Master's Programme in Art and Media - Kuvataidekasvatus

Koulutuksen tavoite

Kuvataidekasvatuksen pääaineen opinnoissa syvennytään taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidepedagogisen toiminnan keinoin. Opinnoissa kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä lähestytään kasvatuksen, pedagogiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista. Opetus perustuu ajankohtaiseen tutkimustietoon ja rakentaa taidekasvatuksen mahdollisuuksia luoda kestävää tulevaisuutta yhdessä muiden alojen kanssa. Pääaine on sitoutunut kulttuurisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen. Pääaineen toimintakulttuurissa korostuu yhteisöllisyys sekä luova suhde digitaalisiin oppimisympäristöihin ja ilmaisuvälineisiin. Opiskelijalta edellytetään uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin moninaisia ilmiöitä ja pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille.

Aalto-yliopisto tarjoaa kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin kaksi erilaista väylää. Kahden väylän osaamistavoitteet ovat yhtenevät, mutta opintojen sisällöissä ja rakenteissa on pieniä eroja.

1.    Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen pääaineessa kandidaatin tutkinnon (3 vuotta) suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin (2 vuotta), jolloin opinnot kestävät yhteensä viisi vuotta.
2.    Toinen väylä on tarjolla henkilöille, jotka ovat suorittaneet taide- tai kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavat opinnot toisessa korkeakoulussa tai Aalto-yliopiston muussa pääaineessa.

Maisterin tutkinto (120 op) kuvataidekasvatuksen pääaineessa antaa opiskelijalle kuvataiteen aineenopettajan laaja-alaisen kelpoisuuden ja valmiudet toimia kuvataiteen opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä taiteen kentällä ja muilla yhteiskunnan sektoreilla sekä osallistua alansa kansainväliseen keskusteluun. Opinnot sisältävät opettajan kelpoisuuteen vaadittavat kuvataiteen opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Kelpoisuus koskee suomalaista koulujärjestelmää. Opettajan kelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004).

Lisätietoa maisterintutkinnon rakenteista, opetuksesta ja kurssitarjonnasta lukuvuosien 2020-2022 opinto-oppaassa.

Kuvataidekasvatuksen pääaineesta maisteriksi valmistunut
 
1.   Toimii nykyisyydestä käsin tulevaisuuteen suuntautuen. Ymmärtää kuvataidekasvatuksen laajoja historiallisia ja yhteiskunnallisia suhteita. Hän hyödyntää toiminnassaan taiteellisia ja pedagogisia mahdollisuuksia rohkeasti, kriittisesti ja yhteisöllisesti.
 
2.   Suunnittelee, toteuttaa ja arvioi taidepedagogista toimintaa suhteessa moninaisiin teoreettisiin ja filosofisiin näkökulmiin. Ymmärtää opetussuunnitelmien ja muiden tavoitteita ohjaavien rakenteiden merkityksiä kuvataidekasvattajan toiminnassa ja osallistuu aktiivisesti niiden kehittämiseen.
 
3.   Toimii vastuullisesti ja yhdenvertaisesti oppilas- ja opiskelijaryhmien ohjaajana sekä taidekasvatuksen asiantuntijana moninaisissa ryhmissä ja toimijayhteisöissä sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Hän huomioi saavutettavuuden näkökulmat ammatillisessa vuorovaikutuksessaan.
 
4.   Kehittää yhdessä muiden kanssa taidepedagogisia ja taiteidenvälisiä menetelmiä kestävän elämäntavan ehdot tiedostaen. Hyödyntää kehittyvän teknologian ja erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia.
 
5.   Ymmärtää taiteellisen ajattelun ja taiteellisten oppimisprosessien dynamiikkaa. Hän tiedostaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti moninaisten tekijöiden yhteydet pedagogiseen, taiteelliseen ja tutkimukselliseen toimintaan ja hahmottaa niiden taustalla vaikuttavat taloudelliset ja poliittiset reunaehdot. 

Lisätietoa opetuskielistä

Kuvataidekasvatuksen pääaineen opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Osa opetusmateriaaleista on englanninkielisiä ja osa opetuksesta toteutetaan yhteistyössä Taiteen ja median maisteriohjelman kansainvälisten pääaineiden kanssa.

Opintojen rakenne

Kuvataidekasvatuksen maisteriopinnot koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista ja maisterivaiheen opettajan pedagogisista opinnoista (35 op).  Opinnot laajentavat taiteen ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta, syventävät pedagogisia ja akateemisia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja ja antavat valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tutkimuksen tekemiseen. Syventävät opinnot sisältävät 30 op:n laajuisen opinnäytetyön. Opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Taideyliopiston kanssa.

