Varsinainen tutkimusprosessi alkaa aiheen valinnasta. Sopivaa tutkimusaihetta voit pohtia myös yhdessä opinnäytteesi valvojan kanssa. Johtavana ajatuksena on tuottaa uutta tietoa jostain tieteen tunnistamasta aiheesta tai alueesta. Aiheen tutkimustarve, sen ajankohtaisuus ja kiinnostavuus itselle ovat myös tärkeitä valintakriteereitä.

Opinnäytteen sujuvan etenemisen kannalta aiheen rajaaminen on erittäin tärkeää. Tohtorin väitöskirja on jo tieteen tekemistä ja sillä tulee olla aitoa annettavaa tiedeyhteisölle. Maisterin opinnäytetyö sen sijaan on tieteen harjoittelua, eli tutkimusharjoitus, ja kandidaatintyö on tutkimusharjoituksen harjoitus. Tämä kannattaa pitää mielessä aihetta valitessa ja rajatessa. Mitä kapeampi tutkittava alue on, sen helpompi on pitää langat käsissään. Vaikka aiheeseesi liittyisi monta asiaa tässä maailmankaikkeudessa, riittää, että kerrot opinnäytteessäsi, että ne on rajattu ulkopuolelle ja keskityt tässä tutkimuksessa tähän tiettyyn näkökulmaan. Aiheen valinta ja sen rajaaminen auttavat sinua suuntaamaan huomiosi tutkimuksen kannalta olennaisiin asioihin ja sulkemaan pois tutkimuspolkuja, joiden seuraaminen paisuttaisi työtäsi liian laajaksi.

Vinkit: 

1. Mind map on hyvä väline aiheen miettimisessä ja sen rajaamisessa. Tee ajatuskartta opinnäytteen aiheideastasi ja siihen liittyvistä asioista. Tämä tekee näkyväksi sen, mitä kaikkea aihe voi pitää sisällään. Listaa sinne kysymyksiä, sanoja tai ihan mitä tahansa, mitä aiheesta tulee mieleen. Ajatuskartan avulla voit tarkentaa sitä osa-aluetta, mitä haluat tutkia ja päättää, mitä jätät ulkopuolelle. Kun päätät ensin, mikä on kaikkein tärkein osa-alue, on helpompi määritellä, minkä voi jättää poiskin.
2. Opinnäytteen voi tehdä myös yhteistyössä yrityksen kanssa, eli toimeksiantona, jolloin aiheen tai aihepiirin saa yritykseltä. Yritysyhteistyökumppanin voi löytää joko yrityksen avoimen työpaikkailmoituksen kautta, nykyisen työnantajan kautta tai ottamalla itse yhteyttä yrityksiin. Toimeksianto-opinnäytetyöt voidaan toteuttaa monin eri tavoin: erillisellä sopimuksella, työsuhteena tai stipendinä Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön tai Tekniikan tukisäätiön kautta. Career Design Lab on kerännyt ohjeistuksen opinnäytetyöpaikan etsimisestä sekä eri sopimusmuodoista JobTeaserin Ohjeet-osioon: Työnhaun opas | JobTeaser. Opinnäytteen tekeminen yritysyhteisyössä on myös yleinen tapa työllistyä monilla aloilla.
3. Ohjelmasi opettajat ja professorit voivat auttaa sopivan aiheen miettimisessä. Esimerkiksi akateemisen ohjaajasi (MyStudiesin tukitiimissä) kanssa voit käydä keskustelua aiheesta ja pohtia, kuka voisi olla tämän aihepiirin asiantuntija omassa ohjelmassasi. Opettajilla on myös verkostoja yliopiston ulkopuolelle, joten osaavat todennäköisesti vinkata mahdollisia yhteistyökumppaneita Aallon ulkopuolelta.

Aiheen valinnan ja rajaamisen jälkeen tutustutaan aihealueesta julkaistuun kirjallisuuteen. Monesti ajatellaan, että opinnäytetyö on pelkkää kirjoittamista, mutta siihen liittyy olennaisena osana myös lukeminen. Todennäköisesti sinulla ei ole tarpeeksi pohjatietoa opinnäytteesi aiheesta, jolloin aukkoa pitää paikata lukemalla sopivia lähdemateriaaleja. Vaikka olisit jo ammatiltasi tutkija, niin silloinkin lukisit uusimpia tutkimuksia aiheesta, eli tämä vaihe kuuluu olennaisena osana tutkimuksen tekemiseen. 

Tieteellisen kirjallisuuden lukeminen vaatii tiedon suodattamisen ja yhdistämisen taitoa. Tämä taito karttuu lukemalla ja erilaisia tekniikoita hyväksi käyttäen: sisällysluetteloa tarkastelemalla, tekstiä silmäilemällä, merkitsemällä erityisen huomionarvoisia sivuja ja kappaleita muistiin sekä kirjoittamalla muistiinpanoja. Päiväkirjan pitäminen joko käsin kirjoitettuna tai sähköisenä tiedostona voi olla hyvä keino selkeyttää omaa ajattelua ja dokumentoida tutkimusprosessin etenemistä. Pidä lukemisen ja muistiinpanojen tai päiväkirjan kirjoittamisen aikaväli sopivan lyhyenä. Tässä auttaa muistiinpanojen ohella luonnosteleva kirjoittaminen.

Lähdeviitteet eli luetun tutkimusartikkelin tai kirjan nimi tekijöineen ja mahdolliset sitaatit tai tärkeät tekstikohdat sivunumeroineen kannattaa napata jo tässä kartoitusvaiheessa talteen esimerkiksi erilaisia lähdeviiteohjelmia hyväksi käyttäen, sillä lähteiden metsästäminen myöhemmin on työlästä. 

Vinkit:

1. Kysy valvojalta ja ohjaajalta sopivia lähdeteoksia.
2. Kirjastojen tietokantojen kautta pääset käsiksi tutkimuskirjallisuuteen ja -artikkeleihin ympäri maailman.
3. Silmäile muita opinnäytteitä ja niiden lähdeluetteloita. Aallon opinnäytteet: https://libguides.aalto.fi/opinnaytteet
4. Voit osallistua tiedonhaun koulutukseen tai varata henkilökohtaisen ajan oppimiskeskuksesta tietoasiantuntijalta, joka osaa auttaa tiedonhaussa.
5. Kokeile, auttaisiko lähdeviiteohjelma tiedonhallinnassa. 

Akateemisuuteen ja tutkimiseen liittyy olennaisena osana kriittinen ajattelu, eli terve epäily. Tutkimustyössä analyyttinen ja kriittinen ajattelu kohtaavat avoimen ja luovan mielen. Argumentointi eli väitteiden ja niitä tukevien perustelujen esittäminen kuuluu olennaisesti tieteelliseen ilmaisuun. Opinnäytetyö voikin olla ensimmäinen isompi kirjallinen kokonaisuus, jossa näitä taitoja voi harjoitella ja niissä voi harjaantua paremmaksi. Älä siis luovuta, jos uudentyyppinen ajattelu tuntuu aluksi vaikealta – prosessin vietäväksi kannattaa heittäytyä ja antaa itselleen aikaa omaksua uusia havainnoinnin ja sanoittamisen tapoja. Salli itseltäsi epätäydellinen teksti, jotta kirjoittamisesta tulee ajattelua eteenpäin vievä eikä jarruttava tekijä.

Lähdekirjallisuutta etsiessä ja lukiessa on tärkeää arvioida tarjolla olevaa tietoa; minkälaisin menetelmin ja minkälaisen aineiston pohjalta johtopäätöksiin on päästy ja tukevatko aikaisempi tieto ja tutkimustulokset esitettyjä tuloksia. Onko tieto ajankohtaista vai jo vanhentunutta? Onko raportoinnissa jätetty jotain välivaiheita kertomatta, jolloin on vaikea ymmärtää, mitä tutkimuksessa on tehty? On myös hyvä osata arvioida kriittisesti omaa ajattelua suhteutettuna luettuun tietoon sekä valvojan ja ohjaajan tarjoamaa tietoa.

Kriittinen ajattelu kannattaa muistaa myös oman aineiston perusteella tehdyissä tulkinnoissa. Jos tulokset näyttäisivät olevan teorian vastaisia, niin mistä se voisi johtua? Onko tutkimusasetelmassa (eli siinä, miten olen tutkinut asiaa) jotain vikaa, olenko tehnyt virheen mittauksissa tai sekoillut vaikka jonkin tietokoneohjelman tai materiaalin kanssa? Virheet kuuluvat myös tutkimuksen tekemiseen, ja niistä tehdyt havainnot voivat olla arvokas osa myös valmista opinnäytetyötä.

Myös rakentavan palautteen pyytämisen ja vastaanottamisen taito on tärkeää: palaute työstäsi ja uudet näkökulmat perusteluineen auttavat monipuolistamaan ajatteluasi ja tekemään oppimiskokemuksestasi rikkaamman. Ole valmis siis hyväksymään saamasi palaute tai perustelemaan, miksi olet eri mieltä.

