pääomasta”, kertoo tohtorikoulutettava Venla Niva Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmästä.

Muuttoliikkeiden syyt
Muuttujien tärkeys muuttotappiollisilla alueilla. Kuva: Venla Niva/Aalto-yliopisto

10 neliökilometrin tarkkuudella

Tutkijat käyttivät satunnaismetsänä (random forest) tunnettua koneoppimismenetelmää analysoimaan yhteiskunnallisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta. Tarkastelujaksona oli vuodet 1990–2000. Kyseessä on tuorein ajanjakso, jolta 178 tutkitusta valtiosta oli saatavilla aineistoa 10 neliökilometrin maantieteellisellä tarkkuudella.

“Kun tarkastelukulma on kansallisen rinnalla myös paikallinen, voimme nähdä tarkemmin, mitkä alueet ovat muuttovoittoisia ja mitkä muuttotappiollisia. Jos jollain alueella tapahtuu vaikka tulvia, voimme zoomata lähemmäs nähdäksemme, onko alueelta muuttanut asukkaita pois sen aikana”, Niva selittää.

 

Muuttoliikkeiden syiden merkitystä kuvaava kartta
Muuttujien tärkeys muuttovoiton alueilla. Kuva: Venla Niva/Aalto-yliopisto

Tarkastelun kohteena oli kahdeksan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvää keskeistä tekijää, jotka selittävät muuttoliikettä eri puolilla maailmaa. Tärkeimmiksi yhteiskunnallisiksi syiksi osoittautuivat tulotaso, koulutus ja terveydenhuolto. Kuivuus ja vesiongelmat olivat tärkeimmät ympäristölliset tekijät.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Etiopiassa terveydenhuolto oli tärkein muuttovoittoa  selittävä tekijä. Suomessa tulotaso selitti suurimman osan sekä muuttovoiton että muuttotappion vaihtelusta.

Tutkijat kokoavat parhaillaan täysin uutta, vielä paikallisemman tason aineistoa vuosilta 2000–2020. Tavoite on selvittää tarkemmin, miten muuttoliikkeet ja syyt niihin ovat muuttuneet kiihtyneen ilmastonmuutoksen vuosituhannella.

Lisätietoja

Venla Niva

Tohtorikoulutettava
Matti Kummu

Matti Kummu

Associate Professor
T213 Built Environment
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Slush
Mediatiedotteet Julkaistu:
An artistic rendition of quantum entanglement. Image: Heikka Valja
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat loivat täysin uudenlaisen kvanttitilan, jota voi hyödyntää kvanttimateriaaleissa ja kvanttitietokoneiden kubiteissa

Tutkijat yhdistivät kaksi äärimmäisen ohutta materiaalikerrosta ja havaitsivat kvanttilomittuneen tilan, jossa elektronit käyttäytyivät samoin kuin harvinaisissa maametalliyhdisteissä.
Foresail-1-satelliitti avaruudessa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kohti kestävämpää avaruustutkimusta – Foresail-1-satelliitti laukaistaan keväällä 2022

Foresail-1 on Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti. Huippuyksikkö tutkii avaruuden olosuhteita tavoitteinaan kehittää entistä kestävämpiä piensatelliitteja, jotka eivät muutu avaruusromuksi.
Helsingin kaupungin 3D-malli Carla-simulaattorissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ainutlaatuinen virtuaalilaboratorio ennustaa ja ratkoo kaupunkiliikenteen ympäristövaikutuksia

Suomen tekoälykeskus FCAI:n tutkijat alkavat kehittää kestävämpää älyliikennettä tuomalla yhteen simulaattoreita eri aloilta.