Väitös taloustieteen alalta, KTM Juuso Mäkinen
Noudatamme tapahtumassa Aalto-yliopiston turvallisemman tilan periaatteita.
Väitöskirjan nimi: Essays on Labor Supply and Public Policy
Vastaväittäjä: Associate Professor Håkan Selin, Uppsala University, IFAU
Kustos: Professor Matti Sarvimäki, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Taloustieteen laitos
Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka lisäävät ymmärrystä päivähoidon ja verotuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työuriin. Ensimmäisessä osatutkimuksessa arvioidaan, miten perheverotus eli puolisoiden verottaminen yhteenlaskettujen ansiotulojen perusteella vaikuttaa naisten työllisyyteen. Toisessa tarkastellaan julkisen päivähoidon vaikutuksia vanhempien ansioihin ja työuriin ja kolmannessa päivähoidon pitkän aikavälin vaikutuksia lapsiin.
Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat seuraavat:
• Perheverotuksesta eli puolisoiden yhteisverotuksesta luopuminen kasvatti naisten työllisyyttä
• Julkisen päivähoidon laajentaminen kasvatti vanhempien ansioita aina eläkkeelle jäämiseen saakka
• Päivähoito kavensi eroja erituloisista perheistä tulevien lasten tuloissa, koulutuksessa sekä sosiaalisissa ja akateemisissa taidoissa. Keskimääräiset vaikutukset lapsiin olivat vähäisiä.
Väitöstutkimuksen keskiössä ovat Suomessa 1970-luvulla tehdyt politiikkamuutokset. Siirtyminen puolisoiden yhteisverotuksesta erillisverotukseen vuonna 1976 paransi merkittävästi naimisissa olevien naisten taloudellisia kannusteita osallistua työmarkkinoille. Vuoden 1973 päivähoitolaki puolestaan velvoitti kunnat tarjoamaan päivähoitoa ja loi mekanismin päivähoidon rahoittamiselle valtion budjetista. Päivähoitopaikkojen määrä kasvoi lain voimaantulon jälkeen noin 5 000 paikan vuositahtia.
Perheiden verokohtelu on edelleen ajankohtainen poliittinen kysymys. Vaikka monet OECD-maat siirtyivät Suomen tavoin erillisverotukseen jo vuosikymmeniä sitten, verouudistuksia on tehty myös viime aikoina: Sveitsissä on kuluvan vuoden aikana päätetty siirtyä puolisoiden yhteisverotuksesta erillisverotukseen. Perheiden verokohtelussa on vaihtelua maiden välillä, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa tuloverotus perustuu puolisoiden yhteisverotukseen. Tutkimuksen perusteella siirtyminen erillisverotukseen kasvattaa naisten työllisyyttä, minkä perusteella perheiden verokohtelu voi osaltaan selittää sitä, miksi naisten ja miesten työllisyysasteiden ero on joissakin maissa suurempi kuin toisissa.
Päivähoitoa koskevien tulosten perusteella julkisen päivähoidon saatavuudella voi olla merkittäviä vaikutuksia vanhempien työuriin. Tulokset ovat linjassa sen tulkinnan kanssa, että työssäoppiminen ja työkokemuksen kartuttaminen lasten ollessa pieniä tukevat vanhempien työuria. Samalla päivähoidon laajentaminen tasasi erituloisista perheistä tulevien lasten ansioita, kouluttautumista ja sosiaalisia ja akateemisia taitoja. Tulokset viittaavat siihen, että päivähoito lisäsi sosiaalista liikkuvuutta yhteiskunnassa.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Yrjö Jahnssonin säätiö, OP-ryhmän tutkimussäätiö, Suomen kulttuurirahasto, Emil Aaltosen säätiö ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö.
Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/sec/eonly/riiputus/?lang=en
Sähköposti: juuso.p.makinen@aalto.fi