Keskeinen osa tieteellisen tekstin rakentamisen taitoa on, miten hyvin osaat suhteuttaa ja perustella oman tutkimuksesi osaksi aiempaa tutkimusta ja teoriaa. Näistä aineksista rakentuu aikaisemman tutkitun tiedon ja uuden, omassa tutkimuksessasi tuotetun tiedon yhdistävä kokonaisuus. Tutkimusraportti, eli tässä tapauksessa opinnäytetyö, on muun ohella kuvaus tutkimuksen kulusta. Raportissa avataan kaikki olennainen tutkimuksen eri vaiheista ja kuvataan tutkimusprosessi alusta loppuun niin perusteellisesti, että joku toinen voisi toistaa tutkimuksesi.

Hyvät ongelmanratkaisutaidot auttavat tutkimusprosessin aikana vastaan tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Näissä kohdissa on myös hyvä osata selvittää, kuka olisi oikea henkilö auttamaan, jos tuntuu, että ongelma on liian iso itselle ratkaistavaksi. Muistathan, että opinnäytteesi valvoja ja ohjaaja ovat sinua varten myös ongelmatilanteissa. 

Tutkimusprosessin läpivieminen vaatii sitä, että pystyt sietämään epävarmuutta ja sopeuttamaan toimintaasi yllättävienkin tilanteiden edessä. Koska opinnäyte on myös tieteellisen ajattelun ja kirjoittamisen harjoittelua, virheitä, erehdyksiä ja vahinkoja ei kannata pelätä – ne kuuluvat prosessiin. Valvojan ja vertaisten tuki auttaa sinua selviämään mahdollisista takaiskuista ja oppimaan lisää itsestäsi. Katseen suuntaaminen seuraavaan etappiin auttaa jatkamaan matkaa tutkijan tiellä. 

Vinkit:

1. Mieti, ketkä sinua voivat auttaa opinnäytteesi aikana. Voit käyttää Oma verkostoni -tehtävää sen kartoittamiseksi, ketkä kaikki voivat tukea sinua opinnäytetyösi aikana ja miten. Jos tarvitset apua, niin sinulla on olemassa jo valmiiksi kirjoitettuna lista ihmisistä, joilta voit kysyä apua, eikä avun pyytämisessä ole niin korkeaa kynnystä.
2. Joskus on vaikeaa tietää, missä jumittaa tai mikä tuki voisi olla itselle hyödyllisin. Voit aina tulla käymään Starting Point of Wellbeingissä, niin tutkitaan tilannettasi yhdessä.

Mieti, miksi teet opinnäytettä. Onko se pakollinen suoritus, jotta voit valmistua ja yksi opintosuoritus muiden joukossa? Vai onko se mahdollisuus syventyä johonkin ja saada vastauksia aiheeseen, joka kiinnostaa sinua ja johon haluat käyttää aikaa ja energiaa oppiaksesi uutta? Opinnäyte voi myös olla molempia. 

Mieti, mikä on opinnäytteen arvosanatavoitteesi. Onko se päästä läpi ykkösellä vai onko tavoitteesi saada korkea arvosana vai jotain siltä väliltä? Kaikki vaihtoehdot näistä ovat yhtä hyviä – sinä päätät. Paras opinnäytetyö on valmis opinnäytetyö. Arvosanatavoitteesi kannattaa käydä läpi valvojan kanssa, jotta molemmat ymmärtävät odotukset: mitä sinä tavoittelet ja mitä kukin arvosana valvojan näkemyksen mukaan edellyttää. Ohjelmasi tai korkeakoulusi opinnäytetyöohjeessa on yleensä arviointimatriisi, jossa avataan, mitä osa-alueita arvioidaan ja mitä mihinkin arvosanaan vaaditaan. Siihen kannattaa tutustua arvosanatavoitetta miettiessäsi. Mitä korkeampaa arvosanaa tavoittelet, sitä enemmän opinnäytteessäsi tulee olla omia oivalluksia ja itsenäistä kontribuutiota. Valvojan rooli on olla tukenasi itsenäisessä työskentelyssäsi, eikä niinkään antaa tarkkoja ohjeita tietyn arvosanan saavuttamiseksi tai toistuvasti ehdottaa korjauksia työhön.

Harvoin opinnäytteen arvosanalla on merkitystä työnhaussa. Toki poikkeuksiakin on, esim. väitöskirjaan tähtääviin jatko-opintoihin hakemisessa maisteriopinnäytteen arvosana voi vaikuttaa tai haettaessa töihin esimerkiksi joihinkin konsulttitoimistoihin. 

Tavoitteet voivat myös muuttua kesken opinnäytteen tekemisen ja se on sallittua, eikä tarkoita, että olisit epäonnistunut. Tavoitteisiin on aina hyvä palata aika ajoin, jotta tiedät, mitä kohti ja millä intensiteetillä työskentelet.

Opinnäytetyö, eli tutkimus ja sen raportointi, on projekti, joka levittäytyy pitemmälle aikavälille opintojesi loppuvaiheessa. Hyvin suunniteltu ja organisoitu projekti auttaa sinua pitämään langat käsissäsi ja vahvistaa hallinnan tunnetta.

Opinnäytettä varten tehdään tutkimussuunnitelma, jossa vastataan: Kuka tutkii, milloin ja missä? Mitä tutkimusaiheesta tiedetään ja mitä ei? Mikä on tutkimuskysymys ja hypoteesi? Mitä keinoja tutkija aikoo käyttää testatakseen hypoteesia? Mitkä ovat tutkimuksen tarpeet ja resurssit? Mitä riskejä tutkimukseen liittyy tai mitä esteitä voi tulla matkan varrella? Tutkimussuunnitelma onkin eräänlainen käsikirjoitus, jota lähdetään toteuttamaan mutta jota usein on tarpeen muokata matkan varrella. On tärkeää, että prosessin alussa on olemassa tiekartta, jota voit lähteä seuraamaan. 

Sen sijaan projektisuunnitelmassa painopiste on toteutuksen suunnittelussa. Siinä missä tutkimussuunnitelma on yleistasoinen, projektisuunnitelman tulee olla monin paikoin yksityiskohtainen, eli tarkat työvaiheet ja aikataulut ovat keskeisiä osa-alueita.

Opinnäyte on harvoin suoraviivainen projekti, jossa työvaiheet seuraisivat lineaarisesti toisiaan, eli ensin olisi lukemista, sitten kokeellisen tai taiteellisen osan tekemistä ja sitten kirjoittamista. Sen sijaan siinä vuorottelevat usein kysymyksen asettaminen, lukeminen, aineiston työstäminen ja analyysi sekä kirjoittaminen. Vaikeuksia voi seurata, ellei ennen tutkimuksen käytännön toteutusta ole hankkinut ollenkaan pohjatietoa vaan jättää tiedonhaun ja kirjoittamisen kokonaisuudessaan viimeiseksi. Tarkan projektisuunnitelman tekeminen voi tuntua vaikealta, koska prosessi on epäsuora polku, jossa hypitään eri vaiheiden välillä. 

Projektia suunniteltaessa on hyvä miettiä, millaisia välietappeja projektissa on. Mikä voisi olla kronologinen järjestys tehtäville asioille? Mitä pitää olla missäkin osassa valmiina, jotta voi jatkaa eteenpäin? Mitkä olisivat sellaisia tarkastuspisteitä, jotka olisi hyvä kalenteroida? Jos vain mahdollista, nämä kannattaa keskustella ja aikatauluttaa yhdessä ohjaajan tai valvojan kanssa, jolla voi hyvinkin olla näkemystä, mikä on toimiva tapa oman tutkimuksesi osalta. Kun ohjaajasi on tietoinen aikataulusta ja määräajoista, se asettaa sinulle positiivisen paineen pysyä aikataulussa, kun taas vain itsellesi asetetuista määräajoista on helpompi lipsua.

Ohjaajan kanssa kannattaa myös pohtia, mitkä ovat ne kohdat, joissa tarvitset ohjausta. Ne voivat olla välietappien kohdalla tai ehkä sellaisissa kohdissa, joissa olet aloittanut uutta vaihetta työssäsi, ja sinulle on noussut kysymyksiä sen hetkiseen työstämiseen.

Jotta välietappeja voi suunnitella, projekti pitää pilkkoa pienempiin osiin. Kirjoita ylös, mitä kaikkea opinnäytetyön pitää sisältää. Yksi keino pilkkomiseen on sisällysluettelon hahmottelu, jonka ei tietenkään tässä vaiheessa tarvitse olla lopullinen.

Olennaista on myös seurata, miten eteneminen on tapahtunut. Oletko pysynyt suunnitelmassa vai onko tullut muutoksia alkuperäiseen? Jos muutoksia on tullut, niin mihin ne vaikuttavat? Ovatko ne niin isoja muutoksia, että tehtävälistausta pitää muokata? Jos ovat, niin ne saattavat vaikuttaa myös aikatauluun. Muutokset suunnitelmaan ja aikatauluun kannattaa tehdä, koska vanhassa aikataulussa väkisin pysyminen saattaa aiheuttaa epäonnistumisen tunteita, jos se ei enää ole realistinen suunnitelman muuttuessa.

