178 maan aineisto osoitti: Ympäristöriskien ja sopeutumiskyvyn yhteisvaikutus on muuttoliikkeiden tärkein selittäjä
Alueelta pois muuttaminen on yksilön keino sopeutua ympäristön, yhteiskunnan ja taloudellisten olosuhteiden muutoksiin. Ympäristöongelmien kasvaessa globaalisti on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset reagoivat ja sopeutuvat muutoksiin.
Aalto-yliopiston ja Itävallassa sijaitsevan IIASA-tutkimusinstituutin (International Institute for Applied Systems Analysis) tutkijat selvittivät muuttoliikkeen taustalla olevien tekijöiden vuorovaikutusta tutkimuksessaan, joka julkaistiin äskettäin arvostetussa Environmental Research Letter -tiedelehdessä.
Yli 58 prosenttia muuttoliikkeistä tapahtui alueilla, joilla ympäristöriskit ovat suuria ja ihmisten sopeutumiskyky samanaikaisesti heikko.
”Yleisen käsityksen mukaan ympäristömuutokset pakottavat ihmiset automaattisesti muuttamaan muualle. Todellisuudessa yksilöt ja kotitaloudet reagoivat ympäristöongelmiin monin eri tavoin riippuen omasta sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteestaan sekä maansa väestörakenteesta, kehitystasosta ja poliittisesta pääomasta”, kertoo tohtorikoulutettava Venla Niva Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmästä.
10 neliökilometrin tarkkuudella
Tutkijat käyttivät satunnaismetsänä (random forest) tunnettua koneoppimismenetelmää analysoimaan yhteiskunnallisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta. Tarkastelujaksona oli vuodet 1990–2000. Kyseessä on tuorein ajanjakso, jolta 178 tutkitusta valtiosta oli saatavilla aineistoa 10 neliökilometrin maantieteellisellä tarkkuudella.
“Kun tarkastelukulma on kansallisen rinnalla myös paikallinen, voimme nähdä tarkemmin, mitkä alueet ovat muuttovoittoisia ja mitkä muuttotappiollisia. Jos jollain alueella tapahtuu vaikka tulvia, voimme zoomata lähemmäs nähdäksemme, onko alueelta muuttanut asukkaita pois sen aikana”, Niva selittää.
Tarkastelun kohteena oli kahdeksan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvää keskeistä tekijää, jotka selittävät muuttoliikettä eri puolilla maailmaa. Tärkeimmiksi yhteiskunnallisiksi syiksi osoittautuivat tulotaso, koulutus ja terveydenhuolto. Kuivuus ja vesiongelmat olivat tärkeimmät ympäristölliset tekijät.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Etiopiassa terveydenhuolto oli tärkein muuttovoittoa selittävä tekijä. Suomessa tulotaso selitti suurimman osan sekä muuttovoiton että muuttotappion vaihtelusta.
Tutkijat kokoavat parhaillaan täysin uutta, vielä paikallisemman tason aineistoa vuosilta 2000–2020. Tavoite on selvittää tarkemmin, miten muuttoliikkeet ja syyt niihin ovat muuttuneet kiihtyneen ilmastonmuutoksen vuosituhannella.
Lisätietoja
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.