Koulutustarjonta

Kuvataidekasvatus, taiteen kandidaatti ja maisteri

Opinnot kuvataidekasvatuksen pääaineessa tarjoavat sinulle hienon mahdollisuuden syventyä taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristönmuutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidepedagogisen toiminnan keinoin.
Kuvataidekasvatus

Tutkinto:

Taiteen kandidaatti + maisteri

Hakuaika:

16.3.2022 – 30.3.2022

Opetuskieli:

suomi
ruotsi

Kesto:

3+2 vuotta, täysipäiväinen

Hakukelpoisuus:

Yleinen korkeakoulukelpoisuus

Koulutusala:

Taiteiden ala

Laajuus:

180+120 opintopistettä

Korkeakoulu:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Hakuaika on päättynyt

Haku suomen- ja ruotsinkieliseen kandidaattikoulutukseen
Taiteiden alan ennakkotehtävät 2022

Kuvataidekasvatuksen pääaineen opinnoissa tarkastellaan taidetta, muotoilua ja visuaalista kulttuuria kasvatuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden näkökulmista. Opinnoissa teoreettinen ajattelu ja taiteellinen toiminta yhdistyvät pedagogisten valmiuksien harjoittamiseen. Opetus perustuu yhteisöllisyyteen ja ajankohtaiseen tutkimustietoon. Siinä painottuvat muun muassa nykytaiteen toimintatapojen, kuvataidekasvatuksen ja digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä kulttuurisen ja sosiaalisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Opiskelijalta edellytetään uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin moninaisia ilmiöitä ja pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille. Opinnot mahdollistavat opiskelijalle monipuolisen ja monialaisen ammatillisen verkostoitumisen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot (25 op) antavat peruslähtökohdat kuvataiteen opettamiseen ja ohjaamiseen yleissivistävässä koulussa ja taiteen perusopetuksessa. Kuvataidekasvatuksen pääaineessa taiteen kandidaatin tutkinnon (180 op) suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin, jotka antavat kelpoisuuden kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin sekä valmiudet kuvataidealan opetustehtäviin muissa koulumuodoissa. Kuvataiteen opettajakelpoisuuksista ja kuvataidekasvatuksen pääaineesta valmistuneiden muista uramahdollisuuksista katso lisää: Kuvataidekasvatus, Taiteen maisteri (Aalto-yliopisto, Taiteen ja median maisteriohjelma) .

 

Kuvataidekasvatuksen pääaineesta kandidaatiksi valmistunut:

1. Tunnistaa omat vahvuutensa ja kiinnostuksenkohteensa kuvataidekasvatuksen laajalla toimintakentällä. Hänellä on taidepedagogisessa toiminnassa vaadittavat taiteelliset, teoreettiset ja pedagogiset perusvalmiudet.

2. Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida taidepedagogista toimintaa yleissivistävän koulun ja taiteen perusopetuksen konteksteissa.

3. Tiedostaa taidekasvatuksen potentiaalit suhteessa yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kysymyksiin.

4. Kehittää taiteellista ja taidepedagogista ajatteluaan reflektiivisesti yhdessä muiden kanssa.

5. Ymmärtää tutkimusperustaisuuden taidekasvatuksen alan lähtökohtana ja hyödyntää monialaisuuden mahdollisuuksia. Hänellä on riittävät akateemiset valmiudet opintojen jatkamiseen maisteriohjelmassa.

Opintojen rakenne

Kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu kuvataidekasvatuksen pääaineen opinnoista, valinnaisista ja sivuaineopinnoista, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteisistä taide- ja teoriaopinnoista sekä kandivaiheen opettajan pedagogisista (25 op) opinnoista, jotka järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Opintoihin sisältyy 10 op:n laajuinen kandidaatin opinnäyte, joka voi painottua taiteellisesti tai pedagogisesti.

Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan (HOPS) riippuen opiskelijan on mahdollista hakeutua toisen opetettavan aineen, luokanopettajan tai erityisopettajan 60 op:n laajuisiin sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon. Kuvataideopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot (60 op) edellyttävät maisterin tutkinnon suorittamista kuvataidekasvatuksen pääaineessa.

