Koulutustarjonta

Kuvataidekasvatus, taiteen kandidaatti ja maisteri

Opinnot kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tarjoavat sinulle hienon mahdollisuuden syventyä taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristönmuutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidepedagogisen toiminnan keinoin.
kuvataidekasvatus_kandi_kuva

Tutkinto:

Taiteen kandidaatti + maisteri

Hakuaika:

17.3.2021 – 31.3.2021

Opetuskieli:

suomi
ruotsi

Kesto:

3+2 vuotta, täysipäiväinen

Hakukelpoisuus:

Yleinen korkeakoulukelpoisuus

Koulutusala:

Taiteiden ala

Laajuus:

180+120 opintopistettä

Korkeakoulu:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Hakuaika alkaa 17.3.2021 08:00 (UTC+2)

Koulutuksen tavoite

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on suomalaisen taidekasvatuksen keskeinen toimija, jolla on näkyvä rooli myös alan kansainvälisellä kentällä. Kuvataidekasvatuksen pääaineesta valmistuu vuosittain noin 30 taiteen maisteria. Maisterin tutkinto antaa opiskelijalle kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden ja valmiudet toimia kuvataiteen opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä taiteen kentällä ja muilla yhteiskunnan sektoreilla sekä osallistua tieteenalansa kansainväliseen keskusteluun. Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen pääaineessa kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin, jolloin opinnot kestävät yhteensä viisi vuotta. Vähintään kandidaattitasoisen taide- tai kasvatusalan tutkinnon muussa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suorittanut henkilö on hakukelpoinen kuvataidekasvatuksen erilliseen maisteriohjelmaan, jonka opinnot on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa (Ks. Kuvataidekasvatuksen erillinen maisteriohjelma).

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opetus perustuu ajankohtaiseen tutkimustietoon, painottaen taidekasvatuksen mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä kulttuurisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisessä. Opinnoissa kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä lähestytään kasvatuksen, pedagogiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista, yhdistäen ajankohtaisia teoreettisia ja poikkitieteellisiä näkökulmia taiteelliseen ja pedagogiseen kokemustietoon. Opinnot korostavat yhteisöllisyyttä sekä uutta luovaa suhdetta digitaalisiin oppimisympäristöihin ja ilmaisuvälineisiin.

Opiskelijalta edellytetään taiteellisten perusvalmiuksien lisäksi uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin moninaisia ilmiöitä ja pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakeutua Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtoriohjelmaan.

Kandidaattiopintojen osaamistavoitteet 

Kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle taiteelliset ja pedagogiset perustiedot ja -taidot sekä akateemiset perusvalmiudet. Opiskelija oppii tarkastelemaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä pedagogisesta näkökulmasta ja harjaantuu suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan koulu- ja muissa ympäristöissä tapahtuvaa taidekasvatustoimintaa.  

Maisteriopintojen osaamistavoitteet 

Maisteriopinnoissa opiskelija syventää taidepedagogista ja taiteellista ajatteluaan, tutkimusvalmiuksiaan sekä visuaalisen kulttuurin ilmiöiden ja nykytaiteen toimintatapojen tuntemustaan. Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan taidepedagogista toimintaa ottaen huomioon kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden näkökulmat. Opinnoissa perehdytään taiteellisten oppimisprosessien dynamiikkaan, opitaan tunnistamaan taiteellisen toiminnan sosiaalinen ja kulttuurinen muutospotentiaali sekä hyödyntämään kehittyvän teknologian ja monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia.  

Lisätietoa opetuskielistä

Kuvataidekasvatuksen kandidaatti- ja maisteriohjelmien opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Osa maisteriopintoihin sisältyvistä opinnoista ja kurssimateriaaleista on englanninkielisiä.

Pääaineen tai erikoistumisalan valinta

Kuvataidekasvatuksen pääaineeseen haetaan taiteen kandidaatin opiskelijavalinnassa.  Kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin. 

 

 

Uramahdollisuudet

Taiteen maisterin tutkinto kuvataidekasvatuksessa antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden sekä peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden. Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat suuntautua visuaalisen alan opetus-, ohjaus-, asiantuntija- ja kehittämistehtäviin muille koulutusasteille tai sosiaali- ja kulttuurialoille, kuten taidelaitosten palvelukseen, ja he voivat työllistää itsensä koulutus- ja taidealan palveluiden ja oppimateriaalien tuottajana. Kuvataidekasvatuksen maistereiksi valmistuneita toimii työelämässä mm. tehtävänimikkeillä kuvataideopettaja, kuvataiteen lehtori, taideopettaja, taidepedagogi, suunnittelijaopettaja, kouluttaja, museolehtori ja yrittäjä. 