Mikäli opiskelija on hakeutunut kuvataidekasvatuksen pääaineen maisteriopintoihin erillisen maisterihaun kautta, häneltä voidaan edellyttää pohjakoulutuksesta riippuen suoritettavaksi maisteritutkinnon 120 opintopisteen rinnalla enintään 60 opintopistettä pääaineen ja pedagogiikan täydentäviä opintoja, jotka määritellään opintojen alussa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS).

Suuntautumisvaihtoehdot

Pääaineessa ei ole erillisiä varsinaisia suuntautumisvaihtoehtoja, mutta henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) perusteella opiskelija voi valita opintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tai Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen laajasta tarjonnasta.

Uramahdollisuudet

Taiteen maisterin tutkinto kuvataidekasvatuksen pääaineessa antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja kelpoisuuden, joka tarvitaan peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin. Maisteriksi valmistuneet voivat suuntautua visuaalisen alan opetus-, ohjaus-, asiantuntija- ja kehittämistehtäviin muille koulutusasteille tai sosiaali- ja kulttuurialoille esimerkiksi järjestöjen, museoiden ja muiden taidelaitosten palvelukseen. Opinnot antavat valmiuksia projektinhallintaan, taideyrittäjyyteen, koulutus- ja kuvataidealan palveluiden ja oppimateriaalien tuottamiseen sekä muuhun itsenäiseen toimijuuteen taidealalla. Maistereiksi valmistuneita toimii työelämässä mm. tehtävänimikkeillä kuvataideopettaja, kuvataiteen lehtori, taidepedagogi, suunnittelijaopettaja, kouluttaja, museolehtori, yrittäjä ja projektikoordinaattori.

Tutkimuksen painopisteet

Kuvataidekasvatuksen pääaineen tutkimuksen ja opetuksen yhteinen perusta muodostuu taidekasvatuksen ja -pedagogiikan, nykytaiteen sekä visuaalisen kulttuurin käytänteistä ja teorioista.

Jatko-opintomahdollisuudet

Maisteriksi valmistuttuaan opiskelija on oikeutettu hakemaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tai muun koti- tai ulkomaisen yliopiston tohtorikoulutukseen. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa väitelleen oppiarvo on Taiteen tohtori.

Kansainvälistyminen

Kuvataidekasvatuksen pääaineella on laaja ja aktiivinen kansainvälinen opetuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkosto. Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan (HOPS) riippuen opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa kansainvälisiä yhteistyöprojekteja tai ulkomailla suoritettuja harjoittelujaksoja tai hakeutua 3-6 kk:n mittaiseen ulkomaanvaihtoon pääaineen lukuisiin vaihtoyliopistoihin.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Kuvataidekasvatuksen pääaineopiskelija tulee opintojen kautta mukaan laajoihin, moninaisiin ja monialaisiin ammatillisiin ja akateemisiin verkostoihin. Kursseja, opintoprojekteja, harjoittelujaksoja ja tutkimushankkeita toteutetaan yhteistyössä useiden muiden yliopistojen, koulujen ja oppilaitosten, museoiden, järjestöjen sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Taiteen maisterin opinnäyte on mahdollista toteuttaa yhteistyössä ulkopuolisen taide-, kulttuuri- tai kasvatus- tai opetusalan toimijan kanssa.

Opiskelija voi hyödyntää Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen opetustarjontaa, muiden yliopistojen JOO-opintoja sekä kuvataidekasvatuksen pääaineen laajoja kansainvälisiä yhteyksiä ja opiskelijavaihtomahdollisuuksia.

Hakukohteen valintamenettely ja arviointiperusteet

Hakijat, jotka täyttävät Aalto-yliopiston maisteriopintoja koskevat yleiset hakukelpoisuusvaatimukset, arvioidaan ja asetetaan paremmuusjärjestykseen hakukohteelle etukäteen määriteltyjen arviointiperusteiden mukaisesti. Hakemukset Taiteen ja median maisteriohjelmaan - kuvataidekasvatuksen pääaineeseen arvioidaan seuraavien arviointiperusteiden mukaisesti.

I VAIHE

II Vaihe

Valintamenettely

Hakijat arvioidaan aluksi Aalto-yliopiston yleisten hakukelpoisuusvaatimusten perusteella. Hakijat, jotka täyttävät maisteriopintoja koskevat yleiset hakukelpoisuusvaatimukset, arvioidaan ja asetetaan paremmuusjärjestykseen hakukohteelle etukäteen määriteltyjen arviointiperusteiden mukaisesti.

