Kehittymättömät ja epätäydelliset datamarkkinat

Haaste: Kehittymättömät ja epätäydelliset datamarkkinat

• Datan hyödyntämisen säännöt oppimispalveluiden tuottamisen ja käytön osalta ovat puutteelliset. Standardien ja sääntöjen puute sekä niiden epäselvyys johtavat datan siiloutumiseen eri osapuolten välille. Esimerkiksi opetus­- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus ovat olleet varovaisia muuttamaan nykyisiä tai muodostamaan uusia yhteisiä pelisääntöjä, kuten vaatimuksia yhteisistä tietomalleista ja rajapinnoista. Alustamaisten opetusratkaisujen kehittämiseksi tarvittaisiin pelisääntöjä, jotka kasvattaisivat datan hyödyntämispotentiaalia, kuten 1) mihin kaikkeen dataa voisi potentiaalisesti käyttää, 2) millaista opetusdataa voitaisiin jakaa ja mikä on yksityisomistuksellista, 3) kenellä on datan omistajuus, 4) kenellä on datan käyttöoikeus ja 5) kuka datan jakamista valvoo. Esimerkiksi jos oppilaasta muodostuu käyttäjäprofiili, kuka omistaa datan ja kenelle sitä voidaan jakaa, ja voiko sitä jakaa anonymisoituna vapaasti vai tarvitaanko lupa.

  Selkeää jakoa ei ole myöskään tehty oppilas­-, oppimis­-, opetus­- ja oppimateriaalidatan osalta. Oppilasdatan käyttöä ohjaa muun muassa yksityisyys­ ja tietosuoja. Terveysdatan tapaan myös oppimisdata on sensitiivistä. Sen jakamiseen liittyy julkisen sektorin näkökulmasta riskejä datan luovuttajan osalta (yksilön turva). Toisaalta oppimisdata voi antaa indikaatioita osaamistasosta, sopivista oppimistavoista ja kiinnostuksen aiheista. Opetusdataa hallinnoi sekä yksityinen että julkinen sektori. Yksityinen sektori näkee opetusdatan osana kilpailukykyään. Data on kytkeytynyt tiukasti tarjottavaan oppimisratkaisuun, jolloin siitä ei haluta luopua. Oppimateriaalin osalta ei vastaavia rajoitteita ole, mutta oppimateriaalien uudelleenkäyttöön ei ole muodostunut toimivia liiketoimintamalleja tai palveluita. Esimerkiksi kurssisidonnainen opetusdata voi pitää sisällään käyttäytymistietoa, tietoa toimivista ja toimimattomista ratkaisuista sekä vaativuusasteen optimointia. Vastaavasti opettajatietoa voidaan käyttää opettajien kehittymiseen sekä opetus­ portfoliotietoa opetuksen suunnitteluun ja hallintaan. Datan laatu ja sen sääntely on myös merkittävä tekijä. Esimerkiksi opetussisällön tulee olla opetussuunnitelmaan linkittyvää, ajantasaista ja objektiivista. Myöskään säännöt eri datojen yhdistelemisestä toisiinsa eivät ole riittävät. Voiko esimerkiksi oppimisdataa yhdistää muuhun käyttäytymistietoon? Tietosuoja ja tietoturvakäytännöt kaipaavat selkeytystä.

• Haluttomuus datan jakoon ja avoimuuteen. Opetusalan data on siiloutunut eri paikkoihin,
  eikä data liiku palveluiden välillä. Julkisen sektorin osalta datan jakamisen esteinä ovat huolet tietoturvasta ja tietosuojasta, yksityisten toimijoiden pelko, toimittajaloukun välttäminen sekä sääntely/lainsäädäntö. Alalla ei myöskään ole keskitettyä datavarantoa terveydenhuollon Kanta­ palveluiden tapaan. Vaikka datan käytöstä on perustellusti lainsäädännöllä päätetty, viranomainen ei omista yksilön dataa vaan hallinnoi sitä luotettavasti. Etenkin kustantajat ovat oppimateriaalidatan hallinnassa etulyöntiasemassa tekijänoikeuksiensa vuoksi, vaikka materiaalit on hankittu julkisin varoin. Muille kaupallisille toimijoille kuten Googlelle ja Microsoftille syntyy kilpailuetua siitä, että he pitävät osan datasta itsellään. Innovaattoreilla ei ole samanlaista pääsyä oppilas­, opettaja­ ja oppimateriaalidataan kuin vakiintuneilla toimijoilla.

