Assurance of Learning Kauppakorkeakoulussa

AoL:n tarkoitus ja AoL-prosessi Aalto BIZissä

AoL:n tarkoitus on, määritelmänsä mukaan, varmistaa, että opiskelijat oppivat sen, mitä heidän odotetaan oppivan. Sitoutumalla systemaattiseen jatkuvan parantamisen prosessiin tuemme ohjelmajohtajia kehittämään ohjelmia ja varmistamme kunkin ohjelman erinomaisen laadun. Aalto BIZissä opiskelijoiden kokemus ja oppiminen nähdään keskeisenä menestystekijänä ohjelmien elinkelpoisuuden sekä tulevaisuussuuntautuneisuuden varmistamisessa.

AoL-prosessin vaiheet on kuvattu alla olevassa kuvassa. AoL on integroitu opetussuunnitelmaprosessiin ja suunniteltu yhteensopivaksi Aallon opetussuunnitelmasyklin kanssa. Vaiheet ovat:

1. Osaamistavoitteiden (learning goals ja learning objectives) asettaminen sekä ohjelman ja yksittäisten kurssien suunnittelu niiden mukaisesti.
2. Ohjelman toteuttaminen ja mahdollisten sovittujen parannusten toimeenpano.
3. Opiskelijoiden oppimisen ja muiden ohjelmatulosten mittaaminen, sekä niiden analysointi.
4. Mahdollisten ongelmien ja parannustarpeiden tunnistaminen, parannussuunnitelman laatiminen ja toimenpiteistä sopiminen.

Opetussuunnitelmatyö

Osaamistavoitteiden laatiminen

Kandidaatti- ja maisteriohjelmiemme osaamistavoitteet määritellään kahdella tasolla:

1. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelevät yleiset tavoitteet tutkinnoille.
2. Tutkinto- ja ohjelmatasoiset oppimistavoitteet määritellään opetussuunnitelmassa:
   • Kandidaattiohjelmilla on yhteiset, tutkintotasoiset osaamistavoitteet ja jokaisessa ohjelmassa määritellään omat osaamistavoitteet tutkintotason tavoitteiden perusteella.
     • Kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa on useita pääaineita ja kukin pääaine määrittelee omat osaamistavoitteensa tutkintotason tavoitteiden perusteella
   • Maisteriohjelmilla on yhteiset osaamistavoitteet (learning goals), ja jokainen ohjelma määrittelee tutkintotasoisiin tavoitteisiin perustuvat osaamistavoitteensa (learning objectives).

Opetussuunnitelman kehittäminen

Osaamistavoitteista sopimisen jälkeen jokainen ohjelma ja pääaine suunnittelee tutkintovaatimukset (ohjelman sisällön) asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Curriculum mapping toimii työkaluna varmistamaan, että ohjelma on linjakas suhteessa osaamistavoitteisiin.

Ohjelmajohtajilla on käytössään curriculum map -pohja, ja pedagoginen asiantuntija käytettävissä tukemaan työtä. Curriculum mappia voidaan käyttää myös linjakkuuden kehittämiseen esimerkiksi opetus- ja arviointimenetelmien tai geneeristen taitojen kehittymisen osalta.

Osaamistavoitteiden arviointi ja uudistaminen

Osaamistavoitteita uudistetaan tarvittaessa. Perusteena voi olla esimerkiksi opiskelijoiden oppimisen tai muiden tulosten mittaaminen, palaute tai ohjelmassa syntynyt näkemys tai koulun tai yliopiston strategiset valinnat.

• Opetuksesta vastaava varadekaani ohjaa tutkntotasoisten osaamistavoitteiden arviointia ja uudistamista, ohjelmajohtajat ja pääainevastaavat osallistuvat työhön.
• Opetussuunnitelman kehittämisestä vastaava henkilöstö koordinoi ja tukee työtä molemmilla tutkintotasoilla.

Tietoon perustuva ohjelmien kehittäminen

Ohjelmajohtajilla on pääsy kattavaan reaaliaikaiseen ohjelmadataan. Raportit sisältävät tilastotietoa opiskelijoista, heidän opintojensa etenemisestä ja hakijamääristä sekä kyselytietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista, kurssipalautteesta, valmistuneiden opiskelijoiden palautteesta, työllisyydestä jne.

Lisäksi ohjelmien kehittämisen tueksi laaditaan vuosittainen ohjelmaraportti. Raportissa tärkein data on valittu valmiiksi ja ohjelmajohtajille on tarjolla lukuohje keskeisimpiin asioihin keskittymisen helpottamiseksi. Tässä raportissa arviointirubriikkien data on koottu ohjelmajohtajille suorana mittarina opiskelijoiden oppimisesta.

Kauppakorkeakoulun mittaussuunnitelma

Korkeakoulutason mittaussuunnitelmassa määritellään yksi suora mittauspiste molemmilla tutkintotasoilla ja useita epäsuoria mittareita, jotka sisältävät kurssipalautteen kaikissa ohjelmissa, valmistuneiden palautteen, 5 vuotta valmistumisen jälkeen annetun palautteen ja joitain tilastotietoja. Suora mittaus tehdään opinnäytetyövaiheessa. Käytännössä opinnäytetyön arviointimatriisin valitut attribuutit kytketään osaamistavoitteeseen ja niille määritellään tavoitetaso. Tulokset toimitetaan vuosittain ohjelmajohtajille ja analysoidaan korkeakoulutasolla Education Management Team EMT:ssä. Suunnitelma kehittämistoimista tehdään vastaavasti.

Mittaussuunnitelman keventäminen on merkittävin parannus AoL-prosessiin sen perustamisen jälkeen. Aiemmin keräsimme valtavia määriä dataa, mutta teimme sillä melko vähän (TEE2020, keskustelut ohjelmajohtajien kanssa).

Havaittujen kehittämistarpeiden pohjalta toimiminen

Ohjelmatasolla

Ohjelman tulokset käsitellään kussakin ohjelmassa. Kehitystarpeet tunnistetaan ja toimenpiteistä sovitaan ohjelman akateemisessa yhteisössä. Pedagoginen asiantuntija ja muu henkilökunta ovat tarvittaessa käytettävissä työn tukemiseksi.

Ohjelmajohtaja vastaa arvioinnista ja ohjaa ohjelmatason kehitystä. Työn tukemiseksi ja laajemman näkökulman saamiseksi jokaisella ohjelmalla on ohjelmakomitea, johon tyypillisesti kuuluu avainopettajia, alumneja, opiskelijaedustajia ja työnantajien edustajia. Ohjelmajohtaja voi käyttää komiteaa kehittämissuunnitelmien keskustelualustana tai tietolähteenä tulosten tulkitsemiseksi ja kehitystarpeiden tutkimiseksi. Katso myös ohjelmakomitean ohjeet alla.

Opetussuunnitelman kehittäminen noudattaa Aallon opetussuunnitelmakausia (tällä hetkellä 2 lukuvuotta), muu kehitystyö voidaan tehdä tarpeen mukaan: esimerkiksi kurssitason kehittäminen, opiskelijoiden tukiprosessit jne.

Korkeakoulutasolla

Education management team (EMT) seuraa koulun tason tuloksia eri mittareilla vuosittain. EMT ohjaa kehitystyötä antamalla ohjeita, palautetta ohjelmille ja ohjaamalla tukiresursseja tarvittaessa.

Jokaisen opetussuunnitelmatyökauden alussa opetuksesta vastaava varadekaani tapaa jokaisen ohjelmajohtajan ja heidän ydintiiminsä keskustellakseen ohjelman tuloksista, suunnitelmista ja tukitarpeista. Jokaisen opetussuunnitelmatyökauden lopussa ohjelmajohtajat/pääaineiden vastaavat raportoivat opetukesta vastaavalle varadekaanille kehitystoimenpiteistä ja siitä, mihin dataan tai näkemyksiin toimenpiteet perustuvat.

Kandidaatin- ja maisterintutkintojen opinnäytteiden arviointi

AoL:n keskeinen osa on opinnäytteiden arviointi molemmilla tutkintotasoilla. Sekä kandidaatin- että maisterintukintojen opinnäytteet arvioidaan yhteisillä arviointirubriikeilla käytäen yhteisiä arviointilomakkeita. Rubriikkidata kootaan ohjelmajohtajien vuosittaiseen raporttiin attribuuttikohtaisesti, jotta saadaan tietoa tutkinto- ja ohjelmatasoisten osaamistavoitteiden saavuttamisesta.

Kauppakorkeakoulun opinnäyterubriikit

Alla ovat Kauppakorkeakoulun arviointirubriikit kandidaatin- ja maisterintukintojen opinnäytteille. Näitä rubriikkeja käytetään kaikkien kandidaatti- ja maisteritutkintojen opinnäytteiden arvioinnissa 1.1.2025 alkaen. 

• Rubriikit sisältävät arviointikriteerit jokaiselle arvioitavalle attribuutille
• Arviointilomake on Word-pohja, johon ohjaaja merkitsee jokaisen attribuutin arvioinnin ja perustelee arvosanan.
• Jos tarvitset apua rubriikkien tai arviointilomakkeen käytössä, ota yhteyttä ohjelmasi suunnittelijaan (Opiskelijan opas > ohjelmasi > yhteystiedot).
• Käytä opinnäytteen kielistä lomaketta.

Kandidaatintyön arviointirubriikki ja arviointilomake

Maisterin tutkinnon opinnäytteen arviointirubriikki ja arviointilomake