Valintamenettely koostuu kahdesta vaiheesta niiden hakijoiden osalta, jotka täyttävät valinnan yleisen hakukelpoisuuden ehdot. 

I Vaihe

Hakemukset arvioidaan I vaiheessa seuraavien kriteereiden perusteella:

• Taiteellinen ja/tai designtoiminta
• Muu osaaminen
• Aiemmat opinnot

Vain ne hakemukset, jotka täyttävät vaatimukset/jotka saavat parhaimmat pisteet I vaiheessa, kutsutaan valinnan II vaiheeseen.

Osa hakijoista kutsutaan hakemusten perusteella valintaprosessin toiseen vaiheeseen eli yksipäiväiseen valintakokeeseen. Valintakoe edellyttää hakijan henkilökohtaista läsnäoloa.

II Vaihe

Arviointi perustuu seuraaviin kriteereihin II vaiheessa

• Taiteellinen ja/tai designtoiminta
• Soveltuvuus

Valintakoe sisältää ennakkoesseen, joka tuodaan mukana valintakokeeseen. Valintakoepäivän aikana hakija osallistuu haastatteluun, ryhmässä toimimisen taitoja testaavaan tilanteeseen sekä toteuttaa yhden tai useamman kuvallisen tehtävän.

Lopullinen päätös valinnoista tehdään II vaiheen arvioinnin perusteella.

Hakukohdekohtaiset liitteet

Hakukohteen vaatimat hakudokumentit on lueteltu alla. Huomioithan myös Aalto-yliopiston yleisissä hakuohjeissa kerrottavat hakuasiakirjoja koskevat vaatimukset (https://www.aalto.fi/fi/opiskelu-aallossa/haku-maisterikoulutuksiin).

Kuvataidekasvatuksen pääaineen maisteriopintoihin hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkinnon tasoista taiteellista tai pedagogista pohjakoulutusta.

Portfolio

Portfoliossa hakija esittelee taidepedagogista ja taiteellista toimintaansa selkeästi kuvallisesti ja kirjallisesti (korkeintaan 10 sivua).  Hakijan tulee perustella portfolioon valitsemiaan sisältöjä ja ajatteluaan.

Arviointia varten portfolio toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona, joka sisältää hakijan nimen ja päiväyksen. Pdf-portfolioon voi tarvittaessa sisällyttää linkkejä videotiedostoihin.

Tiedoston maksimikoko on 1.0 GB. Tiedostonimen tulee olla muodossa Portfolio-sukunimi-etunimi.pdf.

CV

Hakemuksen liitteenä tulee olla hakijan ansioluettelo, josta käy ilmi henkilötiedot, koulutus, alaan liittyvä työkokemus, näyttely- ja julkaisutoiminta, palkinnot ja apurahat, opintomatkat ja luottamustehtävät.

Hakija lataa CV:n yhtenä pdf-tiedostona hakujärjestelmään ennen hakemuksen lähettämistä.

Motivaatiokirje

Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi hakee kuvataidekasvatuksen pääaineen maisteriopintoihin ja kuvailee omia kiinnostuksen kohteitaan pääaineen opinnoissa.

Motivaatiokirjeen maksimipituus on 4000 merkkiä.

Muut

Kuvataidekasvatuksen pääaineen maisteriopinnot on tarkoitettu hakijoille, joilla on jo vähintään kandidaatin tutkinnon tasoinen taiteellinen tai pedagoginen pohjakoulutus ja opetuskokemusta. Liitä hakemukseesi työtodistukset opetuskokemuksestasi.

Hakudokumenttien kieli

Hakudokumentit tulee palauttaa joko suomen- tai ruotsinkielisinä.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset ja opiskelua koskevat edellytykset (SORA-lainsäädäntö)

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamisessa on rajoituksia, jotka koskevat Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen pääainetta.

Opettajankoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.

Kuvataidekasvatuksen pääaine näkee opiskelijavalinnoissaan monimuotoisuuden keskeisenä arvonaan. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä, esimerkiksi erityisen avun tarve, ei ole este opiskelijaksi ottamiselle niin kauan kuin pääaineen mukainen koulutus voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, tehdä kaikille osapuolille mahdolliseksi. Erilaiset lähtökohdat nähdään voimavarana, joka kehittää kuvataidekasvatuksen alaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. Rajoituksia opiskelijaksi ottamisessa sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa mahdollisista erityisjärjestelyistä huolimatta on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.

Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Jos opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden.

Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).