Pätevyys

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu kandidaatin tutkinto (180 op) ei anna opettajan kelpoisuutta. Opiskelija voi jatkaa kandidaatin tutkinnosta suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin. Maisterin tutkinto (120 op) antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhdessä sisältävät opettajan kelpoisuuteen vaadittavat kuvataiteen opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opettajan kelpoisuus koskee vain suomalaista koulujärjestelmää. 

Opettajan kelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004). 

Jatko-opintomahdollisuudet

Maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi hakeutua tohtorikoulutukseen ja suuntautua tutkijanuralle.

Koulutuksen sisältö

Opinnot kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tarjoavat sinulle mahdollisuuden syventyä taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidekasvatuksen keinoin. Sekä kandidaatin tutkinnon aineopinnot että maisterin tutkinnon syventävät opinnot muodostuvat neljästä teemakokonaisuudesta, joita ovat Taiteellinen toiminta ja tutkiminen, Taide, arki ja yhteiskunta, Taide, ympäristö ja kestävä tulevaisuus sekä Taide, tiede ja teknologia.

Opintoja toteutetaan yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen, koulujen, taidelaitosten sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Taideyliopiston kanssa. Sekä kandidaatti- että maisteriopiskelijat voivat hyödyntää opinnoissaan koulutusohjelman laajaa kansainvälistä vaihtoyliopistojen verkostoa.

Kuvataidekasvatuksen kandidaatintutkinnon sisältö 

Kandidaatinopinnot koostuvat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteisistä taide- ja teoriaopinnoista, kuvataidekasvatuksen pääaineopinnoista, opettajan pedagogisista opinnoista sekä valinnaisista ja sivuaineopinnoista.

Aineopinnoissa ja yhteisissä opinnoissa perehdyt nykytaiteen ja taidepedagogiikan ajankohtaisiin ilmiöihin ja toimintatapoihin ja saat monipuoliset visuaalisen ilmaisun perustaidot. Opettajan pedagogisissa opinnoissa saat valmiuksia lasten ja nuorten parissa tapahtuvan taidekasvatustoiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja arviointiin. Opit hyödyntämään digitaalisia oppimisympäristöjä ja saat akateemiset perusvalmiudet, joita sovellat kandidaatin opinnäytteessäsi. Opinnot painottavat monipuolisia vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä kykyä suunnitella ja reflektoida omaa oppimisprosessia yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Valinnaiset opinnot ja sivuaineopinnot voivat sisältää toisessa koulutusohjelmassa, korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettuja kursseja sekä kansainvälisiä vaihto-opintoja, jotka antavat mahdollisuuden laajentaa tutkinnon sisältöjä opiskelijan kiinnostusten ja suuntautumisen mukaisesti.

Kuvataidekasvatuksen maisterin tutkinnon sisältö 

Kuvataidekasvatuksen maisteriopinnot koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista ja opettajan pedagogisista opinnoista.  Syventävissä opinnoissa taiteellista toimintaa ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä tarkastellaan suhteessa ekologisiin, eettisiin, yhteiskunnallisiin, teknologisiin sekä taiteiden- ja tieteidenvälisiin kysymyksiin, painottaen taidekasvatuksen mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opinnot laajentavat taiteen ja visuaalisen kulttuurin tuntemustasi, syventävät pedagogisia ja akateemisia vuorovaikutus- ja viestintätaitojasi ja antavat valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tutkimuksen tekemiseen. Opit hyödyntämään nykytaiteen yhteisöllisiä ja pedagogisia ulottuvuuksia ja perehdyt taidelaitosten pedagogisen toiminnan lähtökohtiin ja käytäntöihin. Osa syventävistä opinnoista toteutetaan yhdessä Taiteen laitoksen englanninkielisten maisteriohjelmien kanssa.

Opettajan pedagogisissa opinnoissa syvennät pedagogisia vuorovaikutustaitojasi sekä valmiuksiasi toimia kuvataiteen opettajana. Syvennät ymmärrystäsi opetuksen suunnittelun ja arvioinnin kysymyksistä teoriassa ja käytännössä ja opit ohjaamaan taidetoimintaa kouluissa, erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen yhteisöjen parissa sekä monialaisissa konteksteissa. Ajankohtaisten teoreettisten, filosofisten ja taiteidenvälisten näkökulmien kautta opit tarkastelemaan kriittisesti taidekasvatuksen traditioiden taustalla vaikuttavia taide-, oppimis- ja ihmiskäsityksiä sekä taiteellisen toiminnan yhteisöllisiä ja yksilöllisiä merkityksiä.

Lisätietoa koulutuksen sisällöstä löydät lukuvuosien 2020-2022 opinto-oppaasta.