Lisätietoa tutkinnon rakenteesta, opinnoista ja kurssitarjonnasta (2022-2024): https://into.aalto.fi/display/fiartkand/Kuvataidekasvatus+2022-2024

Lisätietoa opetuskielistä

Kuvataidekasvatuksen pääaineen opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Osa opetusmateriaaleista on englanninkielisiä. Sivuaine- ja valinnaisissa opinnoissa opiskelijan on mahdollista hakeutua englanninkielisille kursseille.

Suuntautumisvaihtoehdot

Pääaineessa ei ole erillisiä suuntautumisvaihtoehtoja. Henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) perusteella opiskelija voi valita opintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tai Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen laajasta sivuainetarjonnasta. Opiskelijalla on myös mahdollisuus laajentaa monialaista osaamistaan hakeutumalla sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon JOO-opintojärjestelmän kautta tai ns. kaksoiskelpoisuuden antaviin toisen opetettavan aineen opintoihin toisessa yliopistossa (ns. pitkä sivuaine). Sivuaineopinnot voi myös suorittaa ulkomaanvaihdossa.

Kansainvälistyminen

Kuvataidekasvatuksen pääaineella on laaja ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyöverkosto sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Kandidaattiopiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa kansainvälisiä yhteistyöprojekteja tai ulkomailla suoritettuja työharjoittelujaksoja ja hän voi hakeutua 3-6 kk:n mittaiseen ulkomaanvaihtoon pääaineen lukuisiin vaihtoyliopistoihin.

Jatko-opintomahdollisuudet

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin, jotka mahdollistavat kuvataiteen aineenopettajan pätevyyden. Opiskelija voi myös hakeutua valintakokeen kautta Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muun pääaineen maisteriopintoihin.

Uramahdollisuudet

Kandidaatin tutkinto kuvataidekasvatuksen pääaineessa antaa opiskelijalle monipuolisen pohjan opintojen jatkamiseen maisteriopinnoissa sekä muuhun ammatilliseen suuntautumiseen taidealoilla. Kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin vaaditaan kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu maisterin tutkinto. Pääaineesta valmistuneita toimii yhteiskunnassa laajasti myös muissa visuaalisen ja taidealan asiantuntija-, ohjaus- ja opetustehtävissä.

 

Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen pääaineesta valmistuneiden uramahdollisuuksista ja opettajakelpoisuudesta löydät lisätietoa kuvataidekasvatuksen maisteritutkinnon hakukohteen kuvauksesta: Kuvataidekasvatus, Taiteen maisteri (Aalto-yliopisto, Taiteen ja median maisteriohjelma).

Tutkimuksen painopisteet

Kuvataidekasvatuksen pääaineen tutkimuksen ja opetuksen yhteinen perusta muodostuu taidekasvatuksen ja -pedagogiikan, nykytaiteen sekä visuaalisen kulttuurin käytänteistä ja teorioista.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Kuvataidekasvatuksen opiskelija pääsee ensimmäisestä opiskeluvuodestaan lähtien mukaan pääaineen laajoihin ja moninaisiin ammatillisiin ja akateemisiin verkostoihin. Kursseja, opintoprojekteja ja opetusharjoittelujaksoja toteutetaan yhteistyössä koulujen, museoiden, järjestöjen sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Opiskelija voi hyödyntää Aalto-yliopiston eri laitosten ja korkeakoulujen laajaa opetustarjontaa, opiskelua toisessa yliopistossa JOO-opintojärjestelmän kautta sekä kuvataidekasvatuksen kansainvälisiä yhteyksiä ja opiskelijavaihtomahdollisuuksia.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset ja opiskelua koskevat edellytykset (SORA-lainsäädäntö)

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamisessa on rajoituksia, jotka koskevat Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen pääainetta.

Opettajankoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.

Kuvataidekasvatuksen pääaine näkee opiskelijavalinnoissaan monimuotoisuuden keskeisenä arvonaan. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä, esimerkiksi erityisen avun tarve, ei ole este opiskelijaksi ottamiselle niin kauan kuin pääaineen mukainen koulutus voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, tehdä kaikille osapuolille mahdolliseksi. Erilaiset lähtökohdat nähdään voimavarana, joka kehittää kuvataidekasvatuksen alaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. Rajoituksia opiskelijaksi ottamisessa sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa mahdollisista erityisjärjestelyistä huolimatta on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.

Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Jos opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden.

Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).

Hakuaika on päättynyt

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu