Uutiset

178 maan aineisto osoitti: Ympäristöriskien ja sopeutumiskyvyn yhteisvaikutus on muuttoliikkeiden tärkein selittäjä

Yli puolet maailman muuttoliikkeestä tapahtui alueilla, joilla ympäristöriskit ovat suuria ja ihmisten sopeutumiskyky alhainen. Suomessa tulotaso selitti suurimman osan sekä muuttovoiton että muuttotappion vaihtelusta.
Photo from Aalto Glass Challenge 2018, Henna Nuutinen
Kuva: Anne Kinnunen

Alueelta pois muuttaminen on yksilön keino sopeutua ympäristön, yhteiskunnan ja taloudellisten olosuhteiden muutoksiin. Ympäristöongelmien kasvaessa globaalisti on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset reagoivat ja sopeutuvat muutoksiin. 

Aalto-yliopiston ja Itävallassa sijaitsevan IIASA-tutkimusinstituutin (International Institute for Applied Systems Analysis) tutkijat selvittivät muuttoliikkeen taustalla olevien tekijöiden vuorovaikutusta tutkimuksessaan, joka julkaistiin äskettäin arvostetussa Environmental Research Letter -tiedelehdessä. 

Yli 58 prosenttia muuttoliikkeistä tapahtui alueilla, joilla ympäristöriskit ovat suuria ja ihmisten sopeutumiskyky samanaikaisesti heikko. 

 ”Yleisen käsityksen mukaan ympäristömuutokset pakottavat ihmiset automaattisesti muuttamaan muualle. Todellisuudessa yksilöt ja kotitaloudet reagoivat ympäristöongelmiin monin eri tavoin riippuen omasta sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteestaan sekä maansa väestörakenteesta, kehitystasosta ja poliittisesta pääomasta”, kertoo tohtorikoulutettava Venla Niva Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmästä.

Muuttoliikkeiden syyt
Muuttujien tärkeys muuttotappiollisilla alueilla. Kuva: Venla Niva/Aalto-yliopisto

10 neliökilometrin tarkkuudella

Tutkijat käyttivät satunnaismetsänä (random forest) tunnettua koneoppimismenetelmää analysoimaan yhteiskunnallisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta. Tarkastelujaksona oli vuodet 1990–2000. Kyseessä on tuorein ajanjakso, jolta 178 tutkitusta valtiosta oli saatavilla aineistoa 10 neliökilometrin maantieteellisellä tarkkuudella.

“Kun tarkastelukulma on kansallisen rinnalla myös paikallinen, voimme nähdä tarkemmin, mitkä alueet ovat muuttovoittoisia ja mitkä muuttotappiollisia. Jos jollain alueella tapahtuu vaikka tulvia, voimme zoomata lähemmäs nähdäksemme, onko alueelta muuttanut asukkaita pois sen aikana”, Niva selittää.

Muuttoliikkeiden syiden merkitystä kuvaava kartta
Muuttujien tärkeys muuttovoiton alueilla. Kuva: Venla Niva/Aalto-yliopisto

Tarkastelun kohteena oli kahdeksan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvää keskeistä tekijää, jotka selittävät muuttoliikettä eri puolilla maailmaa. Tärkeimmiksi yhteiskunnallisiksi syiksi osoittautuivat tulotaso, koulutus ja terveydenhuolto. Kuivuus ja vesiongelmat olivat tärkeimmät ympäristölliset tekijät.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Etiopiassa terveydenhuolto oli tärkein muuttovoittoa  selittävä tekijä. Suomessa tulotaso selitti suurimman osan sekä muuttovoiton että muuttotappion vaihtelusta.

Tutkijat kokoavat parhaillaan täysin uutta, vielä paikallisemman tason aineistoa vuosilta 2000–2020. Tavoite on selvittää tarkemmin, miten muuttoliikkeet ja syyt niihin ovat muuttuneet kiihtyneen ilmastonmuutoksen vuosituhannella.

Lisätietoja

Matti Kummu

Matti Kummu

Associate Professor
T213 Built Environment
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Jokimaisema, jossa taustalla aavikkoa. Välissä kulkee tie, jossa ajaa rekka-auto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Ihmisen toiminta ajanut maapallon makean veden kierron pois tasapainosta

Ihmisen toiminta on muokannut rajusti makean veden kiertokulkua maailmanlaajuisesti esiteolliseen aikaan verrattuna.
Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon voittajia AMAD-tiimistä.
People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.