Suunnitelmaa tehdessä ei luonnollisesti pysty ennakoimaan kaikkia vastaan tulevia tilanteita. Silti kannattaa pohtia, mitkä voivat olla mahdollisia esteitä tai projektin rajoituksia ja reunaehtoja, joita voi tulla eteen. Kaikkea ei tietenkään voi etukäteen tietää, mutta jotain on mahdollista ennakoida ja saada aikaan paremmin toteutettavissa oleva suunnitelma. Samalla voit miettiä, miten esteen sattuessa kannattaa toimia. Jos este konkretisoituu, niin sinulla on tällöin suunnitelma sen ratkaisemiseksi. Keneltä voit pyytää apua missäkin tilanteessa tai miten este vaikuttaa suunnitelmaasi?

Mieti myös, miten juhlit tai palkitset itseäsi välietappien saavuttamisesta. Opinnäyte on pitkä projekti, jonka eri vaiheissa pitää muistaa myös huomata tehty työ, eikä ajatella vain kaikkea sitä, mikä on vielä tekemättä.

Vinkit:

1. Oletko käyttänyt jollain projekti- tai ryhmätyökurssilla jotain projektinhallintamenetelmää tai -ohjelmaa? Se voisi olla hyvä apuväline myös opinnäyteprojektin hallintaan. Voit myös selvittää, onko ohjelmassasi tai korkeakoulussasi opinnäyte- tai projektisuunnitelman pohjaa, jota voisit käyttää opinnäytteen suunnittelemisessa.
2. Esimerkkejä projektisuunnitelmasovelluksista, joita voit halutessasi käyttää: https://ganttpro.com/ ja https://trello.com/. Tai tiedätkö hyvän projektinhallintaohjelman? Jos kyllä, lähetä tieto siitä tämän sivuston palautteen kautta – lisäämme tiedon siitä tänne muiden opiskelijoiden iloksi.
3. Kirjoita viisi minuuttia kustakin seuraavasta kysymyksestä: a) Mitä yrität selvittää, millaista ongelmaa ratkaista tai mitä tuottaa opinnäytetyössäsi? b) Millainen aineisto tai materiaali sinulla on käytössäsi, jonka avulla pyrit löytämään vastauksia edelliseen kysymykseen? c) Millaisia tuloksia / tietoja / ratkaisuja arvelet saavasi / löytäväsi? d) Mitä tästä aiheesta jo tiedetään / millaista tietoa ongelmasta tai kysymyksestä on jo olemassa? e) Miten arvelet selvityksesi tai tulostesi täydentävän sitä, mitä aiheesta jo tiedetään? Näin saat luotua itsellesi tiivistelmän opinnäytetyösi tämänhetkisestä tilasta. Kysy seuraavaksi itseltäsi, mikä osa-alue näistä olisi seuraavaksi ajankohtainen eteenpäin työstettäväksi. Saat näin suunniteltua työtäsi eteenpäin.

Mieti, millainen on realistinen aikataulutavoitteesi. Esimerkiksi maisteriopinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä, joka tarkoittaa puolikasta lukuvuotta päätoimisesti tehtynä, eli 5 pv/vko ja 8 h/pv. Maisteriopinnäyte tehdään kuitenkin yleensä opintojen loppuvaiheessa, jolloin saatat olla jo töissä ja työtunnit vievät energiaasi ja aikaasi. Pohdi siis, onko elämässäsi muita asioita, jotka vievät aikaa, minkä vuoksi et pysty paneutumaan opinnäytteeseen päätoimisesti. Itselle tärkeille palauttaville asioille (perhe, ystävät, harrastukset, lepo…) pitää jäädä myös tilaa.

Opinnäytteen teko on aivoille intensiivistä tietotyötä. Erityisesti luovuutta ja ongelmanratkaisua edellyttävissä kohdissa aivot prosessoivat työtä eteenpäin myös silloin, kun teemme jotain aivan muuta. Siksi ei kannata myöskään orjallisesti ajatella, että 8 tuntia päivässä olisi se aika, joka opinnäytteelle pitää varata, esim. 6 tuntia on oikein hyvä ja riittävä määrä. On myös hyvä miettiä, onko opinnäytetyössäsi kohtia, joiden tekeminen ei vaadi niin paljon keskittymistä, ja työstää osa päivästä tällaisia asioita.

On hyvä pyrkiä sellaiseen aikataulusuunnitelmaan, että työ etenisi mieluummin usein pienin askelin, kuin aina rykäyksittäin pitkissä sessioissa, mutta joiden välissä olisi paljon aikaa. Näin uudelleen orientoitumiseen työn pariin ei kulu aikaa, ja useimmiten myös parempi fiilis säilyy, kun aikaansaamista tapahtuu säännöllisesti. Älä siis jätä liikaa taukopäiviä!

Tyypillisesti aikataulutuksen haasteita tulee vastaan silloin, kun opinnäytteen tekijällä on liian suuret tai epäselvät tavoitteet ja liian monta prioriteettia. Myös se aiheuttaa ongelmia, että aikataulua ei ylipäätään tule tarkistettua tai noudatettua. Monesti luulemme itsestämme liikoja, eli laitamme liikaa asioita tai työtunteja tehtäväksi päivän aikana ja vastaavasti varaamme liian vähän aikaa palautumiselle. Tällöin aikataulussa ei ole yhtään jouston varaa. Arjessa tulee yleensä asioita eteen, joita ei ole voinut tietää etukäteen, niin on parempi, että aikataulu sallii yllätykset. Yksi yleinen kompastuskivi aikataulun pettämisessä ovat myös aikavarkaat, eli esim. sosiaalinen media tai uutisten luku, joihin saattaa vahingossa upota tunteja päivässä.

Vinkit:

1. Aikatauluttamisen avuksi on olemassa Ajanhallinnan aakkoset -itseopiskelumateriaali.
2. Kuuntele podcast-jakso ajanhallinnan työkaluista.
    

Koska aikaa ei ole määrättömästi vuorokaudessa tarjolla, joudut priorisoimaan asioita, mihin milloinkin aikaasi käytät. Mieti, mikä on olennaista opinnäytteessä ja muussa elämässä, ja päätä sen perusteella, mikä on sopiva aikataulutus tässä projektissa.

Jokaisella opiskelijalla on omanlainen elämäntilanne opinnäytetyötä tehdessä. Sinä saatat olla töissä samaan aikaan, ehkä perhe vie aikaa, tai on voinut tulla jokin yllättävä tilanne, joka vaikuttaa opinnäytetyöhön käytettävissä olevaan aikaan ja ehkä myös tavoitteisiin. Myös oppimisen vaikeudet pitää ottaa huomioon opinnäytetyön projektia suunnitellessa ja aikatauluttaessa.

Simo Ahosen Opinnäyte jumissa -kirjassa on hyvä anekdootti kottikärryistä, joihin lastataan eri osa-alueita, joita elämässäsi tällä hetkellä on. Liian täyteen asioita ei kottikärryjä saa laittaa, muuten se kippaa. Tärkeää on siis muistaa oman elämän realiteetit, ja suunnitella ja aikatauluttaa sen mukaan. Jos teet liian optimistisen suunnitelman, niin todennäköisesti aiheutat sillä vain itsellesi epäonnistumisen tunteita.

Muu elämä ei välttämättä pelkästään syö aikaasi ja energiaasi, vaan se voi myös olla tukeva elementti opinnäytetyötä tehdessä. Vaikka esimerkiksi perhe-elämä vie aikaa, niin perheen kanssa ollessa palautuu ja perhe voi antaa tukea, kun sitä tarvitset. Samoin työ voi toimia tukevana elementtinä etenkin, jos teet opinnäytettäsi samaan työpaikkaan.

Vinkit:

1. Elämäntilanne voi muuttua kesken opinnäytetyöprosessin ja silloin on hyvä tarkastella tavoitetta ja aikataulua uudestaan sekä tehdä muutoksia, jos tarpeen.
2. Kuuntele podcast-jakso perhe-elämän ja opiskelun yhdistämisestä.
3. Joskus voi auttaa, että pääsee työstämään opinnäytettään jossain muualla kuin arjen keskellä. Esimerkiksi Espoon ja Helsingin oppilaitospapit ovat järjestäneet muutaman vuorokauden pituisia opinnäytetyöretriittejä Hvittorpin kurssikeskuksessa, joissa voi keskittyä täysin opinnäytteeseen ja saada vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Retriitistä tiedotetaan opiskelijoiden uutiskirjeessä.

Ensimmäinen asia, johon akateemisissa teksteissä kannattaa kiinnittää huomiota, on tekstin tyyppi, jota kutsutaan myös genreksi. Vaikka akateemisessa kirjoittamisessa on vaihtelua, sille on ominaista tietyt yhteiset piirteet, jotka sinun tulisi oppia. Siksi on tärkeää, että osallistut oman koulusi tarjoamiin opinnäyteseminaareihin, jos sellaisia on tarjolla.

Seminaarien lisäksi voit osallistua Aalto-yliopiston Kielikeskuksen kursseille, joissa saat apua kirjoittamiseen. Kielikeskus tarjoaa kursseja, jotka tukevat opinnäytetyön kirjoittamista kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolla riippumatta siitä, kirjoitatko suomeksi, ruotsiksi vai englanniksi. Kannattaa tutustua näihin kursseihin jo ajoissa opintojesi aikana, jotta voit suunnitella kurssien aikataulun ja saada niistä mahdollisimman paljon hyötyä.

Voit myös tutkia aiemmin julkaistuja tieteellisiä tekstejä. Kannattaa kysyä valvojalta, ohjaajalta tai muilta kokeneemmilta tutkijoilta suosituksia, mutta on myös hyödyllistä käydä läpi eri aloilta ja tasoilta olevia opinnäytteitä. Näin näet, miten akateemisia tekstejä rakennetaan ja kirjoitetaan. Muista kuitenkin, etteivät kaikki julkaistut tekstit ole välttämättä hyviä esimerkkejä.

Joskus saatat päättää olla noudattamatta "standardia opinnäyteformaattia". Ennen kuin teet niin, on tärkeää, että tunnet ensin tavanomaisen mallin hyvin. Näin tiedät, miten tekstisi vaikuttaa lukijaan, ja vältät virhetulkinnat tekstistäsi.

Vinkit:

1. Englanninkielisellä Writing Clinic -sivulla on paljon hyödyllisiä vinkkejä, harjoituksia ja linkkejä, joita voi hyödyntää.
2. Osallistu akateemisen kirjoittamisen kursseille.
3. Tutustu ajoissa opinnäytetyösi arviointikriteereihin. Jos jätät tämän viime hetkeen, voi olla liian myöhäistä muokata tutkimusta ja tekstiä vastaamaan vaatimuksia.
4. Osalle opiskelijoista on hyödyllistä tutustua aiempiin opinnäytetöihin projektin alussa, kun taas toiset haluavat aloittaa itsenäisesti ja tarkastella esimerkkejä vasta myöhemmin. Aallossa tehdyt opinnäytetyöt ovat Aaltodocissa.
5. Lue myös muiden yliopistojen materiaaleja, esim. Helsingin yliopiston Kielijelpin Kirjoitusviestintä-osio (suomeksi ja ruotsiksi).
6. Hanki käsiisi akateemisen kirjoittamisen opas.
7. Panosta kieleen ja tyyliin. Lukijaystävällisen tekstin kirjoittaminen kannattaa.
8. Opettele akateemisen kirjoittamisen käytännöt. Selvitä, miten tekstin rakenne ja sanasto vaikuttavat lukijaasi.
9. Visualisoi lukijasi.
10. Hanki vertaistukea. Sovi kirjoitussessiosta opiskelijakaverin kanssa. Samassa paikassa samaan aikaan kirjoittaminen auttaa usein keskittymisessä ja kaverilta voi kysyä neuvoa. Vertaispalaute voi auttaa, vaikkei kumpikaan kirjoittamisen asiantuntija olisikaan.
11. Kirjoitusklinikalla voit keskustella tekstisi ideoinnista, rakenteesta, lauseista, akateemisesta ääneensävystä ja lähdeviittauksista. Näissä tapaamisissa käydään siis samoja aiheita läpi kuin akateemisen kirjoittamisen kursseilla. Jos et tiedä, miten tekstiäsi voisi parantaa, kirjoittamisen asiantuntija auttaa sinua henkilökohtaisissa Kirjoitusklinikka-tapaamisissa, joissa keskitytään juuri sinun tarpeisiisi ja toiveisiisi.
12. Käytä tieteellisen kirjoittamisen tukena Turnitinia, joka etsii tekstistäsi samankaltaisuuksia verrattuna Turnitinin tietokannan muihin tieteellisiin teksteihin. Turnitinia käytetään MyCoursesin kautta, eli valvojan (tai ohjaajan) on täytynyt laittaa se opinnäytetyötilaan saataville. Turnitinia käytetään myös opinnäytteen palautusvaiheessa tarkastamaan, ettei työssä ole plagiointia, joten kannattaa tarkastaa tekstiä oma-aloitteisesti jo työn luonnosvaiheessa.

Tieteellinen kirjoittaminen on prosessinomaista, eli teksti ei ole valmista saman tien, kun sen saa paperille, vaan sitä täytyy usein muokata montakin kertaa. Tämä voi joskus aiheuttaa epävarmuutta ja turhautumista, kun on olevinaan kirjoittamassa, mutta mitään ei silti tunnu tulevan oikeasti valmiiksi.

Jokaisella meillä on erilainen tapa kirjoittaa. Simo Ahonen vertaa kirjoittamistapoja Opinnäyte jumissa -kirjassaan Mozartin ja Beethovenin tapoihin säveltää. Mozart sävelsi kappaleen mielessään ja kirjoitti sen kerralla valmiiksi. Beethoven sen sijaan teki monia luonnoksia eri vaiheissa ja muokkasi ideoitaan moneen otteeseen. Beethovenilla teosten suunnittelu oli erilaisten musiikillisten ideoiden osien kokoamista, kunnes ne muodostivat kokonaisen sävellyksen. Beethovenin tapa istuu tieteelliseen kirjoittamiseen paremmin kuin Mozartin.

Jos sinulla on tapana kirjoittaa valmista tekstiä suoraan, niin tieteellinen kirjoittaminen voi tuntua vaikealta sen takia, että sinun on hankalaa kirjoittaa keskeneräistä tekstiä. Keskeneräisen tekstin kirjoittaminen on kuitenkin taito, jonka oppii harjoittelemalla. Keskeinen keino on rajata kirjoittamiseen käytettävissä olevaa aikaa ja päättää tietoisesti kirjoittaa luonnosmaista tekstiä. 

Muista myös, ettei opinnäytteen kirjoittaminen tarkoita yksinomaan näppäimistön painelemista. Kirjoittamista on myös kirjoitetun tekstin lukeminen, suunnittelu ja ideointi. Ne vievät aikaa, mutta edistävät kirjoittamista. 

Muista suhtautua itseesi ymmärtäväisesti ja kärsivällisesti. Saatat huomata, että pidät enemmän joidenkin opinnäytetyösi osien työstämisestä kuin toisten. Tämä on täysin normaalia. Joillekin kirjoittajille voi olla hyödyllistä siirtää keskittyminen kirjoittamisesta lukijoihin ja muistaa, että kirjoittajalla on etuoikeus ja velvollisuus jakaa tutkimustaan laajemmalle yleisölle. Jokaiselle opinnäytetyölle löytyy lukija!

Vinkit:

1. Anna tutkimuskysymyksen ja tutkimuksen tavoitteen toimia oppaanasi. Tee tarvittaessa muutoksia.
2. Luonnostele sisällysluetteloa tekstin jäsentämisen apuna.
3. Aloita kirjoittaminen ajoissa. Ajattelu ja kirjoittaminen ovat toisiaan tukevia prosesseja.
4. Kirjoita luonnoksia ja kehittele niitä eteenpäin: lue, tutki, kirjoita, arvioi ja muokkaa.
5. Aiheestasi riippuen aineisto ja menetelmät -osion kirjoittaminen voi olla ensimmäinen askel tekstin tuottamisessa. Usein onkin helpompi aloittaa suoraviivaisimmasta tekstistä, eli aineisto- ja metodiosuuden raportoinnista, jossa selität, mitä ja miten olet tutkimuksen suorittanut. Tässä osassa ei välttämättä tarvitse analysoida eikä peilata teoriaan.
6. Kun pidät pidemmän tauon, kuten lounastauon tai lopetat päivän työt, kirjaa ylös, mistä ja miten jatkaa. Näin uuden kirjoitussession aloittaminen on helpompaa ja pääset nopeammin vauhtiin.
7. Hyödynnä tekstinkäsittelyohjelmien puhe tekstiksi -ominaisuutta tekstin tuottamiseen ja tekstin puheeksi muuttamista kuunnellaksesi omaa tekstiäsi.
8. Käytä miellekarttoja tai muita tekniikoita. Esimerkiksi Mindjet Mindmanagerin avulla voit viedä miellekarttasi Microsoft Wordiin, vieläpä otsikkonumeroiden kanssa. Aalto-yliopistolla on Mindjet-lisenssi, ja voit ladata ohjelman omaan tietokoneeseesi.
9. Kirjoita joitain tekstiosuuksia käsin.

Lue paljon, eri aiheista ja eri genrejä. Lukeminen vahvistaa kirjoitustaitojasi. Huolellinen lukeminen tarkoittaa sitä, että kiinnität huomiota siihen, miten kirjoittajat ilmaisevat itseään, mutta myös sitä, että mielenkiintoisen sisällön lisäksi merkitset muistiin viitteet.