 

Opintojen rakenne

Kandidaatin tutkintoon johtavat opinnot (180 op) koostuvat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteisistä taide- ja teoriaopinnoista, (26 op), kandidaatin opinnäytteen sisältävistä kuvataidekasvatuksen pääaineopinnoista (69/86 op), opettajan pedagogisista opinnoista (25 op) sekä sivuaine- ja valinnaisista opinnoista (yht. 43/60 op). (ks. kandidaatintutkinnon tutkintorakenne)

Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan (HOPS) riippuen opiskelijan on mahdollista hakeutua toisen opetettavan aineen, luokanopettajan tai erityisopettajan kelpoisuuden antaviin 60 op:n laajuisiin sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon. Tällöin pääaineopintoja suoritetaan 69 op. 

Maisterin tutkinnon opinnot koostuvat kuvataidekasvatuksen syventävistä opinnoista (85 op) ja opettajan pedagogisista opinnoista (35 op). Syventävät opinnot sisältävät 30 op:n laajuisen maisterin opinnäytteen.

Tarkempaa tietoa tutkintojen rakenteista ja opinnoista:

Kandidaatin tutkinto:

https://into.aalto.fi/display/fiartskand/Kuvataidekasvatus+2020-2022

Maisterin tutkinto:

https://into.aalto.fi/display/fikuvm/Opetussuunnitelma+2020-2022

Opinnäytetyö

Kandidaatin opinnäyte (10 op) voi painottua pedagogisesti tai taiteellisesti ja se sisältää kirjallisen tutkielman. Opinnäyte tehdään kolmantena opiskeluvuotena opinnäyteseminaarin yhteydessä. Aiempaan tutkintoon sisältyvää kandidaatin opinnäytettä ei voida hyväksyä taiteen opinnäytteenä kuvataidekasvatuksen pääaineessa. 

Maisterin opinnäyte (30 op) voi painottua pedagogisesti tai taiteellisesti ja se sisältää kirjallisen tutkielman. Opinnäyteseminaari sekä taiteen ja taidekasvatuksen tutkimusopinnot tukevat opinnäytteen tekemistä. Opinnäytteessä opiskelija osoittaa taidekasvatuksen teoreettista ja käytännöllistä tuntemustaan sekä valmiuttaan kriittiseen tutkimukselliseen, taiteelliseen ja pedagogiseen ajatteluun. 

Kansainvälistyminen

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmalla on laaja ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyöverkosto. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin voi sisältyä kansainvälisiä yhteistyöprojekteja ja kursseja. Kandidaatintutkintoon voi liittää kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja kursseja ja kansainvälisenä työharjoitteluna toteutettuja opintoprojekteja. Maisterintutkinnon valinnaisia opintoja toteutetaan yhteistyössätaiteen laitoksen englanninkielisten maisteriohjelmien ja ulkomaisten partneriyliopistojen kanssa. 

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Koulutus antaa opiskelijalle mahdollisuuden laajaan ammatilliseen verkostoitumiseen. Opintoja toteutetaan yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen, koulujen, taidelaitosten sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Kandidaatin ja maisterin tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa.

Kandidaattiopiskelijan on mahdollista hakea toisen opetettavan aineen, luokanopettajan tai erityisopettajan kelpoisuuden antaviin 60 op:n laajuisiin sivuaineopintoihin toiseen suomalaiseen yliopistoon. Opinnot kestävät vähintään yhden lukuvuoden. 

Aalto-yliopistossa opiskelijan on mahdollista yhdistää tutkintoonsa kolmen eri alan - taiteen, tekniikan ja talouden - opintoja. Yliopiston sisäisessä liikkuvuudessa opiskelija voi hakea opinto-oikeutta yksittäiselle kurssille tai sivuainekokonaisuuteen Aalto-yliopiston toiseen korkeakouluun. 

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella opiskelija voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa.

Pääainekohtaiset hakukriteerit

Opiskelijat valitaan kaksivaiheisen valintakokeen kautta. Valinnassa painotetaan visuaalista ajattelua, vuorovaikutustaitoja sekä motivaatiota ja soveltuvuutta alalle. Hakijalta edellytetään sujuvaa suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset ja opiskelua koskevat edellytykset (SORA-lainsäädäntö)

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamisessa on rajoituksia, jotka koskevat Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmaa.

Opettajankoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma näkee opiskelijavalinnoissaan monimuotoisuuden keskeisenä arvonaan. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä, esimerkiksi erityisen avun tarve, ei ole este opiskelijaksi ottamiselle niin kauan kuin koulutusohjelman mukainen koulutus voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, tehdä kaikille osapuolille mahdolliseksi. Erilaiset lähtökohdat nähdään voimavarana, joka kehittää kuvataidekasvatuksen alaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. Rajoituksia opiskelijaksi ottamisessa sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa mahdollisista erityisjärjestelyistä huolimatta on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.

Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Jos opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden.

Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).

Haku suomen- ja ruotsinkieliseen kandidaattikoulutukseen

Hakuaika alkaa 17.3.2021 08:00 (UTC+2)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu