Data availability statements: tutkimusdatan saatavuus

Tieteelliset lehdet ovat yhä kiinnostuneempia artikkelien taustalla olevasta tutkimusdatasta. Eri tieteenaloilla on kuitenkin omat haasteensa tutkimusdatan avoimessa jakamisessa. Tämän vuoksi lehdet pyytävät tai vaativat yhä useammin kirjoittajia lisäämään käsikirjoitukseensa tietoa tutkimusdatasta ja sen mahdollisesta saatavuudesta, eli data availability statement -ilmoituksen (DAS). Se kertoo lukijoille, millaista dataa on saatavilla sekä miten, missä ja millä ehdoilla dataa voidaan käyttää uudelleen. Tutkimukset osoittavat, että avointa tutkimusdataa sisältävät artikkelit saavat enemmän viittauksia [1].

Mitkä ovat oleellisia tietoja DAS:ssa?

• Maininta kaikista julkaisussa käytetyistä tutkimusdatan tyypeistä.
• Jos tutkimusdataa on avattu tai se on jaettavissa, kerro miten datan löytää (esim. verkko-osoite tai yhteyshenkilö). Käytä pysyviä tunnisteita (esim. DOI) aina kun mahdollista.
• Kerro mahdollisista käyttöehdoista tai rajoituksista.
• Jos et voi jakaa tutkimusdataasi, perustele miksi. Esimerkiksi:
  1. Tietosuojalainsäädäntö (GDPR) edellyttää tutkittavien henkilöllisyyden suojaamista, minkä vuoksi raakadataa ei voida jakaa julkisesti. 
  2. Tietoturvasyistä aineistoa ei voida jakaa julkisesti. 

Katso esimerkkejä DAS-lausumista: nr-data-availability-statements-data-citations.pdf (nature.com)

Mitä jos sinulla ei ole artikkeliin liittyvää dataa?

Jos et ole käyttänyt julkaisussa tutkimusdataa tai kaikki julkaisuun liittyvä data on esitetty itse artikkelissa, mainitse myös tämä DASissa. Esimerkiksi:

1.  Tässä tutkimuksessa ei tuotettu eikä analysoitu uutta dataa. 
2. Kaikki tutkimustulosten taustalla oleva data sisältyy artikkeliin, eikä erillistä lähdedataa ole saatavilla tai tarpeen jakaa.

Entä jos aineisto sisältää henkilötietoja?

Jos tutkimusaineisto sisältää henkilötietoja, joita ei voida täysin anonymisoida, varmista, että aineiston avaaminen on linjassa tutkittaville annetun tietosuojailmoituksen kanssa. Jos tutkittaville on esimerkiksi luvattu, että avattava aineisto on anonyymi, aineistoon jäävät henkilötiedot estävät aineiston avaamisen. Ota huomioon myös mahdolliset eettisessä ennakkoarvioinnissa, tietosuojaa koskevassa vaikutustenarvioinnissa (DPIA) tai tutkimukseen liittyvissä sopimuksissa määritellyt rajoitukset. Näiden rajoitusten vuoksi kaikkea tutkimusaineistoa ei välttämättä voida avata. Tällöin aineiston saatavuusselosteessa (DAS) tulee kuvata, millaista aineistoa tutkimuksessa on kerätty sekä perustella, miksi aineiston jakaminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi: Tutkimusaineisto sisältää osallistujien henkilötietoja (esim. videomateriaalia/lääketieteellistä kuvantamista/etnografisia muistiinpanoja) muodossa, jota ei voida järkevästi anonymisoida. Näin ollen tietosuojalainsäädäntö rajoittaa aineiston avaamista.

Mihin kohtaan DAS sijoitetaan artikkelissa? 

DAS sijoitetaan joko artikkelin data availability statement -osioon tai jos julkaisussa ei ole tällaista osiota, lausuma voidaan sisällyttää kiitokset-osiota (Acknowlegdements) varten varattuun kohtaan.

Yleisiä ohjeita ja tukiosoite

Suosittelemme, että tutkit tutkimusdatan hallinnan sivujamme ja pohdit tapoja kehittää tutkimusdatasi löydettävyyttä, saatavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä. Jos dataasi liittyy henkilötietoja, tutustu Henkilötietojen käsittely tutkimuksessa -sivuun.

Jos sinulla on kysymyksiä liittyen data availability statement -ilmoituksiin tai tutkimusdatan hallintaan, niin ota meihin yhteyttä: researchdata@aalto.fi

Lähteet

[1] Colavizza G, Hrynaszkiewicz I, Staden I, Whitaker K, McGillivray B (2020) The citation advantage of linking publications to research data. PLOS ONE 15(4): e0230416. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0230416