Keskeinen osa tieteellisen tekstin rakentamisen taitoa on se, miten hyvin aiempaa tutkimusta, eli teoriaa aiheesta, on käytetty tutkimuksen aineiston ja oman ajattelun tukena. Näistä aineksista rakentuu aikaisemman tutkitun tiedon ja uuden, omassa tutkimuksessasi tuotetun tiedon yhdistävä kokonaisuus. Ilman lukemista et pysty yhdistelemään ja analysoimaan omaa tutkimustasi aiempaan tutkittuun tietoon.

Vinkit:

1. Lue laajasti ja monipuolisesti.
2. Lue opinnäytetöitä myös muilta aloilta kuin omaltasi. Kiinnitä huomiota yleisiin akateemisiin sanastoihin, joita esiintyy kaikissa opinnäyteteksteissä.
3. Lue ajatuksella: mikä tekee tästä tekstistä toimivaa, vakuuttavaa tai tieteellisen oloista?
4. Kirjaa viitteet tarkasti. Jos et ole varma, miten aiempaa kirjallisuutta tulisi siteerata ja yhdistää omaan tekstiisi, Kielikeskuksen kirjoitusklinikka ja Oppimiskeskuksen tietoasiantuntija auttavat sinua.
5. Kun olet lukenut tekstiä, niin kirjoita siitä mahdollisimman pian jotain ylös. Tässä auttaa muistiinpanojen ohella luonnosteleva kirjoittaminen. Tämä pätee sekä lähdeaineistoa suoraan referoivaan kirjoittamiseen että luetun perusteella syntyneiden omien oivallusten ylöskirjaamiseen.

Tekoälyn eli tässä tapauksessa laajojen kielimallien käyttö kirjoittamisen apuna on yhä tärkeämpi taito, jota on myös syytä harjoitella. Erityisesi kielimalleista voi olla apua ideoinnissa ja laajojen asiakokonaisuuksien hallinnassa, jolloin voit pyytää tekoälyä esimerkiksi hahmottelemaan, mitkä ovat jonkin teeman keskeiset pääkohdat. Näin voit päästä nopeammin liikkeelle vaikkapa lähdeaineiston etsimisessä ja käsillä olevan tekstin jäsentämisessä. 

Haastavaa tekoälyn käytössä on se, ettei opiskelutehtävissä eikä opinnäytteessä mitään tekoälyn tuottamaan tekstiä voi käyttää sellaisenaan. Toisin sanoen et voi kopioida tekoälyn tuottamaa tekstiä sellaisenaan etkä voi hyödyntää tekoälyn luomia kuvauksia luotettavana tietona valitusta asiasta. Juju tekoälyn hyödyntämisessä onkin suhtautua kaikkeen tekoälyn tuottamaan kriittisesti. Jotta voit toimia näin, sinun pitää aina myös hankkia tietoa muista lähteistä ja toisaalta harjoitella akateemista kirjoittamista. Kun sinulla itselläsi kehittyy taju toimivasta akateemisesta tekstistä, voit myös ajoittain käyttää tekoälyä apuna jonkin hankalan ajatuksen muotoilussa: katso, miten kielimalli asian muotoilisi, ja kirjoita sen perusteella parempi versio.

Aalto-yliopistossa on käytössä ohjeet tekoälyn käyttöön opetuksessa ja oppimisessa. Muista selvittää itsellesi aina kunkin kurssin erilliset tekoälyn käyttöä koskevat linjaukset. Pääsääntö on, ettei tekoälyn tuottamaa tekstiä koskaan saa esittää omana tekstinä ja että tekoälyn mahdollinen hyödyntäminen tulee tuoda palautettavassa tekstissä – opinnäytteet mukaan lukien – selvästi esiin.

Vinkit:

1. Vinkit tekoälyn käyttöön opiskelijoille
2. Aallon oma Aalto AI Assistant

Jotta voisimme keskittyä työhömme, tarvitsemme riittävästi psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja, joita käytetään eri tavoin. Voimavarat voidaan nähdä kolmena akkuna: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen akku, joita ladataan ja käytetään tarpeen mukaan.

Opiskellessa palautumista tulisi tapahtua sekä opiskelupäivän aikana että sen jälkeen. Päivän aikana palautuminen voi sisältää taukoja, ruokailuja, liikuntaa ja ajanviettoa ystävien kanssa. Opiskelupäivän jälkeinen palautuminen koostuu vapaa-ajasta, viikoittaisista vapaapäivistä ja pidemmistä lomista sekä aktiivisesta tekemisestä.

Palautumistarpeet ja -keinot ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella ajan myötä. Vapaa-ajalla on tärkeää irrottautua opinnoista ja tehdä itselle merkityksellisiä asioita, jotta mielen palautuminen olisi tehokasta. Hallinnan tunteen säilyttäminen vapaa-ajan käytöstä ja tasapainon löytäminen rentoutumisen ja mielekkään tekemisen välillä ovat tärkeitä mielen palautumiselle. Pelkkä lepo ei aina riitä tehokkaaseen palautumiseen.

Vinkit:

1. Useimmille sopii se, että tekee opinnäytettä muualla kuin kotona. Tämä auttaa sekä aikaansaamiseen että opiskelusta irrottautumiseen. Siirtyminen toiseen paikkaan on eräänlainen rituaali, jolla siirryt vapaalta työmoodiin, ja se auttaa myös pääsemään irti opinnäytteestä, kun palaat kotiin työskentelyn päätyttyä.
2. Sovi opiskelutreffejä kaverin kanssa. Tämäkin auttaa aikaansaamiseen, kun vieressä on joku muukin, joka opiskelee. Lisäksi sinulla on jutteluseuraa tauoille, joiden ajankohdan voitte sopia yhdessä, niin tauot tulee myös pidettyä.
3. Käytä Pomodoro-tekniikkaa. Sekin on alun perin tarkoitettu aikaansaamisen tukemiseen, mutta siinä on myös se hyvä puoli, että lyhyitä taukoja tulee pidettyä ja aivot saavat hengähdyshetken. Voit opiskella tekniikkaa hyväksi käyttäen myös yhdessä muiden kanssa osallistumalla Theses & Tomatoes ja muihin yhteisiin online kirjoittamishetkiin.
4. Stressinhallinta-itseopiskelumateriaalissa käydään läpi esim. stressin tunnistamista ja palautumista.

Opinnäytetyön tekemiseen liittyy tunteita ja tunneskaala voi olla laaja: iloa ja innostuneisuutta, mutta joskus jopa ahdistuksen tuntemuksia. Anna itsellesi lupa tuntea juuri sitä, mitä tunnet. Tunteiden hyväksyminen sellaisena kuin ne ovat ei välttämättä ole helppoa, mutta sitä voi harjoitella, esimerkiksi etsimällä sanoja kokemillesi tunteille. Voi olla hyvä puhua jollekulle tunteista tai kirjoittaa niitä paperille, jolloin tunteisiin voi saada uudenlaista perspektiiviä. 

Uskallus tarttua haasteisiin ja kohdata joskus ikäviäkin tunteita antaa mahdollisuuden myös onnistumisille ja oppimisen ilolle. Tunteiden säätelyyn liittyviä taitoja voi oppia. On luonnollista, että opiskellessa joutuu välillä kohtaamaan epävarmuutta ja ikäviä tunteita. Niiden kohtaamista on hyvä harjoitella. 

Stressi kuuluu elämään, työhön ja opiskeluun. Hyvänlaatuinen stressi voi antaa voimia tekemiseen, mutta liian voimakas tai pitkään jatkunut stressi voi tuntua ahdistavalta. Ahdistuskin kuuluu elämän tunnekirjoon, mutta jos se tuntuu sinusta liialliselta, niin yksin ei tarvitse sinnitellä. Tule vaikka käymään Starting Point of Wellbeingissä juttelemassa.

Vinkit:

1. Testaa Mindful Tools for Stress Management -itseopiskelumateriaalia (englanniksi), jossa käydään läpi työkaluja stressin ja ahdistuksen vähentämiseen.

Opinnäytetyövaiheessa olet edelleen opiskelija ja sinun on tarkoitus oppia lopputyötä tehdessäsi. Saat olla keskeneräinen ja osaamaton. Opiskelijat saattavat asettaa itselleen kohtuuttoman korkeita vaatimuksia osaamistasosta opiskeluiden loppuvaiheessa. Yliopisto-opiskelijat ovat monesti ihmisinä eteenpäin pyrkiviä eikä perfektionismi ole harvinainen ilmiö yliopistomaailmassa. Jos huomaat pyrkiväsi täydellisyyteen, ota asia puheeksi ohjaajan kanssa. On hyödyllistä miettiä, millaista arvosanaa lopputyöstä tavoittelee ja mihin lopulta pyrkii tavoittelemallansa arvosanalla. 