Suositus: Parannetaan opetusalan datamarkkinoiden toimintaa yhteisten pelisääntöjen avulla

• Luodaan yhteinen opetusalan data-tiekartta ja datan hyödyntämisen pelisäännöt. Suomeen tulee kansallisella tasolla luoda julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteinen suunnitelma datan jakamisesta ja käyttämisestä, mukaan lukien käytettävät standardit ja hyvät käytänteet. Data­ tiekartalla selkeytetään datan ja tiedon jakamisen arkkitehtuurin määrittelytyön kehitysvaiheita, sisältäen pelisäännöt oppilasdatan, oppimateriaalin ja opetusdatan jakamiseen sekä data­ ja tietoarkkitehtuurin ylläpidon roolit. Pelisääntöjen tulee ottaa kantaa siihen, kuka omistaa datan, kenellä on siihen käyttöoikeus ja kuka datan jakamista valvoo. Startup­yritysten datatarpeet tulee myös huomioida pelisääntöjä luodessa. Alustamaiset ratkaisut, kuten Udemy, Coursera, opetus.tv, aoe.fi ja Freed, mahdollistavat kenen tahansa tuottaa ja jakaa oppimateriaalia muiden käyttöön. Tiekartan tulee tukea kokonaisratkaisun löytymistä opetusalan datamarkkinoiden kehittymiseksi, eikä vain ketjun eri osien (oppilas­, oppimis­, opetus­ ja oppimateriaalidata). Tätä kehitystä voivat tukea opetusalan datavälittäjät, joiden roolia tulee selkeyttää. Esimerkiksi kuinka Koski­tietovarannosta tai Wilma­järjestelmästä voidaan jakaa dataa komplementtien tekijöille. Kokonaisratkaisujen löytymistä voidaan edistää myös rahoitusjärjestelmien ehtojen avulla (esim. useampi kunta hakijana).
• Annetaan yksilölle vastuu oppimisdatan hallinnasta ja määritetään jaettavan oppimisdatan minimitaso. Oppimisdata kuvaa perustavanlaatuisia ominaisuuksia henkilöstä ja hänen oppimispolustaan. Oppimisdatan hallinnasta ja sen jakamisesta tulee jokaisella olla mahdollisuus päättää itse. Jakamisen selkeyttämiseksi tulee kuitenkin määrittää viitekehys edellä mainittujen yhteisten pelisääntöjen pohjalta. Kannattaa välttää ekosysteemisiä rakenteita, joissa oletusarvoisesti kaikki oppimisdata on pakko jakaa palvelua käytettäessä tai oppimisdata on aina yksilöön/ identiteettiin sidottuna. Viitekehystä tulisi olla yhteisesti rakentamassa oppimisratkaisujen tuottajat (sekä isot että startupit), kunnat ja Opetushallitus. Oppilaasta ja hänen koko oppimispolustaan voisi saada kokonaisvaltaisemman kuvan (miten hän parhaiten oppii, hyödyntää digitaalista sisältöä), jos dataa generoituisi hyödynnettävään muotoon. Datan avulla voitaisiin kehittää esimerkiksi parempia oppimisteknologiaan liittyviä algoritmeja ja opetussuunnitelmia sekä tunnistaa varhaisia indikaattoreita oppimisvaikeuksille. Googlella on suomalaisista nuorista jo kokonaisvaltaisempi kuva kuin suomalaisilla oppimisratkaisujen tuottajilla. Luodakseen älykkäitä oppimisratkaisuja innovaattorit tarvitsevat tarpeeksi käyttäjiä ja dataa sekä mahdollisuuden yhdistellä dataa eri lähteistä. Tähän voidaan hyödyntää MyData­-piloteista saatuja kokemuksia oppimisdatan ja pedagogisen datan hallintaan. Yhdistämällä oppimisdata harrastus­-, liikkumis-­ ja terveysdataan voidaan mahdollistaa entistä kohdennetummat ja hyödyllisemmät palvelut. Älykkäitä oppimisratkaisuja kehitettäessä yksilön vastuu oppimisdatan hallinnasta on huomioitava. Datan omistajuuteen, data­analytiikkaan ja tekoälyn hyödyntämiseen oppimisessa liittyy jatkuvaa eettisten reunaehtojen selventämistä – varsinkin silloin, kun data koskee alaikäisiä.