Täydellisyyden tavoittelu ja ”kerralla valmista” -ajattelu ovat omiaan lisäämään painetta opinnäytteen tekemiseen ja kirjoittamiseen. Tehtävään tarttuminen voi tuntua vaikealta, jos tavoitetaso on epärealistisen korkealla ja epäonnistumisen mahdollisuus kummittelee taka-alalla. Toisaalta, kun työn teossa on päässyt alkuun, on vaikea lopettaa, koska parannettavaa löytyy aina. Perfektionisti odottaa itseltään täydellisyyttä ja usein pienikin kritiikki voi tuntua murskaavalta ja koko persoonaa koskevalta. Perfektionismin voi tunnistaa seuraavista ajattelutavoista:

• ”Kaikki tai ei mitään” -ajattelu, suoritus on joko hyvä tai huono – ei mitään siltä väliltä.
• ”Pitäisi vielä…”, mieleen tulee aina asioita, joita voisi tehdä enemmän tai paremmin.
• Huomio kiinnittyy enemmän negatiiviseen kuin positiiviseen palautteeseen ja pienikin kritiikki tuntuu todella pahalta.
• Uskot, että muut suoriutuvat kaikesta erinomaisesti ilman suurta ponnistelua tai stressiä ja sinunkin pitää pyrkiä siihen.

Kohtuuttoman kovat tavoitteet ja vaatimukset itseä kohtaan aiheuttavat helposti ahdistusta, huonommuuden tai riittämättömyyden tunnetta ja stressiä. Jos tunnistat itsessäsi taipumusta perfektionismiin, tilanteessa auttaa myötätunnon herättely itseä kohtaan, itselle annettu positiivinen palaute sekä realististen tavoitteiden asettaminen.

Vinkit:

1. Vertailu muihin ei kannata – helpommin sanottu kuin tehty. Miten vertailun muihin voisi lopettaa? Kun asioita arvioidaan, lopputyötä vielä numeroin, vertailu on helposti läsnä. Itsen vertaamisesta muihin on kuitenkin harvoin hyötyä, etenkään tunne-elämän kannalta. Huomaa vertailu, jos sitä tapahtuu, minkä jälkeen yritä aktiivisesti kääntää huomio itseen, omaan tekemiseesi ja omaan prosessiisi.
2. Ole itsellesi kiltti, myötätuntoinen ja ymmärtäväinen. Tätäkin voi harjoitella, se ei tule meistä monellekaan luontaisesti. Jos huomaat puhuvasi itsellesi ja/tai itsestäsi mielessäsi mollaavasti, huomaa tämä ja hae aktiivisesti kiltimpiä ja ymmärtäväisempiä sanoja sisäiseen puheeseesi, vaikka se tuntuisi aluksi pinnalliselta tai päälle liimatulta. Mitä sanoisit kaverillesi, joka on vastaavassa tilanteessa kuin sinä?
3. Huomaa eteneminen, huomaa hyvä. Anna arvo pienillekin teoille, joita olet tehnyt lopputyötä edistääksesi. Käy päivän päätteeksi läpi asioita, joista voit itseäsi kiittää. Muista, että arvosi ei riipu teoista – olet riittävä sellaisena kuin olet.
4. Juttele muille lopputyön tekemisestä ja siihen liittyvistä tuntemuksista. Jakamalla ajatuksia on mahdollista huomata, että joku muu kokee ja tuntee todennäköisesti aivan samoin.
5. Tutustu verkkomateriaaliin Myötätunnon voima.
6. Kuuntele Nyytin podcast-jakso itsemyötätunnosta.

Tutkimusaiheen valinta ja sen rajaaminen ovat usein vaikeampia tehtäviä kuin mitä etukäteen ajatellaan. Toisaalta hyvään lopputulokseen auttaa suoraviivainen keino: käytä aihevalintaan ja rajaukseen aikaa. Aloita mielenkiintoisesta aihepiiristä ja käy rajaamaan aihetta aihepiirin sisällä. Käytä rajaamisen apuvälineinä kirjoittamista, ajatuskarttaa ja saatavilla olevia lähdeteoksia. Pyydä tarvittaessa valvojan tai ohjaajan kommenttia. Hahmottele, mistä näkökulmasta aihetta voisi lähestyä ja miten sen voisi purkaa opinnäytteen kokoiseksi tekstiksi.

On hyvä etsiä aihe, josta olet kiinnostunut, koska silloin sinulla on sisäistä motivaatiota opinnäytetyön tekemiselle. Aiheen valinnasta voi tulla kompastuskivi, jos siitä tulee ns. täydellisen aiheen metsästys. Mikään aihe ei silloin tunnu tarpeeksi kiinnostavalta eikä lopullista päätöstä aiheesta uskalla tehdä. Muista, että opinnäyte on laskennallisesti puolen vuoden opinnot, ja olet opinnoissasikin todennäköisesti suorittanut kursseja, vaikka et ollut niistä täysin kiinnostunut. Pystyt siis tekemään opinnäytteesikin aiheesta, joka ei ole juuri täydellinen sinulle. Muista myös, että aihe täsmentyy ja voi myös osin muuttua kirjoitusprosessin aikana – ja aihe voi paljastua paljon mielenkiintoisemmaksi kuin alunperin ajattelit.

Jos teet opinnäytettä yliopiston ulkopuolelle tai jossain projektissa, niin sinun ei välttämättä tarvitse pohtia itse aihetta, mutta rajaaminen on tässäkin erittäin olennaista. Vaikka projektissa tutkittaisiin tai tehtäisiin laajemmin asioita, niin opinnäytteeseen siitä voi ottaa vain pienen osan, jotta opinnäyte pysyy sille tarkoitetussa laajuudessa.

Vinkit (mukaillen Hirsjärvi ym. 2009):

1. Muista, että tutkielmasi on opinnäyte, joka ei ole täydellinen tutkimus aiheesta.
2. Muista, että tutkimuksesi on vain yksi näkökulma aiheeseen.
3. Suppeassa työssä ei voi sanoa kaikkea.
4. Tee kunnollinen työ kohtuullisessa ajassa äläkä sitoudu elinikäiseen projektiin.
5. Valvoja ja ohjaaja auttavat sinua rajaamaan aihettasi sopivan laajuiseksi. He ovat tutkimisen ammattilaisia, jotka osaavat pohtia kanssasi, mikä on riittävää opinnäytteeseesi.
    

Ideaalitilanteessa opinnäytteesi aihe on inspiroiva ja innostava ja kiinnostuksesi asiaan lisää motivaatiota oppia lisää. Opinnäyteprosessin aikana tulee kuitenkin niitä vaiheita, kun opinnäyte tulee korvista ulos, eikä sitä jaksaisi yhtään ajatella, vaikka teema sinänsä sinua kiinnostaisikin. Sinua saattaa ajaa eteenpäin vain ajatus sen valmiiksi saamisesta ja valmistumisestasi. Ja välillä sekään ei riitä motivaattoriksi, vaan voi olla erittäin vaikeaa saada mitään aikaiseksi. Useimmiten opinnäytetyön valmiiksi saattamista tukee se, että meillä on sekä sisäistä motivaatiota, eli esimerkiksi itsestä lähtevää kiinnostusta aiheeseen, sekä ulkoisia motivoivia seikkoja, kuten toive valmistumisesta ja kiinnostavan työn löytämisestä.

Se, ettei työ etene, aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita itse tehtävää kohtaan, mutta myös itseäsi kohtaan. Saatat ajatella, että tehtävä on liian vaikea, mahdoton tai hallitsematon ja siksi epämiellyttävä, ja että itse olet huono ja osaamaton, kun et nyt saa tehtyä tätä, vaikka pitäisi. Helpoin tapa päästä eroon ahdistuksen tunteesta on välttää koko tehtävän tekemistä ja kohdistaa tekeminen johonkin muuhun. Kun vältät tehtävän, ahdistus ja epämukavuus vähenevät hetkellisesti, mikä luo tunteen helpotuksesta. Kuitenkin tämän välttämisen seurauksena tekemättömät työt kuitenkin kasaantuvat, mikä usein lisää stressiä ja voi johtaa siihen, että epämiellyttävät tunteet palaavat entistä voimakkaampina. Näin niin sanottu välttelyn kehä alkaa alusta, sillä kasaantuneet työt nostavat jälleen esiin epämiellyttäviä tunteita, ja välttelyn tarve kasvaa.

Välttelyn kehän voi kuitenkin murtaa. Kun halu välttää epämukavaa tunnetta nousee mieleesi, voit valita toisenlaisen lähestymistavan: tunteesta huolimatta tarttua toimeen. Kun ryhdyt tekemään tehtävää, aikaansaaminen tuo mukanaan mielialan kohenemista, onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa tunteita pystyvyydestä ja hallinnasta. Tämä puolestaan laskee ahdistusta ja helpottaa seuraavaan tehtävään tarttumista. 

Aikaansaaminen ja motivaatio menevät usein käsi kädessä. Jos saat tehtyä opinnäytettäsi, niin se lisää motivaatiota. Myös jaksaminen ja riittävä palautuminen, sopiva tavoitteenasettelu ja itselle sopivat työskentelytavat, omien arvojen mukainen toiminta, yhdessä tekeminen sekä usko omaan osaamiseen vaikuttavat motivaatioon. Omaa motivaatiota ja samalla aikaansaamista voi säädellä monilla keinoilla. 

Vinkit:

1. Käytä päivän virkeimmät tuntisi opinnäytetyön tekoon. Opinnäytetyö on usein iso ja älyllisesti vaativa työ. Väsyneenä ja alivireisenä tällaisen työn tekeminen ei monelta onnistu. Siksi kannattaa omistaa päivän virkeimmät tunnit juuri opinnäytetyön tekoon ja tehdä väsyneenä tai hajamielisenä jotain vähemmän vaativaa. Eri ihmisillä on erilaiset vuorokausirytmit: Toinen on parhaimmillaan aamulla, toinen rennon aamupäivän jälkeen, kolmas virkistyy vasta illalla, kun muut virikkeet ovat rauhoittuneet. Tunnustele itsessäsi, milloin on sinulle paras hetki tehdä älyllisesti vaativaa ponnistelua, ja omista tuo aika opinnäytetyölle, jos mahdollista.
2. Tee opinnäytettäsi muualla kuin kotona. Joskus kotona on vaikeaa aloittaa työskentelyä eikä keskittyminen työntekoon meinaa onnistua. Esimerkiksi Oppimiskeskuksessa on paljon keskittyvään työskentelyyn sopivaa tilaa, tai joillekin sopii paremmin pieni taustahälinä vaikkapa kahvilassa. Siirtyminen toiseen paikkaan on eräänlainen rituaali, jolla siirryt vapaalta työmoodiin. Siirtyessä kannattaa antaa mielen jo vaellella opinnäytetyöhön eikä harhauttaa mieltä muilla ärsykkeillä. Sama rituaali auttaa myös pääsemään irti työpäivästä, kun palaat kotiin työskentelyn päätyttyä. Ehkäpä siellä muualla ei myöskään tule yhtä paljon mieleen vaikkapa aloittaa siivousta. Kotona muuhun tekemiseen kannustavia houkutuksia on usein enemmän.
3. Sovi opiskelutreffejä kaverin kanssa. Yleensä asioita saa helpommin aikaiseksi jonkun kanssa kuin yksin. Teidän ei tarvitse olla saman alan opiskelijoita tekemässä opinnäytettä samasta aiheesta, vaan toinen voi tehdä vaikka esseetä historian opintoihin sillä aikaa, kun sinä kirjoitat tutkimussuunnitelmaa markkinoinnin opinnäytteeseen.
4. Päätä jo edellispäivänä, mistä konkreettisesti jatkat seuraavana päivänä. Jos aloittaminen on hankalaa, valitse jokin helpolta ja selkeältä tuntuva tehtävä, josta jatkaa.
5. Työskentelyn voi saada alkuun ottamalla hoitaakseen jonkin hyvin pienen ja yksinkertaisen urakan, jossa onnistuminen tuo palkitsevan tunteen.
6. Tee edistyminen itsellesi näkyväksi. Kirjoita esimerkiksi joka päivä työskentelyn lopuksi done-lista sen hahmottamiseksi, mitä sait tänään aikaan. Done-listaan tulee usein asioita, jotka eivät olleet alkuperäisellä to do -listalla. Muista, että myös ajattelutyö ja teeman pohdinta on tärkeää opinnäytetyötä edistävää työskentelyä.
7. Aseta itsellesi kohtuullisia tavoitteita. Meillä on taipumusta yliarvioida sitä, mitä saamme aikaiseksi tietyssä ajassa, koska se perustuu monesti siihen, että kaikki sujuu täydellisesti eikä eteen tule jotain yllättävää selvitettävää yms.
8. Jaa tavoitteet konkreettisiksi pieniksi tehtäviksi. Mitä tarkemmin saat listattua tarvittavia tehtäviä, sitä helpompaa niihin tehtäviin on tarttua, koska ne eivät tunnu liian isoilta. Vertaile esimerkkejä ”tee lopputyötä” tai ”etsi työhön sopivia artikkeleita” tai ”lue yksi artikkeli” tai ”tee taulukko ensimmäisistä mittauksista”. Mitä pienempi tehtävä, sen varmemmin saat sen ruksittua to do -listalta tehdyksi ja samalla onnistumisen tunteen.
9. To do list with a twist -harjoitus: a) Mieti asiaa, jonka haluaisit saada aikaiseksi, mutta jonka edistämiseen/loppuun saattamiseen liittyy jonkin verran kitkaa. b) Kirjoita itsellesi to do -lista askelista, joita sinun tulisi ottaa asian edistämiseksi. c) Arvioi jokaisen askelen herättämää epämiellyttävyyttä asteikolla 0–10 (+ mitä epämiellyttäviä tunteita tunnistat?) d) Ota eniten epämiellyttävyyttä herättävät kohdat tarkasteluun: pilko tehtävät pienempiin askeleisiin. e) Arvioi uusien askelten herättämää epämiellyttävyyttä asteikolla 0–10. f) Aloita helpoimmasta tai vaikeimmasta askeleesta, kumpi vain tuntuu sopivammalta sinulle.
10. Kokeile Pomodoro-tekniikkaa. Voit opiskella tekniikkaa hyväksi käyttäen myös yhdessä muiden kanssa osallistumalla Theses & Tomatoes ja muihin yhteisiin online kirjoittamishetkiin.
11. Tutustu itseopiskelumateriaaleihin Aikaansaamisen aakkoset ja Keskittymistreeni MyCoursesissa.
12. Kuuntele podcastit motivaatiosta ja välttelystä (osa 1 ja osa 2).
13. Jos aikaansaaminen tuntuu olevan hankalaa, vaikka olet ehkä yrittänyt jo erinäisiä keinoja, niin muista pyytää apua ennen kuin välttelystä muodostuu sellainen kehä, jossa epäonnistumisen kokemukset saavat sinut tuntemaan itsesi huonoksi opiskelijaksi ja vetäytymään yhä useammasta tilanteesta. Esim. Starting Point of Wellbeing voi tarjota tukea tässä.

Opinnäytteen kirjoittamisen keskiössä on kirjoittaminen. Kirjoittamiseen voi liittyä monenlaisia haitallisia ennakkokäsityksiä, jotka estävät sinua etenemästä. Tässä alla esitettynä muutamia myyttejä ja sen lisäksi keinoja, joita kokeilemalla niiden yli voi päästä (Svinhufvud, 2016):

• Hyvät kirjoittajat eivät näytä keskeneräisiä tekstejään muille.
  >> Pyydä muita lukemaan keskeneräistä tekstiäsi, jotta saat rohkaisua ja palautetta ja aikataulutettua kirjoittamistasi.
• Hyvät kirjoittajat alkavat kirjoittaa vasta sitten, kun heidän mielentilansa on siihen sopiva.
  >> Yritä kirjoittaa säännöllisesti, jopa joka päivä.
• Hyvät kirjoittajat alkavat kirjoittaa vasta sitten, kun heillä on uusi, luova idea.
  >> Aloita kirjoittamaan jo tänään, vaikka et vielä tietäisi, mitä tulet kirjoittamaan.  
• Hyvät kirjoittajat alkavat kirjoittaa vasta sitten, kun heillä on tarpeeksi pitkä aika varattuna tähän.
  >> Merkitse viikkokalenteriisi säännöllisiä kirjoittamissessioita, vaikka ne olisivat lyhyitäkin.
• Hyvät kirjoittajat tuottavat viimeisteltyä tekstiä yhdeltä istumalta.
  >> Muista, että ensimmäinen versio on vasta kirjoittamisprosessin alku, eikä sinun tarvitse asettaa tekstille korkeita laatuvaatimuksia vielä tässä vaiheessa.
• Sinusta ei voi tulla hyvä kirjoittaja, sellaiseksi synnytään.
  >> Sinun on mahdollista oppia kirjoittamista ja kehittyä kirjoittajana. 

Joskus on vaikea aloittaa kirjoittamista, kun paperi tai läppärin ruutu huutaa tyhjyyttään. Tähän aloittamisen vaikeuteen voi kokeilla esimerkiksi vapaan kirjoittamisen menetelmää tai Pomodoro-tekniikkaa.

Vapaassa kirjoittamisessa lähdetään kirjoittamaan vapaasti mitä mieleen juolahtaa esimerkiksi tietystä teemasta tai aiheesta. Vapaan kirjoittamisen ajan voi rajata puhelimen ajastintoiminnon avulla: kellon voi asettaa hälyttämään esimerkiksi viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen minuutin jälkeen. Vapaassa kirjoittamisessa on tärkeää, että kynä tai sormet näppäimistöllä liikkuvat koko ajan. Vaikka kesken kirjoittamisen tulisi tilanne, jolloin mieleen ei tule mitään kirjoitettavaa, jatka kirjoittamista toistamalla lausetta ”En keksi mitään kirjoitettavaa”, kunnes taas jokin ajatus aiheeseen liittyen ilmaantuu mieleesi tai kunnes ajastin soi. Vapaan kirjoituksen aikana ei tarvitse myöskään välittää kieliopista, välimerkeistä tai oikeinkirjoituksesta, nämä kaikki voi tarkistaa ja lisätä tekstiin myöhemmin. Harjoituksen ideana on tuottaa mahdollisimman paljon tekstiä rajatun ajan puitteissa. Ensimmäisen version kirjoittamisen jälkeen teksti käydään läpi ja siitä voi alleviivata sellaisia kohtia, jotka tuntuvat merkityksellisiltä, tärkeiltä ja joita haluaa syventää. Näin saadaan kirjoittamisen prosessi alulle. Vapaata kirjoittamista voi tehdä myös luetun pohjalta, ja se on hyvä keino testata, mitä on jäänyt mieleen lähdekirjallisuudesta. Samalla saa ilmaistua omin sanoin sen, mitä on lukenut. 

Pomodoro-tekniikka on myös hyvä apukeino tekstin tuottamisessa ja kirjoittamisprosessin eri vaiheissa. Tekniikan avulla kirjoittamisrupeamat saa pilkottua pienempiin, helposti lähestyttävämpiin osiin, jolloin kynnys tekstin tuottamiseen madaltuu. Voit käyttää hyväksesi myös esimerkiksi Wordissä olevaa sanelutoimintoa, jos tuntuu, että päästäksesi alkuun kirjoittamisessa tekstin puhuminen ääneen auttaa. 

Opinnäytteen kirjoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Kun perimmäinen tavoitteesi on valmis opinnäytetyö, on tärkeää, että pystyt pilkkomaan tuon tavoitteen pienempiin palasiin ja välitavoitteisiin, joihin yltämistä voit juhlistaa. 

Myös vertaispalautetta kannattaa käyttää hyödyksi. Voit pyytää, että joku, johon luotat, toimisi ”kriittisenä ystävänäsi”. Keskeneräisen tekstin luetuttaminen ja kommenttien pyytäminen auttavat sinua etenemään opinnäytetyössä. Samalla vastaat etenemisestäsi jollekulle toiselle ja tämä voi auttaa sinua pysymään itselle asettamissasi aikatauluissa välitavoitteisiin pyrkiessäsi. Voit pyytää ja vastaanottaa arvokasta vertaistukea ja työtäsi edistävää palautetta myös esimerkiksi opinnäyteseminaarissa opiskeluyhteisöltäsi ja ohjaavalta opettajaltasi.

Vinkit:

1. Jos kirjoittamisen kanssa on vaikeuksia, niin pyydä apua. Mitä aiemmin, sen parempi. Valvoja ja ohjaaja auttavat. Suomeksi kirjoittaville tukea tarjoaa Kirjoitusklinikka, englanniksi kirjoittaville Writing Clinic ja ruotsiksi kirjoittaville Skrivklinik.
2. Osallistu Theses & Tomatoes ja muihin yhteisiin online kirjoittamishetkiin.
3. Etsi kaveri, jonka kanssa voit kirjoittaa yhdessä. Kommentoikaa toistenne tekstejä. Teidän ei tarvitse olla samalta alalta – "ulkopuolisen" kommentit ovat usein hyvin avartavia.
4. Jos olet jumissa, kirjoita tekstisi täysin eri tyylillä saadaksesi asia sanottua, esimerkiksi sähköpostina. Tämän jälkeen muokkaa ja nosta se "akateemiselle tasolle".
5. Luota prosessiin. Kun aloitat kirjoittamisen, se saattaa olla hauskempaa kuin aluksi ajattelit.
6. Onko sinusta tuntunut jo pidemmän aikaa, että lukeminen ja kirjoittaminen on erityisen työlästä? Voisiko haasteiden taustalla olla oppimisvaikeus? Jos sinulla on diagnosoitu oppimisvaikeus, sairaus tai vamma, myös henkilökohtaiset opintojärjestelyt voivat joskus tukea opinnäytteen kirjoittamisprosessissa. Jos kirjoittamisen haasteet todella häiritsevät oppimista ja ehkä muutakin elämää, asiaa kannattaa tutkia. Voit aina tulla keskustelemaan asiasta esim. erityisopettajan tai opintopsykologin kanssa Starting Point of Wellbeing drop-in -ohjaukseen.

Opinnäytteen tekeminen on usein viimeisiä suorituksia opiskelujen aikana, joten valmistuminen lähenee. Valmistumisen jälkeen seuraava etappi on työelämä. Moni on tässä kohtaa ihan uransa alussa, ja aikaisempi elämä on pitkälti ollut opiskelua: peruskoulu, toinen aste ja yliopisto. Tämä on iso nivelvaihe elämässä ja on ihan normaalia, jos se huolettaa. Valmistumiseen liittyvät myös taloudelliset asiat, jotka saattavat aiheuttaa epävarmuutta, jos töitä ei löydy. Opiskelijaetuudet loppuvat ja ehkä asut opiskelija-asunnossa, josta pitää luopua tietyn ajan jälkeen.

Työllistymisen pohtiminen ja työnhaku voivat osaltaan hidastaa opinnäytteen etenemistä, koska ne vievät aikaa ja energiaa. Näille pitää muistaa jättää aikaa kalenteriin. Työnhakua varten kannattaa laatia työnhakusuunnitelma, jossa pohdit ja priorisoit etukäteen kaikkein kiinnostavimmat työpaikat ja työnkuvat sekä sen, miten paljon ja milloin käytät aikaa työnhakuun. Opinnäytteen ja työnhaun yhdistäminen vaatii ajankäytön suunnittelua, jotta varmistat oman jaksamisesi ja sen, että sinulla jää aikaa myös ystäville, harrastuksille ja muulle palauttavalle tekemiselle ja levolle.

Vinkit:

1. Career Design Labin sivuilla on vinkkejä ja työkaluja, joiden avulla voit itse kirkastaa omia vahvuuksiasi ja arvojasi.
2. Katso MyCoursesista Urasuunnittelu - kohti mielekästä työtä ja Omat vahvuudet -itseopiskelumateriaalit.
3. Lisää Career Design Labin palveluita löydät JobTeaserista, jossa on työpaikkailmoituksia, Career Design Labin tapahtumakalenteri, työnhaun opas sekä mahdollisuus varata aika uraohjaajalle.
4. JobTeaserin työnhaun oppaasta saat vinkkejä CV:n ja hakukirjeen kirjoittamiseen, työhaastatteluun valmistautumiseen sekä erilaisten työmahdollisuuksien kartoittamiseen.
5. Uraan ja työllistymiseen liittyvien asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Poikkea siis Starting Point of Wellbeingissä tai varaa aika uraohjaajalle JobTeaserissa.
6. Career Design Lab järjestää pienryhmäohjausta sekä koulutuksia ja työpajoja uramuotoilusta ja työnhausta. Seuraamalla tapahtumailmoituksia JobTeaserissa saat näistä tiedon.

Ahonen, S. (2023) Opinnäyte jumissa: mitä tehdä, kun homma ei etene. Tampere: Vastapaino. 

Hirsjärvi, S. et al. (2009) Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.

Kiriakos, C. & Svinhufvud, K. (2015) Tohtoritakuu: kirjoittamisen opas jatko-opiskelijalle ja tutkijalle. Helsinki: Art House. 

Svinhufvud, K. (2015) Gradutakuu. Helsinki: Art House. 

Svinhufvud, K. (2016) Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. 3. uudistettu ja täydennetty laitos. Helsinki: Art House.

Gradutakuu-blogi

Kielijelppi – Jelppiä akateemiseen viestintään

YTK Tutor -verkkovalmennus: ilmainen opinnäytetyö- ja graduapuri kaikille opiskelijoille

Pälli, P. (2021) Akateeminen kirjoittaminen. Tämä kurssimateriaali on suunnattu kauppatieteen opiskelijoille, mutta sisältää paljon perusasioita, jotka pätevät kaikille opinnäytteen kirjoittajille.

Jos kirjoitat opinnäytettäsi englanniksi, katso oppaita myös tämän sivun englanninkielisestä versiosta.

Ahonen, S. 2023. Opinnäyte jumissa: mitä tehdä, kun homma ei etene. Tampere: Vastapaino. 

Hirsjärvi, S. et al. (2009) Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.

Rubin, A. & Lehtonen, M. (2004) Tietokäsitys. https://tulevaisuus.fi/perusteet/tietokasitys/ (2.10.2025)

Svinhufvud, K. (2016) Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. 3. uudistettu ja täydennetty laitos. Helsinki: Art House.

TENK (2023) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja, 2:2023. Viitattu 25.6.2025. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf